Oikeussosiologia 2: Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen Kaijus Ervasti

Oikeussosiologian määritelmä Oikeussosiologia voidaan määritellä tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten käytäntöjen, instituutioiden, oikeudellista doktriinin ja niihin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin välisiä suhteita.

Oikeussosiologia Suomessa Suomessa heikko oikeussosiologisen tutkimuksen perinne Suurelta osin tutkimus keskittynyt sektoritutkimukseen eli OPTL:een Oikeussosiologiaa lähellä olevia tutkimusaloja: oikeuspoliittinen tutkimus, kriminologia ja kriminaalipoliittinen tutkimus, oikeushistoria, oikeusantropologia, oikeustilastotiede, oikeustaloustiede Suomesta puuttuu oikeussosiologinen ja kriminologinen peruskoulutus Kriminologia ja oikeussosiologia monitieteisiä aloja, joissa monia suuntauksia

Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Tehtävänä kehittää yleisiä teorioita, jotka selittävät oikeuteen liittyviä sosiaalisia prosesseja Tehtävänä oikeudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden ja niiden keskinäisten suhteiden empiirinen analyysi Keskeistä ilmiöiden syiden ja seurausten selittäminen tai oikeudellisten ilmiöiden ymmärtäminen Käytetään hyväksi yhteiskuntatieteiden metodeja ja teorioita Oikeutta ei ole rajattu vain virallisoikeuteen, eikä sitouduta oikeudellisiin käsitteisiin

Oikeussosiologian tutkimuskohteet Lainsäädännön syntyprosessi, valmistelu ja lakien vaikutukset Oikeudelliset instituutiot Lakien soveltaminen Juristiprofessio ja muut oikeudelliset toimijat Oikeus ideologiana/oikeuskulttuuri Kansalaiset ja oikeusjärjestys Oikeusolot ja rikollisuus yhteiskunnassa

Mitä hyötyä juristeille on oikeussosiologiasta ja empiriasta? Kuuluu tieteelliseen yleissivistykseen Antaa metodologisia valmiuksia opinnäytteiden tekoon Tutkimuksessa korostuu yhä enemmän monitieteisyys Laajentaa näkemystä oikeudesta Auttaa kontekstualisoimaan asioita ja ymmärtämään oikeutta yhteiskunnassa Antaa valmiuksia käytännön työntekoon (hallinnossa, yrityksissä, lainvalmistelussa, tuomioistuinyhteydessä) Etenkin hallinnossa arviointitutkimuksen käyttö lisääntynyt runsaasti

Arviointitutkimus Arviointitutkimus on yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmien systemaattista soveltamista arvioitaessa uudistuksia ja ohjelmia Arvottaminen erottaa arvioinnin ja arviointitutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta Tutkimuksessa kuvataan uudistusten vaikutukset ja arvioidaan niitä suhteessa annettuihin kriteereihin Arviointitutkimusta tehdään erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista Arviointitutkimuksen hyödynnettävyys? Arviointitutkimuksen luotettavuus ja puolueettomuus?

Arviointitutkimuksen lisääntymisen syitä Uudessa tulosohjausjärjestelmässä arviointitiedon merkitys on korostunut Hallinnon kansainvälistyminen Päätöksentekijät aiempaa kiinnostuneempia arviointitiedon hyväksikäytöstä Yhteiskuntatieteet professionalisoituneet, hallinto ja politiikka tieteellistynyt ja asiantuntijavalta kasvanut Kehitystä on kuvattu puhumalla vaikuttavuusyhteiskunnasta

Empiirisen tiedon käyttötavat Kyky tunnistaa empiirisen tiedon tarve Kyky ymmärtää empiiristä tietoa Kyky käsitellä empiiristä tietoa Kyky hankkia empiiristä tietoa Kyky tuottaa empiiristä tietoa Kyky tehdä empiiristä tutkimusta

Oikeussosiologian suhde oikeustieteeseen

Oikeusdogmatiikan ja oikeussosiologian välinen suhde Oikeusdogmatiikka Oikeussosiologia Kohde Säännöt Käyttäytyminen, käytännöt, merkitykset, puhetavat Näkökulma Osallistujan Tarkkailijan Lähtökohta Tekstihermeneutiikka Yhteiskuntatieteen metodit Menetelmä Tulkinta ja systematisointi Empiirisen aineiston analyysi Lähestymistapa Oikeus autonomisena järjestelmänä Oikeus yht.kunnallisessa kontekstissa Oikeus Formaali oikeus Formaali ja informaali oikeus Tavoite Koherenssi Selittäminen, ymmärtäminen

Onko oikeus- ja yhteiskuntatieteillä yhteyttä? Riippuu siitä, miten oikeustieteet ja yhteiskuntatieteet konstruoidaan Riippuu siitä, miten oikeus ja yhteiskunta konstruoidaan Riippuu siitä, miten konstruoidaan oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde

Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde Oikeus autonomisena järjestelmänä: oikeus ymmärrettävä sen omista lähtökohdista riippumatta sosiaalisesta kontekstista Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde interaktiivinen: erillisiä ilmiöitä, jotka vuorovaikutussuhteessa Oikeus ja yhteiskunta homologisia: kietoutuneet toisiinsa

Juristien suhde empiiriseen tietoon Perinteisessä oikeustieteessäkin käytetään todellisuutta koskevaa tietoa hyväksi. Usein se ei tapahdu tiedostetusti ja systemaattisesti. Juristit pitävät usein todellisuutta koskevaa tietoa liian ongelmattomana. Esitetään usein väitteitä todellisuudesta pohtimatta niitä kylliksi. Esimerkit: riita-asiat, rikollisuus.

Vankiluvut ja tilastoitu rikollisuus Pohjoismaissa 1950-2000 (/100 000 as) (Lappi-Seppälä)

Riita-asioiden määrät alioikeuksissa 1900-2010

Oikeuden ulottuvuudet Normit Faktat Arvot

Oikeuden ulottuvuudet: esimerkkinä tuomioistuintutkimus Lainopillinen prosessioikeudellinen tutkimus Kansalaisten oikeudensaanti- mahdollisuuksia painottava tutkimus Empiirinen tutkimus tuomioistuinten toiminnasta

Empiirinen tutkimus oikeustieteessä Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta Myös lainoppi käyttää hyväkseen reaalimaailmaa koskevaa tietoa Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi sekä empiiristä lähestymistapaa että lainoppia Lainopin teoria käyttää hyväkseen yhteiskuntatieteellistä tietoa Staattinen kuva oikeudesta ei ole riittävä

Empiirisen tiedon hyväksikäyttäminen oikeusdogmatiikassa Tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittämisessä Systematisoinnissa ja periaatteiden rakentamisessa Tulkinnassa: yhteiskunnallisiin tiloihin viittaavissa kielen ilmaisuissa (esim. bonus pater familias, hyvä kauppatapa) tulkintasuositusten tai ratkaisujen seurausten arvioinnissa Yhdenmukaisen käytännön ja ennustettavuuden ylläpitämisessä

Yhteiskuntatieteellinen näkökulma oikeuteen Oikeuden yhteiskunnalliset lähestymistavat hylkäävät ajatuksen oikeudesta autonomisena järjestelmänä, jota voi tulkita vain sen omilla säännöillä Myös oikeuden ulkopuoliset tekijät määrittävät soveltamista Olemisen ja pitämisen välinen raja?

Empiirisen tiedon ja tutkimuksen käyttäminen Todellisuutta koskevat väitteesi ja argumenttisi ovat vahvempia, jos pystyt perustelemaan ne empiirisellä tiedolla Älä luota pelkästään omiin havaintoihin tai yleisiin käsityksiin Ole kriittinen; selvitä, kuinka tieto on kerätty, analysoitu ja tulkittu Käyttäessäsi tutkimuksessa ja kirjoituksissa empiiristä tietoa, mainitse lähde

Empiirinen tieto ja oikeustiede: tiivistelmä Juristeilla liian ongelmaton suhtautuminen empiiriseen tietoon Suomessa heikko empiirisen oikeustutkimuksen traditio Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta Kaikessa oikeutta koskevassa tutkimuksessa on myös empiirinen elementti