Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ESAELY, Maaseutu ja energia
Advertisements

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilanne MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö.
Juha Ikäheimo Pohjois-Savon ELY-keskus
valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Sivu VALINTAKRITEERIT. Ohjelman varojen kohdennus Sivu 2 Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella.
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla.  Pohjois-Savossa 3 Leader- ryhmää, joilla jokaisella oma, paikallinen kehittämisohjelmansa  Rahoitus kohdentuu sekä.
1. Maatalouden tuotantokustannusten alentaminen uusien innovaatioiden avulla Viljelijöiden, maa- ja metsätaloustuotteita jalostavien yritysten, markkinatoimijoiden,
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
MMM/SR Yritystuet Maaseutuohjelma Maa- ja metsätalousministeriö Markku Alm.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Manner-Suomen maaseutuohjelma Tilannekatsaus 1/2009
Maaseudun kehittämisohjelmat ohjelmakaudella Pohjois-Karjalassa
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus EAKR, Itä-Suomen seurantakomitea Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö RO / maaseudun kehittämisyksikkö.
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Linnaseutu ry •Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys •Leader -rahoitus.
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki
Keski-Suomen ELY-keskus Juha S. Niemelä
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
Maaseutuohjelman arviointisuunnitelma - mistä on kyse? Työseminaari Säätytalolla
Maaseuturahoitus ja kehittämishankkeet
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa
Rakennetukien kesäpäivät, Tampere
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilanne MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Maaseuturahasto Satakunnassa
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
ENI CBC –ohjelmakauden mahdollisuudet ENPI CBC –ohjelmien ohjelmakauden päätöstilaisuus Finlandia-talo, Neuvotteleva virkamies Petri.
Maaseudun kehittämisyhdistys ry Rauman seudun ja Vakka-Suomen 7 kunnan alueella toimiva leader-ryhmä, johon kaikki voivat liittyä jäseniksi!
HANKKEIDEN VALINTAMENETTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO KUOPIO IISALMI VARKAUS Timo Ollila, Itä-Suomen lääninhallitus.
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
EAKR-rahoitusta ympäristöhankkeisiin Anna-Liisa Tanskanen EU-koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Carelicum.
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon maaseutupäivä Mikkeli
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset Kalvopaketti 1/3.
Leader-yritystuet Marskin Maja, Loppi Ihmisten kokoisille ideoille!
Suomen seutuverkot Kevätseminaari 2016 Silja Symphony Sivu
1 MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Maaseutuohjelman yritystuki
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Ajankohtaista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020: NEUVONTA
Sanna Koivumäki/RO/MMM
Maaseutuohjelman yritys- ja hanke-rahoitus Iltakoulu 7. 11
Miksi maataloutta tuetaan?
MMM/ruokaosasto/ maaseudun kehittämisyksikkö
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Soile Juuti, ohjelmapäällikkö
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Rahoituksen kriteerit
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014– Mahdollisuuksien maaseutu - Pohjanmaan ELY-keskus / Sirkku Wacklin & Heikki Rautio.
Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus Suonenjoki
Vähähiilisyys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuudet Uudellamaalla
Infotilaisuus hanketoimijoille
Esityksen transkriptio:

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1

Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu 2

Maaseutuohjelman tavoitteet 1.Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2.Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3.Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4.Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5.Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6.Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Sivu 3

Ohjelmaan valitut toimenpiteet Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Palveluiden ja kylien kehittäminen Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointi Yhteistyö ja innovaatiot Leader Sivu 4

Maaseutuohjelman julkinen* rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä8 265 * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä Sivu 5

Valmistelutilanne Ohjelma lähetetty komissioon Kommentteja odotetaan heinäkuussa, ohjelman hyväksyntä loppuvuonna Nyt käynnissä säädösvalmistelu Tarkoituksena avata aloitus- ja investointitukien haku vuoden 2015 alusta Haku jatkossa mahdollista sähköisenä uudella Hyrrä - sovelluksella Sivu 6

Maatilainvestointien rahoitus Tuettavien investointien avulla tavoitellaan; Maatilan toiminnan tehokkuuden sekä taloudellisten ja tuotannollisten olosuhteiden parantamista Maatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantamista Alkutuotteiden laatua Tuotannon näkökulmasta toimivuutta ja elinkaariedullisuutta – tehdään kunnollista ja kestävää käyttöikä huomioon ottaen Hyvin suunnitellulla tuotantorakennusinvestoinnilla ja nykyaikaisella teknologialla saavutetaan myös muita hyötyjä; edistetään eläinten hyvinvointia, parannetaan työympäristöä, lisätään energiatehokkuutta, tehostetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoa, lisätään uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien tarkoituksenmukaista käyttöä sekä vaikutetaan positiivisesti maaseutumiljööseen Investointitoimenpiteillä voidaan vähentää tuotannon ilmasto- ja ympäristökuormitusta Sivu 7

Maatilainvestointien rahoitus Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna, tavoitteena tuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen -> rakennekehityksen edistäminen -> maatalouden kilpailukyvyn parantaminen Pyritään vakauteen –samankaltaisia säädöksiä ja menettelyjä kuin kaudella Sivu 8

Maatilainvestointien rahoitus Tukikohteina jatkossa Kotieläintuotannon rakentamisinvestoinnit Kasvihuoneinvestoinnit Tuotevarastot, tuotteiden myyntikunnostusta edistävät inv. Kone- ja laiteinvestoinnit rakentamisen yhteydessä ja tietyissä erityistapauksissa (ml. ostoleasing ja osamaksu) Lannan käsittelyä, säilytystä ja käyttöä edistävät investoinnit Salaojitus, säätösalaojitus tietyillä maalajeilla Lämpökeskukset ja bioenergialaitokset Energiakatselmukset Muut rakennusten arvoa säilyttävät, ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia, työympäristöä ja tuotantohygieniaa edistävät investoinnit Sivu 9

Maatilainvestointien rahoitus Liiketoimintasuunnitelma (nyk. elinkeinosuunnitelma) vaatimuksena suurissa (rakentamis)investoinneissa -> liiketoimintasuunnitelman teettämiseen mahdollisuus saada tukea Hakukierrosmenettely käytössä Tuensaajan täytettävä ”perusedellytykset” mm. ammattitaito, tuettavan toiminnan täytettävä mm. kannattavuusedellytykset -> yrittäjätuloraja Valintamalli jatkuvasti käytössä ja koskee kaikkia investointihankkeita Osalla investointikohteista ei edellytettäisi liiketoimintasuunnitelmaa, näissä myös valintakriteerit voisivat painottua eri tavoin Sivu 10

Maatilainvestointien rahoitus Investointitukimuodot avustus, korkotukilaina sekä lainatakaus Eu-osarahoitteinen tuki avustuksena, muut kansallisesti rahoitettavia Osalle tukikohteista myös avustus voidaan myöntää kokonaan kansallisena Tukitaso voi (tukikohteesta riippuen) olla enintään 50 %, nuorille viljelijöille enintään 60 % Yhteishankkeissa tukitaso voi olla enintään 10 prosenttiyksikköä korkeampi, ei kuitenkaan enempää kuin em. ylärajat Jos investointi liittyy eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä tuettuun toimeen (EIP), tuen määrää voidaan korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä Tuen enimmäismäärä yritystä kohden voi olla enintään euroa kolmen verovuoden aikana Eu-osarahoitteisen rahoituksen arvioitu määrä investointeihin 329 milj. euroa Sivu 11

Aloitustuen rahoitus Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna, tavoitteena saada alalle nuoria maatalousyrittäjiä -> tuen avulla voidaan helpottaa tilan hankintaan ja tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista taakkaa -> parantaa tilan kehittämisedellytyksiä Tukimuodot avustus, korkotukilaina sekä varainsiirtoverovapaus Eu-osarahoitteinen tuki avustuksena, muut kansallisesti rahoitettavia Aloitustuen määrä enintään €, mahdollisesti lisänä investointitukea irtaimistoon (käytännössä koneisiin) Eu-osarahoitteisen rahoituksen arvioitu määrä aloitustukeen 78 milj. euroa Tuensaajan täytettävä ”perusedellytykset” mm. ammattitaito, tuettavan toiminnan täytettävä mm. kannattavuusedellytykset -> yrittäjätuloraja Sivu 12

Aloitustuen rahoitus Aloitustuessa todennäköisesti kaksi tukitasoa Liiketoimintasuunnitelma (nyk. elinkeinosuunnitelma) vaatimuksena Liiketoimintasuunnitelman noudattaminen aloitettava 9 kk:n kuluessa tukipäätöksestä Sivu 13