10.1.2015. Kaavi   perustettu vuonna 1875   kokonaispinta-ala on 772 km2, josta vesistöjä 99 km2   etäisyys Helsinkiin 450 km, Kuopioon 55 km, Joensuuhun.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimintaympäristö
Advertisements

Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
ENERGIA-AVUSTUKSET- MITÄ MUUTOKSIA TULOSSA? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Asunto- ja rakennusosasto.
TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA KUOLLEET YLI 64-VUOTIAAT Lähde:Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2007 ennakkotietoja.
Etelä-Savolla on ratkottavana monia haasteita, mm: Bkt/asukas Etelä-Savossa 73,3% koko maan tasosta vuonna 2010 Etelä-Savo keski-iältään (45,9 v) maan.
Työllistämistä ja paikallista yhteistyötä? Hannu Kiminkinen.
Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
LIIKUn kuntaristeily © SLU –alueet 2012.
Esimerkki 1, s. 75 (74) € talletettiin pankkiin vuodeksi Korko 3,55 %
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Asuntosektorin näkymiä ja tarpeita -erityisesti uuden hallitusohjelman valossa Ylijohtaja Hannu Rossilahti Valtion asuntorahasto Taloyhtiö 2007 –seminaari.
Raportointi tilanteesta Tampereen kaupunki • Asuntopoliittinen strategia 2004 • Strategian sitovat tavoitteet • 1 Tasapainoiset asuntomarkkinat.
Millaisia tarpeita tuleva. matkailun kehitys asettaa
PORI Taloyhtiöiden info-ilta Tapio Kallioinen Projektipäällikkö Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.
ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA Asumisneuvojakoulutus, YM
Vuolenkoski ja OmaVerkko
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Yhdyskuntasuunnittelun teemaryhmä MAL:n yhteensovitus (7 §) Kaavoitus ja maapolitiikka Kiinteistönmuodostus,
Uusien kyläsuunnittelijoiden rekrytointitilaisuus 1. kokoontuminen ma klo Säyneisen NS:n talo, Säyneinen, Juankoski Kyläsuunnitelman.
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
3.45 3.40.
KALAJOKILAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Educational Municipal Federation
Tietoja Korson suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Pohjois-Savon kuntien välinen muuttoliike iän ja muuton suunnan mukaan v sekä siirtolaisuus v Pohjois-Savon liitto 2013.
HÄMEENLINNAN SEUDUN TOIMITILAMARKKINAKATSAUS TAMMIKUU 2008
mahdollisuudet ja vaihtoehdot
ÄÄNESTÄ TAI KÄY HUONOSTI EDUSKUNTAVAALIT 2003
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Aamukahvit Smolnassa
Tietoja Aviapoliksen suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Pendelöinnistä tilanne Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Pohjois-Savon liitto 2012 u/tr/powerpoint/kuopion ja lähikuntien pendelöinnistä_tilanne_2010.ppt.
Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2010 Julkaisun kuvat.
MAINOSTAJIEN LIITTO MARKKINOINTIVIESTINNÄN PANOSTUSTEN KEHITTYMINEN LOPPUVUONNA 2004 VERRATTUNA ALKUPERÄISEEN BUDJETTIIN SALDO MAINOSBAROMETRI.
Vantaan asuntorakentamisennuste asuntoa / vuosi Maankäytön johtoryhmä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija.
Özlem Özer-Kemppainen TkT, arkkitehti SAFA Senioriasuminen ja kulttuuripalvelujen kysyntä Suomalainen agraarinen yhteiskunta Maataloudellinen.
Itä-Suomen asumispäivä –ideoita kehittämiseen Kuopio AVAUS Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Pohjois-Savon liitto.
Minne menet kansalaisopisto? Helsinki Jyrki Sipilä Helsingin aikuisopisto.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013 Riikka Väyrynen ja Raija Kuronen Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
Tietoja Koivukylän suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää? Petri Mäki-Fränti Ekonomisti.
Tietoja Kivistön suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Tekninen osasto Teknisen hallinnon ja suunnittelun yksikkö
Asumisneuvontaa Jyväskylän seudulla Suomen Setlementtiliitto Asumisen seminaari
Kuhmoisten kunta Kunnanjohtaja Anne Heusala.  Terveydenhuollon kuntayhtymä 1970 –luvulta lähtien  Kuntayhtymän jäsenet olivat Kuhmoinen Jämsä Jämsänkoski.
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
1 SSTL Puhtausala ry – TOIMIALAN KEHITTÄJÄ. SSTL Puhtausala ry Vuonna 1970 perustettu puhtausalan neuvonta- ja koulutusjärjestö. Yleishyödyllinen ja puolueeton.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
17/6/2009 Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelmat Vesihuoltopäivä Suvi Virta.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
ONNISTUVAT OPIT – YHTEISTÄ VASTUUTA NUORTEN PALVELUIHIN Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Onnistuvat opit -juurruttamishanke on kahden vuoden ajan.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA Suomalaisin Suomi – viihdy ja voi.
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2011 Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi – viihdy ja voi hyvin.
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Miksi UusiKunta? Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunki.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Tietoja Tikkurilan suuralueesta
KUOPION (JA NILSIÄN) TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE 2012 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot., aluejako v. 2013, Kuopio sisältää Nilsiän Maaninka 84 Suonenjoki.
Health City vastaa tulevaisuuden haasteisiin
Kuntien sote-toimitilat maakuntauudistuksessa
Turun väestönkehitys ja vuotuinen muutos
Uudellemaalle kilpailukykyä asuntopolitiikan kautta
Esityksen transkriptio:

Kaavi   perustettu vuonna 1875   kokonaispinta-ala on 772 km2, josta vesistöjä 99 km2   etäisyys Helsinkiin 450 km, Kuopioon 55 km, Joensuuhun n. 90 km ja lähimmälle lentokentälle Rissalaan 45 km   asukkaita n

0-14 v v..65- v.yhteensä v.2020 tilastokeskuksen ennuste

Aravarahoitteinen vuokra- asuntotuotanto   1970 –luvun alussa osa kunnan teollistamishistoriaa   1980 –luvulla maaseutupolitiikkaa   1990-luvulla kasvavan vanhusväestön tarpeisiin

  v yli kymmenen vuotta hajallaan ollut hallinto keskitettiin perustamalla Kaavin Vuokratalot Oy   enimmillään yhtiön omistuksessa oli 212 asuntoa (v. 2001), kunnan suorassa omistuksessa oli tuolloin 52 asuntoa

  tänään yhtiö omistaa 9 eri kohdetta ja 121 asuntoa   kirkonkylällä on 114 ja haja- asutusalueella 7 asuntoa (asuntojen koko 34 m m 2 )   asukkaita vuokrataloyhtiöllä on n

  kunnan suorassa omistuksessa on palveluasuntoina 40 asuntoa ja muualla 8 asuntoa   vuokrataloyhtiön asuntojen keskivuokra on 9,21 €/m 2 /kk

  2000 –luvulle tultaessa asuntojen kysyntä on vähentynyt, alimmillaan käyttöaste oli vuonna 2003 ( 83 %), vuoteen 2013 tullessa käyttöaste on asettunut n. 90 %:iin asuntokannasta

  asuntojen ylitarjonta ja kysynnän puute on aiheuttanut vakavia vaikeuksia vuokrataloyhtiölle ja sen lisäksi vielä välillisiä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia kunnalle

  vuokrataloyhtiön taloudellinen tilanne on ollut horjuva tai jopa heikko koko 2000 –luvun   korkea vuokrataso suhteessa asuntojen tasoon   kehittämistoimia ja remontteja ei rahan puutteessa ole voitu tehdä j.n.e …

KKLN -projekti Kaavin kunta lähti mukaan Pohjois- Savossa vv toteutettuun ”Väestöltään supistuvien kuntien strategia v ja toimenpideohjelma v ” -projektiin yhdessä Nilsiän, Leppävirran ja Kangaslammin kanssa (KKLN-projekti)

Projektin käynnisti Pohjois-Savon Liitto ja sitä rahoittivat ympäristöministeriö, valtion asuntorahasto, Pohjois-Savon Liitto ja kunnat. Loppuraportti löytyy internetistä savo.fi/fi/psl/tietopalvelu/julkaisut/KKLNpro jekti.pdf

Projektin toimintalinjausten pohjalta keskeiseksi tavoitteeksi tuli kysyntää vastaavan tarjonnan aikaan saaminen, käyttöasteen nostaminen ja talouden vakauttaminen

Toimenpiteet   asuntojen määrää on vähennetty myymällä taloja asuin- ja yrityskäyttöön (esim. kunnalle palvelukeskuksen viereinen rivitalokohde vanhusten palveluasunnoiksi ja yksityiselle kerrostalo vanhusten hoivapalvelu- yksiköksi)

  kunnan omistamia asuntoja on muutettu toimitilakäyttöön (esim. opettajien asuntola esikoulu- ja päiväkotitiloiksi)   valtiolta on haettu ja saatu tervehdyttämisavustusta ja lainaehtojen määräaikaista muutosta

Kunnan toimenpiteet vuokrataloyhtiölle Kaavin kunta:   on pääomittanut tertiäärilainat   ei peri korkoa omalle pääomalle   määräaikaiseen lainaehtomuutokseen liittyen ei ole perinyt korkoa lainoistaan v saakka

  antanut antolainan   taannut yhtiön ottamia pankkilainoja omavelkaisella takauksella   antanut kohdennettua avustusta tiettyihin toimenpiteisiin (esim. Luikonlahden rivitalot)

  jättänyt perimättä kunnalle maksettavan hallintopalvelu- korvauksen   muuttanut omistamiensa asuntojen käyttötarkoitusta   on tukenut ja tukee vuokrataloyhtiötä sen eri kehittämistoimenpiteissä

Kunnan toimenpiteet muussa asumisen kehittämisessä   asuntorahaston korjausavustusten ohjaaminen tarvitsijoille   vanhusten palveluasumisen kehittäminen (tarve vähintään 10 uutta paikkaa)

  aktiivinen tontti- ja vuokra- asuntomarkkinointi   maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, ”maapoliittinen ohjelma”, tonttimaata myös kylille   haja-asutusalueen vesihuolto   yksityistieavustukset   kyläkoulut   asiointiliikenne

Lopuksi Aikojen alussa kunnallinen vuokra- asuntotarjonta suunnattiin sosiaalisin perustein vähätuloisemmalle väestölle. Voidaanko nykyään enää puhua sosiaalisesta asuntotarjonnasta, jos neliöhinta maaseutukunnassa kiipeää yli 10 euron?