Elän, osallistun ja päätän asioistani Salo Pirkko Karjalainen

Osallisuuden ja osallistumisen ehdot Iäkkäiden ihmisten osallisuuden ja osallistumisen realiteetit: mahdollisuuksia ja rajoituksia yksilön ja yhteiskunnan kannalta Tiedetäänkö, mitä ikäväki haluaa ja tarvitsee Lakien kautta osallisuutta ?

Muutamia lukuja Yli miljoona 65 + Lähes puoli miljoonaa 75 +, joista yli 90 % asuu kotona Runsaat täyttänyt 80 vuotta ja heistä yli :lla on ajokortti ” Meitä on moneksi niin terveydentilan, toimeentulon kuin asumisen puolesta” Ikäväen monimuotoisuus on otettava huomioon monissa asioissa niin mahdollisuuksien kuin esteiden ja korjaamista kaipaavien ongelmien suhteen

Elämään (ja ikääntymiseen ) voi oppia vain elämällä ! Sulo Aho: Osallisuutemme elämään on monitahoista ja erilaista eri yksilöillä. Työiässä me osallistumme työn ja perheellisinä perheen kautta. Lisäksi voimme olla aktiivisia yhteiskunnallisia osallistujia. Ongelmallisinta on elämään osallistuminen silloin, kun on jäänyt todella yksin. On tavattoman tärkeää, että yhteiskunnankin taholta mahdollistetaan ikäihmisille osallistumisen muotoja.

Millä mielellä vanhana ? Vanhustyön keskusliiton ja Suomen Mielenterveysseuran selvitys kesällä 2014 kartoitti 15 – ikäisten suomalaisten näkemyksiä vanhuudesta ja erityisesti vanhusten mielenterveydestä. Monen mielestä 65 + on elämän paras vaihe ja ikä vin numeroit Mutta: 40 % 80v. täyttäneistä uskoi alakuloisuuden kuuluvan väistämättä vanhuuteen Mielenterveyttä heikentää yksinäisyys, fyysiset sairaudet, muistisairaudet, liikuntakyvyn heikentyminen

Kysytäänkö, tiedetäänkö, otetaanko vaarin ? Palveluiden käyttöä ja tarpeita tilastoitaessa usein 75 v. rajana, mutta onko 80 tai jopa 85 ”vanhuuden ikäraja” Kaikki eivät ole hyvävoimaisia osaajia, kaikilla ei ole nettiä, mutta jokainen haluaa olla oman elämänsä herra tai rouva ! Ns. Hopeamarkkinat mahdollisuutena, jonka voivat hyödyntää sekä palveluiden ja tuotteiden tarjoajat ja myyjät että ikäväki saadakseen sitä, mitä todella haluaa ja – VTT ja VTKL. Tietotekniikka, turvatekniikka, kotien esteettömyys jne.

Tasavertaisuutta, mahdollisuuksia, vastuunottoa Markku Lehto: Taloudellisen vallan käyttäjinä vanhukset ovat sivuroolissa. He eivät ole työelämässä, jossa tehdään suurimmat talouspäätökset. He ovat pudonneet monista vallankäytön verkostoista samasta syystä. Heidän mielipiteillään ei ole samaa arvoa eikä heillä ole käytössään samoja vaikuttamisen välineitä kuin työssä olevilla. Yhteiskunnallisessa keskustelussa vanhukset nähdään taakkana. Muutosta tarvitaan: Vanhustenhuollon rakenteita, palveluja ja etuuksia on muokattava sellaiseksi, että vanhusten omat valinnat määräävät tulevaisuudessa erilaisten toimintojen muodon ja määrän.

Lakeja ja uusia organisaatioita Ns. Vanhuspalvelulaissa kirjattu sekä ikääntyneen väestön että iäkkäiden ihmisten osallisuus ja vaikuttaminen: 1 §, 11 §, 14 §, 16 § Sote-uudistus - viisi sote-aluetta julkisessa järjestämisvastuussa, kunnat ja kuntayhtymät tuottamisvastuussa ( omat palvelut, osto, palveluseteli) - kansalaiset kyselevät: miten kuntien rahoitus toteutuu, saanko erityisesti terveyspalveluita läheltä, onko pelkkään sähköistä neuvontaa, tuleeko liian suuria ”häkkyräorganisaatoita”