Ajatuksia mediakasvatuksen etiikasta 6.10.2006 Ajatuksia mediakasvatuksen etiikasta Kari Kaipainen Kari Kaipainen

6.10.2006 Etymologia Etiikka = moraalioppi (kreikk. ethikos = eettinen, siveellinen) Eetos = kansantapa, myös henkilön moraalinen mielenlaatu (kreikk. ethos = tapa, mielenlaatu) 6.10.2006 Kari Kaipainen

Mediakasvatus ja etiikka 6.10.2006 Mediakasvatus ja etiikka opettaja ym. opetettava opetus oppiminen opiskelu Tella ym. 2001 6.10.2006 Kari Kaipainen

Mitä on hyvä tietää etiikasta 6.10.2006 Mitä on hyvä tietää etiikasta Hyvä Oikein Velvollisuusetiikka Seurausetiikka (Relativistinen etiikka) Prima Facie –velvollisuudet. paha väärin Immanuel Kant Utilitarismi, Mill David Ross 6.10.2006 Kari Kaipainen

Etiikan kulmakivet Universaalisuus Tietoisuus Tiedottaminen 6.10.2006 Kari Kaipainen

Mediakasvatuksen lähtökohdat 6.10.2006 Mediakasvatuksen lähtökohdat Media kasvattaa tahdomme tai emme mistä kasvatustavoitteet? Mediataidoilla medialla ja median kasvattaminen. ”... mediateknologia voi tuottaa elämyksellisyyttä missä ja milloin tahansa.” ”Mediakulttuuri näyttää myös olevan lasten ja nuorten keskeinen oppmiisen ja toiminnan ympäristö” S. 9. ”Mediakulttuurin kasvattava oppimäärä pelkistyy uusliberalismin aatteeksi, joka sanelee kasvatuksen ja koulutuksen nykyisiä järjestyksiä.” S. 11. ”Etenkään lasten ja nuorten mediasuhde ei kuitenkaan ole tiedollinen, vaan pikemmin viihteellinen, nautinnollinen ja elämyksellinen ja sitä voi kuvata mielihyvän käsitteellä.” S. 11. Kaksi väitettä: ”mediakulttuuri kasvattaa kuin itsestään.” ”sikäli kun ihmiset oppivat erilaisia mediataitoja, voivat he myös kasvattaa medialla ja mediaa.” S. 47 ”keskustelua julkisuudessa ja julkisuudesta” S. 47 6.10.2006 Kari Kaipainen

Mitä puuttuu? Hirmuteot johtuvat rakkauden puutteesta? (Adorno 1996) 6.10.2006 Mitä puuttuu? Hirmuteot johtuvat rakkauden puutteesta? (Adorno 1996) Freire rakastava sydän avoimuus ”hirmuteot ovat mahdollisia ennen kaikkea siksi, että ihmiset ovat menettäneet kykynsä samaistumiseen ja myötätuntoon. Adornon mukaan tämä johtuu siitä, että poikkeuksetta jokainen ihminen kärsii rakkauden puutteesta.” S. 14 ”Freire korostaa pedagogiikan kulttuurissa pätevien lakien koostuvan avarasta rakastavasta sydämestä, toisten kunnioittamisesta, toleranssista, nöyryydestä todellisuuden monimuotoisuuden edessä; herkkyydestä, ilosta ja toivosta” S.51 Freire, Paulo. 1998. Pedagogy of Freedom. Ethics, Democracy, and Civil Courage. 6.10.2006 Kari Kaipainen

Demokratia julkisina tiloina 6.10.2006 Demokratia julkisina tiloina McChesney 2000 Media? Koulu? julkisuuden uudelleenmäärittäminen vaihtoehtoisia julkisuuksia diskursiivista tilaa julkiseksi areenaksi koulu julkiseksi areenaksi? julkinen keskustelutila koulun ja ympäröivän yhteisön kanssa intranet Koulu? ”koulu julkisena tilana ja julkisuuden tuottamisen harjoitusareenana.” s. 65 julkisuuden uudelleenmäärittäminen ”vanhempien, opettajien ja tutkijoiden olisi oltava kiinnostuneita siitä, mitä lapset ja nuoret merkityksellistävät mediakulttuuria” S. 67 Vaihtoehtoisia julkisuuksia TiVi ”voi antaa lapsille mahdollisuuden luoda omaehtoisia keskusteluyhteyksiä” S. 67 julkinen keskustelutila koulun ja ympäröivän yhteisön kanssa ”Pyritään aktiivisesti luomaan keskusteluyhteyttä koulun ja sitä ympäröivän yhteisön välille.” S. 165 6.10.2006 Kari Kaipainen

6.10.2006 Väärin/ oikein? 6.10.2006 Kari Kaipainen

Väärin/ oikein? medikalisaatio opetus ei kiinnosta oppilaita? 6.10.2006 Väärin/ oikein? medikalisaatio opetus ei kiinnosta oppilaita? oppilaat eivät kiinnosta opettajia? kasvatus ei kuulu kenellekään? (Siljander 2002) mediakulttuuri kaikkivoipaisena? populaarikulttuuri jyrää oppimistapahtuman arkipäiväisyys luokkahuoneeseen mediakulttuurin ”vapaus” ja mielihyvä mediakulttuuri yhteisenä aarreaittana lapset ja nuoret opettajiksi medikalisaatio opetusministeri ehdottaa terveystiedon lisäämistä kouluväkivallan lopettamiseksi. S. 53 oppimistapahtuman arkipäiväisyys ”Kulttuurin pedagogiikalla pyritään tekemään näkyväksi kasvatus- ja oppimistapahtumien arkipäiväisyys eli se, että arjen symboliset käytännöt tuottavat kuin itsestään kulttuurisia merkityksiä; arkista ei vain yleensä käsiteellistetä oppimisen ja kasvatuksen näkökulmista.” S. 48 Opetus ei kiinnosta oppilaita ”Koulun keskeisin ongelma on, että sn tarjoamat opetukset eivät enää innosta opiskelijoita opiskelemaan.” S. 56 Oppilaat eivät kiinnosta opettajia vain 35% opettajista on kiinnostunut siitä, mitä oppilaille kuuluu. S.56 kasvatus ei kuulu kenellekään? (Siljander 2002) ”´’Tilanne näyttää siltä, että kasvatus on kaikkien ja ei kenenkään maata.’” S. 49. populaarikulttuuri jyrää S. 160 oppilaat täysivaltaisina median tulkintaan tutkiva työtapa populaarikulttuurin tulkitsijana 6.10.2006 Kari Kaipainen

Kasvatuksen perusväittämä 6.10.2006 Kasvatuksen perusväittämä ”Kasvatus ei ensisijaisesti ole tiedollinen eikä edes taidollinen tehtävä, vaan pikemminkin etiikan ja moraalin (arvojen, normien, hyvien tapojen ja käyttäytymissääntöjen pohdinnan) aluetta – joskus myös moralismia.” (Suoranta 2003, 69) 6.10.2006 Kari Kaipainen

Jatkoa Aikuiskouluttajan etiikan ohjeet Miten tästä eteenpäin? 6.10.2006 Jatkoa Opettajan etiikan ohjeet http://www.oaj.fi/Resource.phx/oaj/yleiset/031.htx Aikuiskouluttajan etiikan ohjeet www.ttlry.fi Etiikan ohjeet Miten tästä eteenpäin? Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot IHMISARVO TOTUUDELLISUUS OIKEUDENMUKAISUUS VAPAUS Opettajan eettiset periaatteet OPPILAS ITSE KOLLEGAT SUHDE TYÖHÖN SUHDE YHTEISKUNTAAN Aikuiskouluttajan etiikan ohjeet Kaikilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Kouluttajan ja oppilaiden päämäärien julkistaminen ja niistä sopiminen auttavat yhteiseen päämäärään. Kukaan ei ole kaikkivoipa. Niin oppijoilla kuin kouluttajillakin on rajansa. Aikuisopiskelijoilla on monipuolisia taitoja ja monipuolista osaamista. Aikuiskouluttajan tulee tukea opiskelijaa kehittämään ja syventämään näitä kykyjä sekä ohjata häntä käyttämään niitä yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Jokaisella on vastuu oman eettisyytensä kehittämisestä. Mieti kuinka voit vaikuttaa ympäristösi eettisen tietoisuuden kasvamiseen. Pidä huolta itsestäsi, niin voit pitää huolta muistakin. 6.10.2006 Kari Kaipainen

Opetus ei kiinnosta oppilaita? 6.10.2006 Opetus ei kiinnosta oppilaita? Koulutuksen monitieteellistäminen Sosiaalinen innostaminen Neuvotteleva kasvatus Freire: dialoginen opetus, vapauttava pedagogia Koulutuksen monitieteellistäminen ”tarkastella tutkimuksen keinoin luokkahuonekäytänteiden sosiaalista rakentumista, pureutua koulussa opetettavien aineiden tiedeperustaan ja luoda kokonaan uusia monitieteisesti rakentuvia opettajankoulutusohjelmia” S. 58 Sosiaalinen innostaminen ”jonka tavoitteena on ’elähdyttää ihmisten herkistymisen ja itsetoteutuksen prosessia’ ja opettaa ihmiset huomaamaan , ’miten heidän toimintansa omassa arjessaan ja lähiyhteisössään liittyy laajempaan yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan’.” S. 59 Freire, Paulo. 1993. Pedagogy of the Oppressed. S O S S Vrt. Kantin kategorinen imperatiivi, toinen muoto Ks. Suoranta s. 174 6.10.2006 Kari Kaipainen

Eivätkö opettajat ole kiinnostuneita oppilaista? 6.10.2006 Eivätkö opettajat ole kiinnostuneita oppilaista? Johtavatko jäljet luokanopettajakoulutukseen? Tuntisuunnitelma vs. konstruktivismi. Johtavatko jäljet luokanopettajakoulutukseen? ”jossa opiskelijoiden kokemuksia ei oteta riittävästi huomioon tai ne suorastaan aliarvioidaan opintojen voimavarana.” S. 57 Tuntisuunnitelma vs. konstruktivismi ”Luokanopettajakoulutuksessa opettajaksi opiskeleville opetetaan didaktiikan nimissä edelleen tuntisuunnitelmia, joissa opettaja tietää tarkkaan ennalta tunnin kulun, minuutin ja jokaisen kysymyksen tarkkuudella.” ”Opetussuunnitelmia on myös useaan kertaan uudistettu, muttei juurikaan mietitty koulun kokonaisuutta tai sen yhteyksiä yhteiskuntaan.” S. 12. 6.10.2006 Kari Kaipainen

Mediakulttuuri kaikkivoipaisena? 6.10.2006 Mediakulttuuri kaikkivoipaisena? Kriittinen lukutaito Mediakasvatuksen ottaminen vakavasti. Mediakasvatuksen ottaminen vakavasti ”Yksi tapa vastata S. 59 6.10.2006 Kari Kaipainen

Kasvatus ei kuulu kenellekään? 6.10.2006 Kasvatus ei kuulu kenellekään? Opettajat kanssaoppijoiksi. Opettajat kanssaoppijoiksi ”rohkaistaan opettajia opiskelijoiden kanssaoppjjoiksi opiskelemaan merkitysmaailmaa.” S. 165 6.10.2006 Kari Kaipainen

Pankkikoulutus Pankkikoulutuksen periaatteet ovat seuraavat: 6.10.2006 Pankkikoulutus Freire 1993 Pankkikoulutuksen periaatteet ovat seuraavat: Opettaja opettaa ja oppilaat oppivat Opettaja tietää kaiken ja oppilaat eivät tiedä mitään Opettaja ajattelee ja oppilaista ajatellaan Opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat – nöyrästi Opettaja ylläpitää kuria ja oppilaat ovat kurissa Opettaja valitsee ja korostaa valintojaan ja oppilaat mukautuvat Opettaja toimii ja oppilailla on illuusio, että he toimivat opettajan toiminnan kautta Opettaja valitsee koulutuksen sisällön ja oppilaat (joilta ei kysytty neuvoa) sopeutuvat siihen Opettaja sekoittaa tiedon auktoriteetin omaan professionaaliseen auktoriteettiinsa, jonka hän asettaa vastustamaan oppilaiden vapautta Opettaja on oppimisprosessin subjekti, kun taas oppilaat ovat objekteja. Freire, Paulo. 1993. Pedagogy of the Oppressed. New York, Continuum. Ks. Suoranta s. 170-171. 6.10.2006 Kari Kaipainen

6.10.2006 http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=200617080&rss=16 6.10.2006 Hallitus: Peleihin selvä ikärajamerkintä Kalevi Nikulainen Julkaistu 06.10.2006 kello: 13:37 Suomen hallitus esittää, että peleihin on tehtävä selvä merkintä ikärajasuosituksesta. Tarkoituksena on, että Suomessa levitettävissä peleissä voitaisiin käyttää yleiseurooppalaista järjestelmää, jossa on ikärajamerkinnän lisäksi pelin sisältöä kuvaavia symboleja. Hallitus esittää myös, että elokuvien ikärajaluokitukseen lisättäisiin uusi kolmentoista vuoden ikäraja. Aiemmin ikärajat ovat olleet kahdeksantoista, viisitoista, yksitoista ja seitsemän vuotta. Neljän vuoden väli on aiheuttanut ongelmia ikärajan asettamiselle, koska ikävuosien yksitoista ja viisitoista väliin mahtuu eri kehitysvaiheissa olevia nuoria. 6.10.2006 Kari Kaipainen

Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot 6.10.2006 Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot IHMISARVO TOTUUDELLISUUS OIKEUDENMUKAISUUS VAPAUS http://www.oaj.fi/Resource.phx/oaj/yleiset/031.htx 6.10.2006 Kari Kaipainen

Opettajan eettiset periaatteet 6.10.2006 Opettajan eettiset periaatteet OPPILAS SUHDE YHTEISKUNTAAN ITSE KOLLEGAT SUHDE TYÖHÖN 6.10.2006 Kari Kaipainen

Vapaus ja vastuu vapaus vapaus vastuu vapaus 6.10.2006 6.10.2006 Kari Kaipainen