Kaavi perustettu vuonna 1875 kokonaispinta-ala on 772 km2, josta vesistöjä 99 km2 etäisyys Helsinkiin 450 km, Kuopioon 55 km, Joensuuhun n. 90 km ja lähimmälle lentokentälle Rissalaan 45 km asukkaita n
0-14 v v..65- v.yhteensä v.2020 tilastokeskuksen ennuste
Aravarahoitteinen vuokra- asuntotuotanto 1970 –luvun alussa osa kunnan teollistamishistoriaa 1980 –luvulla maaseutupolitiikkaa 1990-luvulla kasvavan vanhusväestön tarpeisiin
v yli kymmenen vuotta hajallaan ollut hallinto keskitettiin perustamalla Kaavin Vuokratalot Oy enimmillään yhtiön omistuksessa oli 212 asuntoa (v. 2001), kunnan suorassa omistuksessa oli tuolloin 52 asuntoa
tänään yhtiö omistaa 9 eri kohdetta ja 121 asuntoa kirkonkylällä on 114 ja haja- asutusalueella 7 asuntoa (asuntojen koko 34 m m 2 ) asukkaita vuokrataloyhtiöllä on n
kunnan suorassa omistuksessa on palveluasuntoina 40 asuntoa ja muualla 8 asuntoa vuokrataloyhtiön asuntojen keskivuokra on 9,21 €/m 2 /kk
2000 –luvulle tultaessa asuntojen kysyntä on vähentynyt, alimmillaan käyttöaste oli vuonna 2003 ( 83 %), vuoteen 2013 tullessa käyttöaste on asettunut n. 90 %:iin asuntokannasta
asuntojen ylitarjonta ja kysynnän puute on aiheuttanut vakavia vaikeuksia vuokrataloyhtiölle ja sen lisäksi vielä välillisiä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia kunnalle
vuokrataloyhtiön taloudellinen tilanne on ollut horjuva tai jopa heikko koko 2000 –luvun korkea vuokrataso suhteessa asuntojen tasoon kehittämistoimia ja remontteja ei rahan puutteessa ole voitu tehdä j.n.e …
KKLN -projekti Kaavin kunta lähti mukaan Pohjois- Savossa vv toteutettuun ”Väestöltään supistuvien kuntien strategia v ja toimenpideohjelma v ” -projektiin yhdessä Nilsiän, Leppävirran ja Kangaslammin kanssa (KKLN-projekti)
Projektin käynnisti Pohjois-Savon Liitto ja sitä rahoittivat ympäristöministeriö, valtion asuntorahasto, Pohjois-Savon Liitto ja kunnat. Loppuraportti löytyy internetistä savo.fi/fi/psl/tietopalvelu/julkaisut/KKLNpro jekti.pdf
Projektin toimintalinjausten pohjalta keskeiseksi tavoitteeksi tuli kysyntää vastaavan tarjonnan aikaan saaminen, käyttöasteen nostaminen ja talouden vakauttaminen
Toimenpiteet asuntojen määrää on vähennetty myymällä taloja asuin- ja yrityskäyttöön (esim. kunnalle palvelukeskuksen viereinen rivitalokohde vanhusten palveluasunnoiksi ja yksityiselle kerrostalo vanhusten hoivapalvelu- yksiköksi)
kunnan omistamia asuntoja on muutettu toimitilakäyttöön (esim. opettajien asuntola esikoulu- ja päiväkotitiloiksi) valtiolta on haettu ja saatu tervehdyttämisavustusta ja lainaehtojen määräaikaista muutosta
Kunnan toimenpiteet vuokrataloyhtiölle Kaavin kunta: on pääomittanut tertiäärilainat ei peri korkoa omalle pääomalle määräaikaiseen lainaehtomuutokseen liittyen ei ole perinyt korkoa lainoistaan v saakka
antanut antolainan taannut yhtiön ottamia pankkilainoja omavelkaisella takauksella antanut kohdennettua avustusta tiettyihin toimenpiteisiin (esim. Luikonlahden rivitalot)
jättänyt perimättä kunnalle maksettavan hallintopalvelu- korvauksen muuttanut omistamiensa asuntojen käyttötarkoitusta on tukenut ja tukee vuokrataloyhtiötä sen eri kehittämistoimenpiteissä
Kunnan toimenpiteet muussa asumisen kehittämisessä asuntorahaston korjausavustusten ohjaaminen tarvitsijoille vanhusten palveluasumisen kehittäminen (tarve vähintään 10 uutta paikkaa)
aktiivinen tontti- ja vuokra- asuntomarkkinointi maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, ”maapoliittinen ohjelma”, tonttimaata myös kylille haja-asutusalueen vesihuolto yksityistieavustukset kyläkoulut asiointiliikenne
Lopuksi Aikojen alussa kunnallinen vuokra- asuntotarjonta suunnattiin sosiaalisin perustein vähätuloisemmalle väestölle. Voidaanko nykyään enää puhua sosiaalisesta asuntotarjonnasta, jos neliöhinta maaseutukunnassa kiipeää yli 10 euron?