Sukupuolen haasteet uskonnollisille yhteisöille Uskonto ja sukupuoli Sukupuolen haasteet uskonnollisille yhteisöille 4.2.2015 Diak / HDO Piispa Björn Vikström

Johanna Holmström: Asfaltsänglar Pauliina Rauhala: Taivaslaulu

Paradoksi Naiset ovat uskonnollisesti aktiivisempia kuin miehet, koskien sekä käyttäytymistä että uskomuksia. ”None of that changes the fact that all the major world religions have, for most of their histories, been intensely patriarchal and have treated women as second-class citizens.” (Marta Trzebiatowska & Steve Bruce: Why are Women More Religious than Men?)

Taustapohdiskelua Sukupuolisuus on tärkeä osa jokaisen ihmisen identiteettiä ja itseymmärrystä. Kristinuskolla ambivalentti suhtautuminen sukupuolisuuteen ja ruumiillisuuteen Luomisusko, inkarnaatio, näkyvä kirkko/sakramentit Dualistinen ja hierarkkinen polarisointi Naiset liitetään nimenomaan alempiarvoiseen osapuoleen näissä vertailuissa

Jäsentely Miesten ja naisten uskonnollisuus Miksi miesten ja naisten uskonnollisuus eroavat toisistaan? Miesten ja naisten uskon sisältö Miksi naiset ovat aktiivisia myös heitä alistavissa uskonnollisissa liikkeissä? Raamattu: Roolit ja rajat järjestyksen ylläpitäjinä Jumalallinen avioliitto ongelmana Onko kristinusko naisia alistava uskonto? Rakkauden ja seksuaalisuuden palvomisesta armon sanomaan Haasteita luterilaiselle kirkolle

1. Miesten ja naisten uskonnollisuus Sekularisaatio mahdollistaa sukupuolierojen todentamista uskonnollisessa käyttäytymisessä yhtenäiskulttuureissa erot ovat niin pienet, koska useimmat noudattavat perinteitä. Kati Niemelä, Kimmo Ketola + muita lähteitä Suomalaisnaisista joka neljäs (25 %), mutta suomalaismiehistä vain joka seitsemäs (15 %) uskoi ilman epäilyjä, että Jumala on olemassa Naiset: taivas ja kuolemanjälkeinen elämä Miehet: helvetti ja viimeinen tuomio Naiset: enkeleihin, vaihtoehtoisiin terapioihin Miehet: ufoihin

Joitakin vertailuja (Kati Niemelä) MIEHET: NAISET: 20 % uskoo vakaasti johonkin korkeampaan voimaan 10 % käy uskonnollisissa tilaisuuksissa vähintään kerran kuussa 39 % uskoo vakaasti johonkin korkeampaan voimaan 18 % käy uskonnollisissa tilaisuuksissa vähintään kerran kuussa

Joitakin vertailuja (Kati Niemelä) jatkuu... Miesten osallistuminen uskonnollisiin tilaisuuksiin vähintään kerran kuukaudessa on alhainen eikä kasva kovinkaan paljon edes vanhimpiin ikäryhmiin tultaessa Naiset osallistuvat enemmän kuin miehet kaikissa ikäluokissa huomattavasti enemmän vanhemmissa ikäryhmissä. Herätysliikkeiden toimintaan osallistuvat miehet ovat osallistumisessaan aktiivisempia kuin naiset

Kansainväliset tutkimukset Samansuuntaiset tulokset kuin Suomessa Muslimimaisssa miesten osallistumisprosentti korkeampi kuin naisten Johtuu ainakin osin kysymyksenasettelusta Kotona harjoitettu usko ei välttämättä näy Tutkimusten fokus kääntynyt viime aikoina yhä enemmän uskomuksista käyttäytymiseen: ”Lived religion”, eletty usko Uskonnolliset tunteet (Riis & Woodhead)

2. Miksi miesten ja naisten uskonnollisuus eroavat toisistaan? 1. Naiset ovat vähemmän koulutettuja ja täten enemmän alttiita yliluonnollisille uskomuksille Virheellinen päätelmä, koska naisten koulutustason ja heidän uskonnollisuuden välillä ei vallitse tällaista suoraa syy-seuraus-suhdetta. (BV Kati Niemelän pohdintojen pohjalta!)

2. Miksi miesten ja naisten uskonnollisuus eroavat toisistaan? 2. Freudilainen selitys: Koska Jumala kuvataan miehisenä, hän on naisille tärkeämpi Selitykselle ei löydy tukea kansainvälisistä tutkimustuloksista, koska naiset uskovat myös jumalattariin enemmän kuin miehet. Tässä kohtaa voisi tietenkin pohtia, missä määrin neitsyt Maria ja naispyhimykset antavat enemmän samaistumiskohteita katolilaisille naisille kuin protestanteille, ja miten se mahdollisesti heijastuu naisten uskonnolliseen aktiivisuuteen katolisissa maissa.

2. Miksi miesten ja naisten uskonnollisuus eroavat toisistaan? 3. Naiset eivät käy yhtä paljon kodin ulkopuolella töissä, jolloin heillä jää enemmän aikaa uskonnolle Tutkimusten mukaan työssäkäyvät naiset ovat yhtä uskonnollisia kuin kotiäidit.

2. Miksi miesten ja naisten uskonnollisuus eroavat toisistaan? 4. Naisten ja miesten erilainen uskonnollinen sosialisaatio: roolimallit, kasvatus jne. Enemmän uskonnollisia vaikutteita äideiltä kuin isiltä, myös isovanhempien kohdalla Naisilla enemmän kokemusta synnyttämisestä, lasten ja sairaiden hoitamisesta, kuten kuolevista ja kuolleista – eksistentiaaliset kysymykset tulevat näin väistämättä lähelle. (Muuttuuko tämä?)

”Women’s religiosity is often linked to their interpersonal concerns and responsibilities. That is, when women’s lives have been dedicated to taking care of children, families, and homes, this has commonly been the starting point of their religion-making as well.” Helena Kupari 2014

Trzebiatowska & Bruce korostavat myös naisten kiinnostus hyvinvointiin ja terveellisiin ruokatapoihin, jotka myös tarjoavat yhtymäkohtia uskonnollisiin perinteisiin. ”…the experience of being pregnant, giving birth, and nurturing a child through its early years (the first two elements of which are exclusive to women) is likely to create stronger ties than fathers will have with their children. And that difference may go some way to explaining why, if belief in an afterlife is not universal, women are more likely than men to hold it.” Trzebiatowska & Bruce

2. Miksi miesten ja naisten uskonnollisuus eroavat toisistaan? 5. Miehisyydessä tai naiseudessa itsessään on jotain joka altistaa uskonnollisuudelle tai uskonnottomuudelle Tähän suuntaan viittaa tutkimustulos siitä, että heteroseksuaaliset naiset ovat uskonnollisempia kuin lesbonaiset, mutta heteromiehet vähemmän uskonnollisia kuin homoseksuaaliset miehet. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavissa, koska ihmisten määritteleminen ja jakaminen ryhmiin hyvin vaikeaa

2. Miksi miesten ja naisten uskonnollisuus eroavat toisistaan? 6. Miesten alttius riskikäyttäytymiseen on suurempi ja myös alttius uskonnottomuuteen on suurempi Henkilöt, jotka tutkimuksen perusteella pyrkivät välttämään riskejä, ovat uskonnollisempia Uskonnot, joissa siinä, ettei usko, ei ole mitään erityistä riskiä (ei ole tuomiota, helvettiä tms.) sukupuolten väliset erot ovat pienempiä kuin uskonnoissa, joissa uskomattomuudesta seuraa riski. Liittyykö tänä päivänä riskejä uskonnottomuuteen?

Yhteenveto ja johtopäätökset Kati Niemelä: ”Miesten uskonnollisuus ja henkisyys” (2010) Miehet kaikissa maissa vähemmän uskonnollisia kuin naiset Niin perinteisessä kuin vaihtoehtoisessa uskonnollisuudessa Suomalaismiehistä puolet pitää itseään uskonnollisena joka viides uskoo vakaasti kristinuskon uskonkäsityksiin joka kolmas jossain määrin Miesten ja naisten välisiä eroja selittää Uskonnollinen sosialisaatio Erot riskikäyttäytymisessä

3. Miesten ja naisten uskon sisältö Miehet ehdottomampia Jumala on myös tuomitseva ja ankara Jos Jumala on olemassa, myös helvetti ja Saatana ovat olemassa Naisille ominaista vahva suvaitsevaisuuden vaatimus Jumala on anteeksiantava Kirkosta eroamisessa naisilla usein syynä kokemus suvaitsemattomasta kirkosta Vahva usko enkeleihin Helvettiä ei välttämättä ole Usko kristillisiin käsityksiin ei sulje pois muita uskomuksia

Mies- ja naispappien työorientaation erot Miehet: sanan julistamista, sielunhoitoa ja ihmisten auttamista Naiset: sielunhoito, ihmisten auttaminen ja heikommassa asemassa olevien auttaminen Naisten vastauksissa korostuu myös: arvot kuten oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen. (Niemelä 2010; Niemelä 2011)

Miten naiset muuttavat kirkkoa? Anni Tsokkinen: Irja Kilpeläisen ja Irja Askola He painottavat kristinuskontulkinnassaan arvoja kuten kunnioittamista ja hyväksymistä Mieskeskeinen teologia on johtanut epätasa-arvoon ja epäoikeudenmukaisuuteen kirkoissa Molemmat tekevät teologiaa ja puhuvat Jumalasta aikamme ihmisten elämästä ja arkitodellisuudesta käsin

”…the real life of people comes first and offers an angle from which God can be talked bout.” Jumala on koko ajan lähellä ihmisiä ja olemassa heitä varten. ”Instead of a monarchial God whom people should fear and love, Kilpeläinen and Askola write about the divine who cares for every human being like the best possible parent or friend.” Tsokkinen 2014

4. Miksi naiset ovat aktiivisia myös heitä alistavissa uskonnollisissa liikkeissä? Vapaasta tahdostaan ja tietoisesti Liikkeestä lähteminen saattaa merkitä myös eroa perheestä, suvusta ja ystäväpiiristä Halu kyseenalaistaa liberalistista ja materialistista länsimaista yhteiskuntaa, jossa naisia esineellistetään ja heidät arvotetaan ulkonäön ja vaatteiden perusteella Oma paikka hierarkiassa (Sarai-Hagar, Luther)

”Patriarkaalisuus ei ole yksinomaan miesvaltaa ”Patriarkaalisuus ei ole yksinomaan miesvaltaa. Se on pyramidimainen asteittaisesti aleneva alistus- ja hyväksikäyttöjärjestelmä. Myös naiset sortavat alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia rodun, etnisen tai kansallisen syntyperän ja uskonnon perusteella.” Minna Salmi 2006

Miksi naiset ovat aktiivisia myös heitä alistavissa uskonnollisissa liikkeissä? Naiset rakentavat omia verkostojaan, joissa he saavat toisiltaan tukea ja neuvoja. Naiset ohjaavat miehiään, usein huomaamatta Saavat arvostusta uskonnollisen perinteen välittäjinä Roolijako kodissa ja seurakunnassa, mutta tasa-arvo Jumalan edessä Ankarat säännöt tarjoavat myös suojan naisille Jumalan kutsu voi antaa oikotien johtajaksi

5. Raamattu: Roolit ja rajat järjestyksen ylläpitäjinä Rajat ylläpitävät järjestystä yhteisössä ja määrittelevät hyväksytyt roolit yksilölle Sosiaalista tasapainoa uhkaavat asiat ovat kiellettyjä tai epäpuhtaita VT:n puhtaussäännöt määrittelevät legitiimin seksuaalisuuden rajat Vahva patriarkaalinen pohjavire: miehellä aktiivinen ja naisella passiivinen rooli. Tämä myös osasyynä homoseksuaalisuuden tuomitsemiseen

5. Raamattu jatkuu... Suvun jatkaminen tärkeää, mutta ei sukupuolielämän ainoa tarkoitus ”Iloitseminen” on myös yksi Jumalan siunauksista. VT:ssa on myös naisen seksuaaliset oikeudet huomioitu. Laulujen laulussa mies ja nainen kohtaavat toisensa eräänlaisessa paratiisissa. He ilmaisevat halunsa ja rakkautensa tavalla joka on Raamatulle epätyypillisen tasa-arvoista.

Raamattu jatkuu: Avioliitto Uuden Testamentin maailmassa Jeesus radikalisoi juutalaisuuden avioeettisiä ihanteita: avioero + mielessä tehty aviorikos Avioliittoa ei edellytetä niin itsestään selvästi kuin VT:ssa. Lopun odotus leimaa avioliittokäsitystä. Uskollisuuden vaatimus, kielteinen suhtautuminen prostituutioon ja moniavioisuuteen. Naimattomuuden ihanne ja askeesi nousevat vähitellen kristillisiksi ihanteiksi.

Nainen pelastuu synnyttämisen kautta ”Lasten synnyttäjänä hän on kuitenkin pelastuva, jos vain pysyy uskossa ja rakkaudessa ja viettää hillittyä, Jumalalle pyhitettyä elämää.” (1. Tim 2:15) Eri tie pelastukseen miehille ja naisille? Ei ota huomioon yksinelävät ja lapsettomat naiset. Outi Lehtipuu toteaa, että tämä on ”…julma ja täysin käsittämätön väite.” (Lehtipuu 2006, 113)

Jumalallinen avioliitto Mitä luomiskertomuksessa asetetaan? Profeetat vertaavat Jumalan suhdetta kansaansa avioliitoon Paavali vertaa Kristuksen suhdetta kirkkoon miehen ja vaimon suhteeseen Vertauskuvan vaarana tänään on, että joko ero Jumalan ja ihmisen välillä ohenee, tai sitten syntyy vaikutelma että avioliiton oikeastaan pitäisi olla epätasa-arvoinen

Alistamisesta väkivaltaan C.S. Lewis: miehen johtava asema avioliitossa on raskas velvollisuus Niin kuin Kristus antaa arvoa arvottomille, niin miehen pitää rakastaa vaimoaan Jos miestä verrataan Kristukseen, on vaikeaa kritisoida häntä Askel uskonnollisesti oikeutettuun perheväkivaltaan on hyvin pieni: on raskas velvollisuuteni kurittaa vaimoa tai lapsiani Naisille tarjotaan nöyryyden hyvettä, miehille annetaan Jumalan kaltainen auktoriteetti

Raamattukritiikkiä Raamatulla Raamattuun vetoaminen eettisissä keskusteluissa ei enää relevanttia? Vastuullisempi ratkaisu kirkolliselle teologialle on lähteä kriittiseen vuoropuheluun Raamatun kanssa Raamatusta itsestään löytyvien resurssien avulla ”Monille naisia alistaville teksteille löytyy vasta-argumentti Raamatusta itsestään, ja näin voidaan kyseenalaistaa monien alistavien tekstien auktoriteetti.” Talvikki Mattila 2006

Tasa-arvon siemenet Ihmisen luominen mieheksi ja naiseksi Jumalan kuvaksi Profeettojen vaatima oikeudenmukaisuus Jeesuksen suhtautuminen kanssaihmisiinsä ja Mooseksen lain tulkitsemiseen mm. koskien naisten ja lasten asemaa Paavalin julistus kaikkien ihmisten tasa-arvosta Kristuksessa (Gal 3:28) Vastavuoroinen alistuminen (Ef 5:2) ja Kristuksen esimerkki toisen palvelemisessa

Tasa-arvo vain Jumalan edessä? Naisen alisteinen asema on haluttu nähdä seurauksena Jumalan jo luomisessa asettamasta järjestyksestä Nykyisen katolisen opetuksen mukaan mies ja nainen ovat tasa-arvoisia luomisen tasolla ja armon tasolla, mutta siitä ei vedetä johtopäätöksiä koskien kirkon hierarkiaa ja pappisvirkaa Vastaavaa ajattelua myös konservatiivisten protestanttien keskuudessa

Uskonpuhdistus ja naiset Naisille uskonpuhdistus merkitsi, että heidän tehtävillensä ja vastuullensa kodin ylläpitämiseksi annettiin enemmän arvoa kuin aikaisemmin. Naisilta vietiin tärkeä samaistuskohde, eli naispyhimykset ja ennen kaikkea neitsyt Maria ”Enää ei ollut mahdollisuutta harjoittaa uskonnollista elämää erillään miehistä, omistaen aikaansa opiskelulle, rukoukselle ja muulle kuin kotityölle.” (Stjerna 2006, 159)

6. Rakkauden ja seksuaalisuuden palvomisesta armon sanomaan Ulrich J. Beck Edellytetään täydellistä onnea parisuhteesta, jonka mallit usein ovat fiktiota ”Ulkonäköpaineet, syömishäiriöt, aggressiivisuus, itsetuhoinen käyttäytyminen, viiltely ja varhainen seksielämä kertovat kasvuikäisten pahoinvoinnista.” Eero Jokela 2006

Nuorille on tarjottavaa armoa Terve ruumiillisuuden arvostaminen edellyttää kriittistä kamppailua luterilaisen ihmiskäsityksen kanssa Ihminen on syntisenäkin rakastamisen arvoinen ja rakastamiseen pystyvä ”Ihmisen syvin identiteetti nähdään pyhänä ja kauniina, ei pohjimmiltaan syntisenä, pahana ja hyvään kykenemättömänä.” Eero Jokela 2006

”Kahden ihmisen välinen seksuaalisuhde voi olla äärimmäisen hyväksynnän, hellyyden, vapauden, itseilmaisun, vastaanotetuksi tulemisen, nautinnon ja kauneuden kokemus. Se voi olla armon kokemus sanan syvässä merkityksessä. Sen on nähty avaavan monen ihmisen maailmassa uskon Jumalan olemassaoloon.” Liisa Tuovinen 2006

7. Haasteet kirkolle Ruumiin pyhyys ja ruumiillisuuden arvostaminen Luomisusko, inkarnaatio, Hengen lahjat Agapen ja eroksen hedelmällinen vuorovaikutus Ihmisen kaipuun merkitys hengelliselle kasvulle on korostettava, ilman että Jumalan armon suvereenisuus saisi tästä kärsiä Erosta ei pidä rajata vain seksuaalisuuteen

Haasteet kirkolle jatkuu... Kysymys seksuaalisuuden suhteesta uskonnollisuuteen uskallettava avata Miten ihmisen Jumala-kaipuu tarjoaa mahdollisuuden seksuaalisuuden ymmärtämiselle, ja päinvastoin? Kontekstuaalista rakkauden, seksuaalisuuden, avioliiton ja parisuhteen teologiaa on kehitettävä - myös sinkkuja huomioiden Uskollisuus, uhrautumisvalmius, keskinäinen huolenpito ja palveleminen, kumppanuus – entä lisääntyminen?

Haasteet kirkolle jatkuu... Kontekstuaalinen teologia tarkoittaa myös kontekstuaalista etiikkaa Kirkon sisäinen keskustelu käytävä yhteydessä Raamattuun, kirkon hengelliseen perinteeseen ja elämään, sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Ihmiset kaipaavat hengellisiä kokemuksia Luterilainen teologia ei ole pystynyt riittävällä tavalla vastaamaan tähän haasteeseen Kasvavat kirkot ovat suureksi osaksi kirkkoja, joissa tarjotaan ihmisille ei vain sanomaa, vaan myös uskonnollisia kokemuksia.