Intentionaalisen toiminnan selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne. jotakin Propositionaalisia asenteita = sisällöllisiä tiloja propositio = uskomuksen tai ilmaisun ajatussisältö Propositionaalisten asenteiden kaksi suuntaa: maailman esittäminen (= uskomukset) maailman muuttaminen (= halut / puoltavat asenteet) Inhimillistä toimintaa ohjaavat uskomukset maailmassa vallitsevista asiaintiloista halut tiettyjen asiantilojen vallitsevuudesta tulkinnassa toiminta jäsennetään toimijan uskomusten ja päämäärien ( halut) avulla

Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisten tilojen välillä on sisällöllinen yhteys (ei kausaalinen) Rationaalisuus: uskomusten ja halujen sisällöllinen yhteensopivuus uskomusjärjestelmien ristiriidattomuus uskomuksista seuraa uusia uskomuksia haluista ja halun kohteiden saavuttamista koskevista uskomuksista seuraa uusia (välineellisiä) haluja Toiminnan rationaalisuus: käyttäytyminen on sopusoinnussa toimijan uskomusten ja halujen kanssa toiminnalla on peruste = toiminta on rationalisoitavissa toimijan uskomuksien ja halujen avulla peruste = päämäärää koskeva halu + uskomuksia sen saavuttamisesta

Intentionaalinen psykologia = ”arkipsykologia”, ”kansanpsykologia”, ”halu-uskomuspsykologia”, ”humelainen psykologia”, ”mielen teoria” inhimillisen toiminnan hahmottaminen intentionaalisena Intentionaalinen psykologia teoriana: käsitteistö, jonka avulla inhimillistä toimintaa tulkitaan ja selitetään (uskomuksen, halun jne. käsitteet) sisällöllisiä väitteitä uskomusten, halujen, havaintojen ja toiminnan suhteiden säännönmukaisuuksista Intentionaalinen psykologia käytäntönä: muiden toiminnan käsitteellistäminen intentionaalisena: ”mielen lukeminen” oman toiminnan käsitteellistäminen muiden toiminnan ennakoiminen

Intentionaalisen psykologian tehtävät Toiminnan tulkinta: mitä toimija on tekemässä? teon hahmottaminen ylipäänsä mielekkäänä Määrittelee toimijuuden (agenttiuden) käyttäytyminen vs. toiminta toimintaa määrittelevän rationaalisuuden mittapuu Inhimillisen käyttäytymisen selittäminen ja ennustaminen Moraalisten käytäntöjen perusta vain toimijat voivat olla moraalisen arvioinnin kohteita vapaan tahdon ja moraalisen vastuun käsitteet edellyttävät toimijuutta

Intentionaalisen psykologian muotoja Spontaani kyky tulkita itseä ja muita kyky ja mahdollisesti peruskäsitteistö on synnynnäinen täydessä muodossaan (teon ymmärtäminen osana laajempaa narratiivia) saattaa riippua esim. kielellisistä kyvyistä esiintyy muilla lajeilla vain hyvin rajallisissa muodoissa Mielen toimintaa ja ihmisen käyttäytymistä koskeva arkiymmärrys kansanuskomuksia, uskonnollisia ja metafyysisiä käsityksiä, tieteellisen psykologian vaikutusta jne. Tieteellinen psykologia esim. kognitiivinen, sosiaali- ja eläinpsykologia Filosofinen psykologia intentionaalisen psykologian peruskäsitteistön ja sen logiikan selventämistä moraalipsykologia: moraalisen toiminnan käsitteellistäminen

Mielen teoria ja fysikalismi Teoriateoria intentionaalisen psykologian luonteesta teoria ihmisen käyttäytymisestä ja sen syistä on olemassa ”mieli”, johon liittyy erilaisia mentaalisia (psykologisia, mielellisiä) tiloja mentaaliset tilat aiheuttavat käyttäytymisen Intentionaalisten tilojen lukeminen muille (”mielen lukeminen”) on teorian soveltamista mentaaliset tilat ovat teoreettisia olioita, eivät suoran havainnon kohteita Pitääkö mielen teoria paikkansa? Yhteensopivuusongelma fysikalismin kanssa: mikä on mielen suhde aivoihin? voivatko mentaaliset tilat olla käyttäytymisen kausaalisia syitä?

Eliminativismin haaste Reduktionismi intentionaaliset tilat voidaan palauttaa aivotiloiksi (ontologisesti tai jopa opillisesti) funktionalismi: mentaaliset tilat ovat systeemin (aivojen) funktionaalisia tiloja (viittaamalla mentaalisiin tiloihin viittaamme aivojen toimintaan) Eliminativismi esim. Paul & Patricia Churchland, Stephen Stich intentionaalinen psykologia on esitieteellinen teoria intentionaalinen psykologia on taantunut (regressiivinen) tutkimusohjelma (= ks. Lakatos luennolla 6), jonka ontologiset oletukset eivät sovi yhteen muun tieteen kanssa mielen teorian ontologisista (ja muista) oletuksista tulisi luopua, samoin mentaalisesta käsitteistöstä

Vastaus eliminativismin haasteeseen Intentionaalinen psykologia on ensisijassa sosiaalinen käytäntö, ei teoria tapa käsitteellistää ja ennakoida toimintaa ja sosiaalisia tilanteita päämäärien avulla intentionaaliset tilat ovat henkilön tiloja, jotka kertovat henkilön maailmasuhteesta ja toiminnan päämääristä ei teoria mielen tai aivojen mikrorakenteesta, joka ohjaa toimintaa ennakointi, kommunikaatio, yhteistyö, ”politiikka”, muiden toiminnan manipulaatio Intentionaalisen psykologian sisällölliset väitteet korjautuvat tieteellisen tutkimuksen edetessä Myös neurotiede tarvitsee intentionaalista psykologiaa määritellessään tutkimuskohdettaan

Loogisen yhteyden argumentti Argumentti, jonka mukaan intentionaalinen psykologia ei ylipäätään liity toiminnan syihin ”vain” toiminnan käsitteellistämistapa Georg Henrik von Wright (1916–2003): Explanation and Understanding (1971) Selittävä luonnontiede vs. ymmärtävä ihmistiede luonnontieteissä on selittäviä peittäviä lakeja, mutta ihmistieteissä praktisia syllogismeja: A aikoo (haluaa) saada aikaan p:n A uskoo, että ellei hän tee w:tä, hän ei saa aikaan p:tä joten: A ryhtyy tekemään w:tä

Vastaus eliminativismin haasteeseen A aikoo (haluaa) saada aikaan p:n A uskoo, että ellei hän tee w:tä, hän ei saa aikaan p:tä joten: A ryhtyy tekemään w:tä Premissien ja johtopäätöksen välillä on looginen yhteys (oik. käsitteellinen riippuvuussuhde), ei kausaalinen toiminnan käsitteellistäminen jonkin tekemisenä edellyttää halujen ja uskomusten lukemista kohteelle Praktisen syllogismin premissejä ja johtopäätöstä ei ole mahdollista todentaa toisistaan riippumatta Siis: intentionaalinen selittäminen ihmistieteissä ei ole kausaalista selittämistä

Vasta-argumentteja loogisen yhteyden argumentille Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen yhteys vrt. ”taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen” kyse on vain sellaisesta käsitteellistämistavasta, johon jo sisältyy ajatus kausaalisesta suhteesta Tekoon sisältyy fyysistä käyttäytymistä, jonka aiheuttamisesta argumentti ei sano mitään argumentti vain toteaa perusteiden yhteyden aikomukseen tehdä teko teon käsitteeseen kuuluu myös, että aikomus aiheuttaa käyttäytymisen Ero teon rationalisoinnin (perusteiden antamisen) ja teon selityksen välillä

Intentionaaliset tilat kausaalisina syinä Intentionaaliset selitykset toimivat samalla tavalla kuin kausaaliset selitykset haluja, uskomuksia jne. pidetään teon aiheuttajina Manipuloimalla uskomuksia ja haluja voidaan vaikuttaa henkilön toimintaan kommunikaation ja suostuttelun idea Ihmistieteissä tutkitaan tekemisen tapaa, tilannetta ja seurauksia sekä näiden välisiä yhteyksiä, myös kausaalisia ihmistieteissä pyritään vastaamaan ”miksi”-kysymyksiin, ei ainoastaan ”mitä”-kysymyksiin

Mentaalinen kausaatio Ns. ”mentaalisen kausaation ongelma” mielenfilosofiassa miten mentaaliset tilat (uskomukset, halut) voivat aiheuttaa fysikaalisia tapahtumia (ruumiinliikkeet)? kausaalisen järjestyksen (syy–seuraus-yhteydet) ja rationaalisen järjestyksen (uskomusten ja halujen sisällölliset yhteydet) ristiriita: vaikeudet redusoida mentaalinen fysikaaliseen käyttäytyminen liittyy aivojen toimintaan jatkuvalla kausaalisella prosessilla Kontrastiivinen teoria kausaalisesta selittämisestä: oleellista on poimia se seikka, jonka ollessa toisin tilanne olisi toinen kaksi erilaista käsitejärjestelmää (intentionaalinen ja fysikaalinen) voivat poimia maailmasta saman seikan  syyn poiminta intentionaalisella käsitteistöllä ja vaikutuksen poimiminen fysikaalisella ei ole ongelma jättää mentaalisen ja fysikaalisen ontologisen suhteen auki

Kausaliteetti ja vapaa tahto Jos mieli on osa maailman kausaalista järjestystä, miten käy vapaan tahdon? Ongelmana determinismi, ei kausaliteetti kausaliteetti ei edellytä determinismiä: indeterministiset kausaaliset prosessit ovat mahdollisia indeterminismi ei ratkaisisi ongelmaa: toiminnan pitäisi olla tahdon kontrollissa, ei vain sattumanvaraista Toiminnan vastuullisuus edellyttää kausaliteettia mahdollisuus tehdä toisin Vapaa tahto on henkilön ominaisuus vapaa toiminta on toimijan kontrollissa: ei pakotettua, ei refleksiivistä tahdon ”rakentumisen” selittäminen toimijassa on eri kysymys ns. kompatabilismi (vapaan tahdon ja determinismin yhteensopivuus) nykyään miltei konsensusnäkemys

Selittäminen vs. ymmärtäminen: väärä vastakkainasettelu? Toimijoiden näkökulma on osa selitystä Max Weber (1864–1920): subjektiivisesti merkitykselliset kausaaliset selitykset tulkituilla merkityksillä on kausaalinen rooli: jos tilanne olisi tulkittu toisin, olisi toimittu toisin Merkitykset voivat olla selityksen kohde esim. miksi asia tulkitaan tilanteessa tietyllä tavalla? Myös luonnontieteissä pyritään ymmärtämään periaatteet, joilla kohde toimii Ymmärtäminen: Petri Ylikoski & Jaakko Kuorikoski ymmärryksen tunne vs. kyky toimia asian ymmärtäminen = kyky vastata mahdollisimman moniin ”mitä jos” -kysymyksiin kohteesta

Tulkinnan hyvänsuopuus Donald Davidson (1917–2003) suopeuden periaate (principle of charity) rationaalisuus on mentaalisten tilojen yleinen ominaisuus tulkinnan kohteet on oletettava rationaalisiksi toimijoiksi tulkinnan kohteiden uskomukset on oletettava enimmäkseen tosiksi: rationaalinen toiminta maailmassa ei voi perustua radikaaliin erehdykseen Yleisemmin: tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on johdonmukainen välttämätöntä kohteen merkityksen hahmottamiseksi tulkinta on sitä parempi, mitä mielekkäämpänä se esittää kohteensa (omista lähtökohdistaan)

Hyvänsuopuuden ongelmia Miten tulee suhtautua niihin seikkoihin, jotka eivät sovi tulkintaan? kohteen tekemien oletusten oikeellisuus? kohteen uskomusten yhtenevyys? tulkinnan uskottavuus? Kuinka paljon ja millaista rationaalisuutta tulee olettaa? uskomusten totuus vai uskomusten rationaalisuus suhteessa muihin uskomuksiin? päättelyprosessien luotettavuus vai toiminnan rationaalisuus suhteessa uskomuksiin ja päämääriin? ihmisten irrationaalisuudesta on monenlaista näyttöä

Selittävyyden periaate David Henderson: Interpretation and Explanation in the Human Sciences (1993) Tulkinnan tarkoitus on maksimoida kohteen uskomusten ja tekojen selitettävyys, ei rationaalisuus suopeuden periaate kuuluu tulkinnan alustavaan vaiheeseen, jossa pyritään hahmottamaan, mistä kohteessa on kyse tulkinnan on sovittava yhteen psykologisen tiedon ja tilannetiedon kanssa Tulkinnan hyvänsuopuudesta ja selittävyyden periaatteesta tarkemmin ks. Raatikainen