Etelä-Pohjanmaan liitto Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen luova yrittäjyysmaakunta Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 28.11.2005.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ESAELY, Maaseutu ja energia
Advertisements

1 EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden käsittely Hankkeiden käsittelystä on maininta - Rakennerahastolaissa, - valtioneuvoston rakennerahastoista.
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
Tulevaisuustyöryhmän linjaukset ja suunnitelmat.
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Kuntakulttuuri kohtaa 2013 Mahdollisuuksia kulttuurille
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
Etelä-Suomen EAKR-ohjelman vuosiraportti 2010 Esittely Päijät-Hämeen MYR:ssä
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
RUOKAPROVINSSI Food Province Province Alimentaire Matregion 食料産業先端地帯 Lebensmittelprovinz Продовольственная провинция.
Satu Helmi & Ismo Kantola
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Vahvuuksia voimistaen ja voimavaroja kooten uudella kehittämisotteella Hannu Korhonen.
•EAKR-OHJELMA EP:N ERESAUTTAJANA Timo Urpala.
Miksi aluekehitysohjelma käynnistettiin? Kansanedustaja Martti Korhonen.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
KANSAINVÄLINEN HARJOITTELU OSANA OPINTOJA Bolognan vanavedessä – seminaari, Turku Helli Kitinoja Kansainvälisten asiain päällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
EP:n keskeiset kehittämisalat ja EAKR-ohjelma niiden tukemisessa Asko Peltola
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Myyrmäki Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Seuduntulevaisuuden näkymät ja haasteet
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Matinkylä
EU-RAHOITUS KAINUUSSA JORMA TEITTINEN KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ
Oulunkaaren seutukunnan toimiympäristöanalyysi 2008 Seudun elinkeinoelämään vaikuttavia ilmiöitä
POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Yritykset luovat tämän päivän työpaikat Teknologinen kehitys varmistaa huomisen työpaikat Koulutus.
Kaupunginvaltuusto § xx 1. Kemijärvi 2020 ”Vedenvälkettä ja vihreää kultaa” Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu-
Aluekeskusohjelman ja hyvinvointitoimialaryhmän Ajankohtaiset asiat Mikko Koivulehto.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Rakennerahastokausi Itä-Suomen kehittämisstrategia Työpaikat Yrityskanta Työllisyysaste Työttömyysaste Arvonlisäys T&K-toiminta Vienti Koulutustaso.
Joensuun seudun aluekeskusohjelma Ohjelmajohtaja Jarmo Kauppinen JOSEK Oy.
DM Copyright © Tekes PROOMU Päätösseminaari Avaus, Martti af Heurlin, Tekes # Muotoilu – PROOMU –
Seutukaupunki- seminaari Mikkeli Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupunki.
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
Tampereen seutu valtakunnallisesta alueiden kehittämisen näkökulmasta Seutufoorumi Tampere Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja SM/aluekeskusohjelma.
Sunnuntai, 29. maaliskuuta 2015 KORKEAKOULUJEN RAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSET AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIRJASTOIHIN FinELib-päivä Timo Luopajärvi.
Eurooppalaiset haasteet huippuosaamiselle Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen, Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan varapuheenjohtaja.
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Teija Felt, TM Ohjauspalvelut julkisten työvoimapalvelujen strategiassa Teija Felt, TM
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
YRITTÄJYYS HAASTEENA KESKI-POHJANAAMAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA NURMENNIEMI 2008.
Näkemyksiä ohjelmatoiminnasta uuteen rahoituskauteen siirryttäessä Paneelikeskustelun saatteeksi Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Näkymiä kuntien toimintaympäristön muutoksista vuoteen 2025 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Hyvinvointialan näkymiä Lapissa OSUVA –klusterin kertomana Sirkka Saranki-Rantakokko THM, HTT.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Haku kasvusopimusmenettelyyn.  Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) on yksi hallituksen syksyllä aloittamista aluekehittämistoimista.
Ibero- American actives in Seinäjoki University of Applied Sciences ´ Seminar , Seinäjoki Helli Kitinoja, kansainvälisten.
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Lapin matkailustrategia Matkailuasiantuntija Satu Luiro, Lapin liitto.
EU:n rakennerahastokausi Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio ) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin.
Tavoitteena alueellinen osaamiskeskittymä – matkalla Lapin koulutuskonserniin Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan Tulevaisuusseminaari
Miksi Pohjoismaiden innovaatioyhteistyötä? erikoistutkija Hannu Lipponen Kauppa- ja teollisuusministeriö Oulu
Strategiaperusta ja ohjelmat
TUTKE Koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimusten väliraportti
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Esityksen transkriptio:

Etelä-Pohjanmaan liitto Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen luova yrittäjyysmaakunta Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan liitto Visio ”Etelä-Pohjanmaa on luova, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysmaakunta, jossa osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja saavutettavuus kehittyvät ajassa. Ihmiset ja yritykset haluavat valita Etelä-Pohjanmaan asuin- ja toimintaympäristökseen kiinnostavien arvojen, viihtyisyyden ja kilpailukyvyn vuoksi.”

Etelä-Pohjanmaan liitto Strategiset tavoitteet 1) Yritysten kilpailukyky ja kasvu, työpaikkojen määrän kasvattaminen 2) Kansallisen ja kansainvälisen tason oppimis- ja tutkimusyhteisöt ja verkostot 3) Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi 4) Maakunnan kansallinen ja kansainvälinen vetovoimaisuus, toimivat yhteysverkostot sekä alue- ja yhdyskuntarakenne: a) Seinäjoen kaupunkiseudun kansainvälinen kilpailukyky, vetovoimaiset maaseutukaupungit ja kuntakeskukset sekä elinvoimainen maaseutu, b) lento-, juna-, maantie-, ja tietoliikenneyhteyksien kautta mahdollistuva hyvä saavutettavuus 5) Väkiluvun kasvattaminen asukkaaseen

Etelä-Pohjanmaan liitto Painopistealueet ja kehittämisalat 1)Osaaminen ja innovaatiojärjestelmä -koulutus, tutkimus ja tuotekehitys, työvoiman saatavuus 2) Kilpailukykyinen ja kasvuhakuinen yrittäjyys -yrittäjyyden edistäminen, elintarviketalous, metalli- teknologiateollisuus, hyvinvointi- ja palvelualojen klusteri, puutuoteala 3) Hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut -hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut, kulttuuri- ja kulttuuripalvelut, asuin- ja elinympäristö/kulttuuri- ja luonnonympäristö/energiahuolto, alue- ja kuntatalous, 4) Saavutettavuus -kansainvälistyminen, yhteysverkostot (lento-, rautatie-, maantie-, Tietoliikenneyhteydet), toimiva alue- ja yhdyskuntarakenne

Etelä-Pohjanmaan liitto Kehitystavoitteet 2030 Työpaikkojen määrän kasvattaminen (yht palvelualat, teollisuus ja alkutuotanto), teollisuuden vientiaste 24-50% Kasvualat: sosiaali- ja terveysala, liike-elämän ym. palvelut, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, teolliset klusterit (metalli- ja teknologiateollisuus, elintarvike, puu) Koulutusasteen parantaminen (tutkinnon suorittaneet 57-80%, korkea-aste 19-50%) T&k-toiminnan vahvistaminen, menot 18M€-100M€ Työllisyysaste 64-73%, työttömyysaste 10,5-3,2%, työvoimaosuudet %, sairastavuusindeksi Nettomuutto, , nettopendelöinti , työpaikkaomavaraisuus %, ulkomaalaisten määrä Kehitys on vertailua muihin alueisiin mutta kehitys on myös luottamusta, elämistä ja itseuudistumista, joihin tarvitaan resursseja alueen ulkopuolelta

Etelä-Pohjanmaan liitto Toteuttaminen Hyvinvointiklusterin määrittely ja kehittämistyön vahvistaminen osana kehittämistyön painopistealueita Innovaatiojärjestelmän tasokorotuksen jatkaminen Yrittäjyyden ja elinkeinollisten klusterien vahvistaminen Kansainvälisyysstrategia (maahanmuuttajien rekrytointi ja profiloituminen) Saavutettavuuden parantaminen (liikennehankkeiden koordinointi) Energiaomavaraisuuden nostaminen (bioenergian mahdollisuuksien hyödyntäminen) Imagon ja vetovoiman vahvistaminen kansallisessa ja kansainvälisessä työnjaossa

Etelä-Pohjanmaan liitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNTASUUNNITELMA - Nykytila - Tulevaisuuden skenaariot - Visio - Maakunnan tavoiteltu kehitys - Strategiat Aikatähtäys v TOTEUTTAMISSUUNNITELMA -Maakuntaohjelman toteuttamisen painopisteet - Arvio ohjelman rahoituksesta -Erityisohjelmat Aikatähtäys 1-2 v VALTAKUN- NALLISET ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET -Valtioneuvoston hyväksymä VALTAKUN- NALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET -Valtioneuvoston hyväksymä MAAKUNTAKAAVA - Alueiden käytön ratkaisut ja linjaukset Aikatähtäys v MAAKUNTAOHJELMA -Kehittämistoimien suuntaaminen - Strategioiden toteuttaminen Aikatähtäys 3-5 v

Etelä-Pohjanmaan liitto Nykytilanne Vahvuudet Heikkoudet -Yrittäjyyskulttuuri -Korkea-asteen tutkintojen määrä alle -Elintarviketalouden klusteri ( työpaikkaa) kansallisen keskitason -Metalli- ja teknologiateollisuus-Kansainvälisten ja kansallisten yhteyksien (7000 työpaikkaa)vähäisyys -Puuklusteri (6000 työpaikkaa)-Uudet alat, esim. ICT, pieniä -Seinäjoen seudun osaamiskeskus, alat elintarvi--T&K-toiminnan vähäisyys ke ja älytekniikka-Pieni maakuntakeskus -Kulttuuritapahtumat-Suurten kansainvälisten yritysten vähäisyys -Hyvinvointipalvelut ja turvallinen asuinympäristö-Varauksellinen suhtautuminen uudistuksiin -Kaupan alan keskittymä-Kansainvälisten trendien ja monikulttuurisen osaamisen puute -Seinäjoen ammattikorkeakoulu -Seinäjoen yliopistokeskus ja Epanet tutkimusverkosto -Kattava toisen asteen verkosto ja aikuiskoulutus -Kahtiajakautunut imago maakunnan ulkopuolella -Seinäjoki Science Park ja seutukuntien teknologia- keskukset -Hyvä saavutettavuus lento-, juna-, maantie- ja tietoliikenneyhteyksien kautta -Vahva alueidentiteetti ja siihen pohjautuva kehittämistahto

Etelä-Pohjanmaan liitto Nykytilanne Mahdollisuudet Uhat -Yritysten kasvupotentiaali vahvoilla klustereilla -Yritysten siirtyminen ulkomaille -Uudet alat: ympäristö- ja energiateknologia, infor- -Suhteellisen korkea kustannustaso maatioteknologia, hyvinvointiyrittäjyys ja terveys- -Väestön keskittyminen maan sisällä teknologia, palvelualat mm. yrityspalvelut ja matkailu -Väestön ikääntyminen -Hyvinvointipalvelujen tehokkuuden kasvattaminen -Nuorten ikäluokkien supistuminen -T&K- toiminnan ja tuottavuuden kasvattaminen -Maatalouden toimintaympäristön -Koulututuksen kehittäminen epävarmuus -Viihtyisät teknologiakeskusympäristöt -Julkisten hyvinvointipalveluiden rahoitus- -Hyvän sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden kehit- kriisi täminen ja hyödyntäminen -Väestön hyvinvointierojen kasvu -Kansainvälistyminen -Globaalit ympäristötekijät -Maahanmuuttajat ja ulkomaiset investoinnit -Koulutus- ja tutkimustoiminnan kansallinen keskittyminen -Asuin- ja elinympäristön laatu, puhtaus ja -Kehittämistahdon hiipuminen turvallisuus