Tulevaisuuden osaamistarpeet verkostomaisesti toimivassa taloudessa: Kuvitukset: Rami Niemi (EK, 2011) Tulevaisuuden osaamistarpeet verkostomaisesti toimivassa taloudessa: Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat KOUahead, 14.1.2012 Jaana Lehto, EK www.ek.fi/oivallus

Miltä tulevaisuus, 2020-luku, näyttää?

muistuttaa jazz-improvisaatiota.” ”Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota.” Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota Lähde: Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto. Esitys Grasping the Future -seminaarissa syksyllä 2009.

(en.wikipedia.org/wiki/Jazz) … ”it is music that includes qualities such as 'swinging', improvising, group interaction, developing an 'individual voice', and being 'open' to different musical possibilities.” (en.wikipedia.org/wiki/Jazz) Wikipedia avaa jazzia ja jazz-improa seuraavasti. Vapaa käännös: jazz sisältää elementtejä, kuten ”svengaus”, improvisointi, ryhmäinteraktio, yksilöllisen äänen (osaamisen) kehittäminen sekä avoimena olo erilaisille mahdollisuuksille (”hereillä olo ympärillä tapahtuvia asioita kohtaan” vrt. raportti s. 15) Musiikki-sanojen korvaaminen työ-sanoilla -> kuvaus tulevaisuuden työstä

Moniosaajuus syntyy ryhmissä Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Slidessa olevat otsikot kuvaavat tulevaisuuden työtä (varmasti myös jazzia) Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Muutokset heijastuvat myös työn organisointiin ja johtamiseen

YRITYKSET KOROSTAVAT TAITOJA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ JA KEHITTYMISESSÄ Yritykset korostavat taitoja liiketoiminnan kehittämisessä – looginen jatko sille, mitä edellä kerrottu työnteon tapojen muutoksesta. Sanapilvi = Autenttiset vastaukset ja niiden painottumiset Oivalluksen tekemisssä yrityshaastatteluissa (20 kpl). Oivalluksen työnä järjestettiin autenttinen aineisto hahmotettavaan muotoon 7 otsikon alle (Raportin otsikot 2.1-2.7) Tässä esityksessä näistä käsitellään erityisesti kolmea. Kaksi niistä (verkosto-osaaminen & ympäristöosaaminen) ovat jopa itsestään selviä asioita ja tuloksia raportissa – ja siinä samassa ne ovat olleet kaikista kinkkisimpiä aiheita konkretisoida. Peilattiin myös muuhun ennakointiaiheistoon.

”Ihan kivaa pohdintaa, mutta ei varmaankaan koske kaikkia työtehtäviä Ei varmastikaan, mutta voiko väittää, että ne koskevat suurta osaa / yhä suurempaa osaa työtehtävistä? Yhä suurempi tulee törmäämään näihin elementteihin ja vaatimuksiin työuransa aikana? Asiaa – siis työtapojen muuttumista / muutospaineita ja –haluja – testattiin yrityskyselyllä alkuvuodesta 2011. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Nämä yritykset työllistävät yhteensä noin 60 000 henkilöä.

Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä. Kirsi Juva

Työtapojen tulevaisuudenkuva 5-10 vuoden päästä nähtiin kansainvälisemmän lisäksi modernimmaksi, kokeilevammaksi, riskiäottavammaksi. Avovastauksissa näkyi mielenkiintoista pohdintaa siitä, että uskottiinko väistämättömän muutoksen tapahtuvan helposti, oliko jokin muutos puolestaan toivottava, mutta silti äärettömän epätodennäköinen. Kyselyssä kysyttiin myös ekplisiittisesti, että uskooko näiden muutosten koskevan vain johto- ja asiantuntijatasoa – kuten usein väitetään. Vastaukset ko. kysymykseen jakaantuivat, mutta näissäkin avovastauksissa peräänkuulutettiin muutostarvetta. Edellä kerrotun perusteella Oivalluksen 2. väliraportin yhtä ydinviestiä eli nuotittomuuden kasvua työelämässä, ei ollut tarve lähteä pyörtämään, päinvastoin. Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä. Kirsi Juva

Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Nuotiton ja verkostomainen työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa. Kuva illustroi työn tekemisen muutosta. Väitämme, että työnteon tavan muutos on keskeisin uusia osaamistarpeita generoiva tekijä: Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat Tulevaisuudessa yhä useammat työt muistuttavat mieluummin alempaa kuvaa kuin ylempää. ”Nuotiton työ” edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa.

Millainen koulutus valmentaisi nuotittomiin töihin? Kysymykseen tulevaisuuden yrityksiin ja näiden yhä nuotittomimpiin töihin valmentuvasta koulutuksesta on yksi ilmeinen vastaus:

Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi! Kirsi Juva

”Onko EK sitä mieltä, että yritykset menestyvät, kun ihmiset sekoilevat?” Lause (kritiikki) kuultu juuri näillä sanoilla, kun on puhuttu muuttuvasta – nuotittomasta – työstä ja luovuudesta ratkaisunavaimena. Kritiikkiä on muutenkin tullut, ei tosin ihan näin radikaalisti.

Luovuus ≈ yrittäjämäinen asenne Mahdollisuusajattelu Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin Vimmainen kokeileminen, testaaminen – ”Yrittäjyyden ydin on siinä, että uskaltaa yrittää.” Luovuuden, innovatiivisuuden & yrittäjämäisen asenteen edistäminen ≠ yksittäiset kurssit, oppiaineet tai edes yrittäjäksi kasvattaminen 14 Kirsi Juva

Asenne, usko pystymiseen Taidot Tiedot Asenne, usko pystymiseen Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. Osaaminen muodostuu tiedoista, taidoista, asenteesta (ja arvoista) sekä verkostoista Oppimisessa on kyse rinnakkain tiedoista ja taidoista ja niiden erottelu on usein keinotekoista. Keinotekoisuudesta huolimatta Oivalluksessa taidot – ja niihin liittyen verkostot eli yhdessä tekeminen – on nostettu keskiöön. Syy: Väitämme, että taidoilta puuttuu arvostus ja siksi ne laahaavat perässä. Ne ajatellaan olevan joko a) pehmopullaa; apteekin hylly –tavaraa tai vaihtoehtoisesti b) vain joidenkin ominaisuus. Kaikki eivät niistä siksi voi oppia. Se, että yritykset korostavat niin paljon osaamistarpeissaan taitojen merkitystä tuskin on tulkittavissa niin, että vain niitä tarvitaan. Sen sijaan taitojen ylikorostuminen esimerkiksi osaamistarveselvityksessä on tulkittavissa niin, että siitä puhe mistä puute. Taitoihin palataan, mutta tässä vaiheessa tarkennuksena, että ei tarkoiteta taideaineita. Suomalainen koulutus on perinteisesti vahva tiedollisten valmiuksien kasvattamisessa. Tiedon hallinnan sijasta tietojen käyttämiseen ja soveltamiseen Tietoja ei ole tarkoitus demonisoida tai tehdä tyhjäksi. Se, mitä sen sijaan haluttaisi ravistella ajatusta tiedoista automaattisina faktoina. Tietojen ylikorostuminen ja –arvostaminen ja niiden näkeminen faktoina on huolestuttavaa, mikäli se tekee meistä mekaanisia tiedonomaksujia ja varovaisia tiedon käyttäjiä. Siksi Oivalluksessa Taidot ovat ”yläotsikko” ”Viime kädessä nämä ratkaisevat menestyksen” 15 Kirsi Juva

Miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa? + Taidot = Miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa? + Miten ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa? Taidot = työelämässä tarvittavat taidot

”Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia.” - Haastateltu henkilöstöjohtaja Taidot = Miten ollaan tekemisissä muiden ihmisen kanssa?

Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Yksilösuorittamisen sijaan yhdessä tekemistä T-malli ollut mallina hahmottamassa tietojen ja taitojen dynamiikkaa. IBM tehnyt tutuksi T-mallin ja myös sen ”vastakohtana” I-mallin ihmisen. Molemmissa harjoittelu mahdollista! Kirsi Juva

Kunnollisissa puitteissa opettaja voi olla muutoksen primus motor. Opettaminen yksityisasiasta yhteiseksi asiaksi. Esimerkki on usein paras opettaja.

Koulutuksen avainkysymys: Mitä vai sittenkin miten? Keskustelut tulevaisuuden koulutuksesta kääntyvät usein opetus- ja oppimismenetelmiin; siihen miten opitaan, miten opetetaan?

kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Vaa’an kallistaminen koulutuksissa oikealla, sillä vaakaa kallistetaan myös työelämässäkin oikealle Oppimisessa ja koulutuksessa ei ole kysymys nollasummapelistä Ei yhtä Menetelmää Vaihtelu auttaa mm. ymmärtämään, ettei sama kaava toimi kaikkialla Kirsi Juva Lähde: Trilling & Fadel (2009)

PS. Sitä opitaan, mitä arvioidaan. Oivalluksessa käsiteltiin viimeisenä. Olisiko pitänyt käsitellä ensimmäisenä? Arviointi = arvon antamista. Yksilötekeminen. Virheet mörköjä. Luovuuden arviointi ei ole ongelmatonta, niin kuin ei mikään arviointi.

23 Kirsi Juva

Kiitos. Opetushallitus