Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous I Globalisaatio edennyt vuosituhansia Teollinen vallankumous kiihdytti globalisaatiota; Suomi tuli todella mukaan 1800-luvun jälkipuoliskolla kun puu alkoi vähetä Keski-Euroopasta ja kuljetuskustannukset laskivat Globalisaation taustalla teknologinen kehitys, mutta ihmisten, yritysten, kansakuntien ja kansainvälisten järjestöjen päätökset vaikuttavat ratkaisevalla tavalla Globalisaation hyötyjä –Tavaroiden ja palvelujen kauppa; työn, pääoman ja yrittäjien liikkeet; teknologian, tiedon ja kulttuurin siirtyminen –Vastavuoroisuus ”globaaleilla sisämarkkinoilla” Pentti Vartia Suomi maailmantaloudessa , Jyväskylän yliopisto

Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous II Globalisaation hinta lisääntynyt riippuvuus, haavoittuvuus; esim. raaka-aineiden hinnat, valuuttakurssit, suhdannevaihtelut, jne. Rakennemuutoksen myötä jotkin ammattiryhmät voivat kadota; hyödyt koetaan yleensä ainakin kansakunnan tasolla, kansojen sisäisillä toimilla voidaan tasata hyötyjä Miksi jotkut maat eivät vaurastu? Syynä usein sisäiset (institutionaaliset) heikkoudet tai huono onni, ei osata (tai haluta) hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä, kansallisten kulttuurien säilyttäminen, modernisaation vastustus Pentti Vartia Suomi maailmantaloudessa , Jyväskylän yliopisto

Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous III Suomalainen kasvu- ja sivistysprojekti on menestystarina Snellmanilaista kasvu- ja sivistysprojektia ei voida sellaisenaan toistaa Valtiokeskeinen päätöksenteko globaalitaloudessa Kansallisvaltiolla edelleen tärkeä rooli –Verotus, koulutus, tutkimus, instituutiot, infrastruktuuri, julkisten toimintojen tehokkuus Globaalitalouden pelisäännöt tärkeät varsinkin pienille maille: avoimuus; standardointi teknologiassa teollisen vallankumouksen tärkeä osa; entä verotus, lainsäädäntö ja sosiaalipolitiikka? Pentti Vartia Suomi maailmantaloudessa , Jyväskylän yliopisto

Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous IV Suorat sijoitukset ja finanssisijoitukset Miten Suomi voi olla hyvä sijaintipaikka yritykselle? –Periferian, ilmaston, pienen kielialueen ym. ongelmat –Löytyykö luonnonvaroja, suuria markkinoita, tai kustannussäästöjä? –Entä osaamista ja koulutettua työvoimaa? –Ovatko instituutiot ja infrastruktuuri kunnossa? Tuleeko Suomeen finanssisijoituksia? –Tuotto, riskien hajoittaminen, lainsäädäntö ja verotus –Kansainvälinen omistus luo kansainvälisiä vertailukohteita –Kotimaisten omistajien suosiminen Pentti Vartia Suomi maailmantaloudessa , Jyväskylän yliopisto

Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous V Verokilpailu on vain osa kansallisvaltioiden järjestelmäkilpailua –Verokeskustelu on usein varjonyrkkeilyä julkisen sektorin koosta –Kuinka ratkaistaan ikääntyvän väestön ongelma? Eräitä järjestelmäkilpailun alueita –Eläkejärjestelmän kehittäminen edennyt Suomessa paremmin kuin muualla –Fyysisten ja henkisten investointien tehokkuus: esim. koulutuksen kansantaloudellinen tuotto, mestareita vai maistereita? –Siirtolaisten integroiminen, Suomella ei ole siirtolaisuuspolitiikkaa –Julkisten toimintojen tehostaminen –Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta –Yrittäjyyden ja luovuuden tukeminen Pentti Vartia Suomi maailmantaloudessa , Jyväskylän yliopisto

Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous VI Ekstensiivisesta intensiiviseen Tekniset, organisatoriset ja institutionaaliset innovaatiot Muutoksen ja luovan tuhon hyväksyminen Suomi on pärjännyt hyvin… …mutta menestys on aina ansaittava uudelleen Pentti Vartia Suomi maailmantaloudessa , Jyväskylän yliopisto