Teemu Rantanen

Vastuu ilmastomuutoksen ehkäisystä on meillä kaikilla 1 Täysin eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 3 Ei samaa eikä eri mieltä 4 Osittain samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä b) Perustele kirjallisesti vastauksesi

Mitä asiaa olette perustelleet? Mihin kohteeseen kannanotot liittyvät? (esim. vastuu ilmaston lämpenemisestä, ilmaston lämpenemisen syyt, lajien moninaisuus) Millaisia sisältöjä perusteluissa esiintyy ? (esim. lämmitys, liikenne) Tai millaisia perustelut ovat muodoltaan tai luonteeltaan? (esim. omiin kokemuksiin vetoaminen, esimerkkejä, tutkimustieto) Mihin seikkoihin perusteluissa viitataan? Esiintyykö niissä joitakin yleisiä arvoja tai yleisiä olettamuksia? (esim. tulevien sukupolvien oikeudet, elämän monimuotoisuus arvona tms.)

Tavoitteena tuottaa kommentointiaineistoa: Väittämien oltava kiistakysymyksen kaltaisia  Väittämät voivat olla myös sellaisia, joista voitaisiin olettaa vallitsevan yksimielisyys Väittämiä voidaan muodostaa aiempien tutkimusten, esitutkimuksen tai muun esiymmärryksen pohjalta Väittämien muotoilussa voi pohtia mm. kysymyksiä:  Yleisiä vai spesifejä? Yleisluontoisten väittämien kautta voidaan kartoittaa perustelujen kirjoa (vrt. Teemahaastattelu) ja spesifien väittämien kautta kantaa tiettyyn määriteltyyn kysymykseen  Myönteisiä vai kielteisiä? Minämuodossa vai ei? Tosiasiaväittämiä vai normatiivisia (”pitäisi”) väittämiä?  Pitääkö väittämien olla yksiselitteisiä

Väittämämetodissa haastattelut puolistrukrutoituja: väittämät esitetään järjestyksessä yksitellen ja haastateltavia pyydetään ottamaan kantaa niihin ja perustelemaan näkemyksensä Väittämät voidaan esittää samanaikaisesti myös paperilla Haastattelun kuluessa esitetään tarkentavia lisäkysymyksiä Litterointitarkkuus?

Kun on kyse yleisestä kiistakysymyksestä, ihmiset tuntevat erilaisia julkisuudessa (ja yksityisesti) esitettyjä kantoja ja perusteluja  Nämä toimivat resursseina, joita ihminen osaa hyödyntää puheessaan Haastattelutilanteessa ihmisen rakentavat kantoja ja perusteluja väittämiin ottaen huomioon haastattelutilanteen luonteen -> haastattelutilanteessa tapahtuvaa kommentointia ei voida suoraa tulkita haastateltavien omien mielipiteiden tai henkilökohtaisten asenteiden ilmaukseksi

Ilmaistu kantaVastakanta (usein implisiittinen) PerusteluPerustelun locus (yleisesti jaettu arvo tai olettamus)

Jokainen tutkija rakentaa itse analyysitapansa; ei tarkoin määriteltyä normia siitä, miten analyysi pitäisi tehdä Laadullisessa asennetutkimuksessa tyypillisesti luokitteleva analyysi etenee väittämäkohtaisesti  Ensin analysoidaan kannanotot väittämään  Positiivisten ja negatiivisten kantojen erottelu  Kohteen erittely: Mihin asiaan otetaan kantaa?  Huomio kiinnitetään myös arvottamisen ulottuvuuksiin, arvottamisen mahdolliseen voimakkuuteen  Tämän jälkeen perustelut väittämään  Perustelujen aineistolähtöinen erittely -> perustelukuokat

Kaksi perusreittiä  Kontekstin tarkastelun kautta vuorovaikutuksen analyysiin  ”common places” –näkökulma avaimena kulttuurisiin jäsennyksiin  Esim. eri väittämien perustelujen yhteydessä viitataan samaan asiaan tai arvoon  Tai samaan asiaan tai arvoon viitataan sekä kannan että vastakannan perustelun yhteydessä Periaatteessa tulkinnalliset käsitteet voivat olla (lähes) mitä tahansa sosiaalista todellisuutta jäsentäviä käsitteitä Tulkinnallinen näkökulma aina teoreettinen valinta

Lähtökohtana aiemmat tutkimukset, joiden mukaan päihdetyötä tehdään erilaisista kehyksistä (mm. onko kyse fyysisestä, psyykkisestä vai sosiaalisesta ilmiöstä? Lääkkeellinen-lääkkeetön) Päihdetutkimuksesta nousi esiin mm. kysymykset huumeiden käytön syistä ja seurauksista sekä riippuvuudesta (mm. porttiteoria). Samaten kysymys huumeiden käytöstä yhteiskunnallisena ilmiönä. Huumehoidon kiistakysymys on mm. se, onko tavoitteena aina täysraittius Sosiaalityön tutkimuksessa korostetaan mm. tavoitteellisuuden merkitystä sekä sitä että sosiaalityön ekspertiisi

Oletetaan, että olette tutkimassa sosiaalityönteiden suhtautumista huumeisiin / huumeiden käyttäjiin laadullisen asennetutkimuksen avulla a) Muodostakaa pareittain 3 aiheeseen liittyvää haastatteluväittämää b) Analysoikaa muodostamianne väittämiä: Miksi juuri tällaiset väittämät? Millaista tietoa uskoisitte niiden kautta saatavan? Mitä puutteita väittämissä on?

 Yhteensä 13 kpl ja ne liittyivät  Huumeiden käytön syihin  Käytön seurauksiin  Sosiaalityön tavoitteisiin, ekspertiisiin ja reflektiiviseen ammatillisuuteen  Tahdonvastaisiin toimenpiteisiin  Omiin tietotaitoihin  Omien asenteiden merkitykseen  Yhden kaupungin kaikki sosiaaliasemat (7 kpl): kokeneet ja pätevät sos.työntekijät, yhteensä 13 haastattelua  Luokitteleva analyysi eteni väittämäkohtaisesti luokitellen.

Mitä erilaisia sosiaalityötä ohjaavia periaatteita aineistosta voidaan löytää? Aineistosta tuli näkyviin seuraavat olettamukset, joista vallitsi suuri yksimielisyys:  Huumeiden käyttäjän kanssa tehtävän työn tavoitteena on huumeiden käytön lopettaminen  Huumeiden käyttö on paitsi yksilön, niin myös koko perheen ongelma  Sosiaalityö on kokemukseen perustuvaa asiakastyötä  Työparin ja esimiehen kanssa keskustelu auttaa jäsentämään sosiaalityön asiakastilanteita

Esim. Väittämä ”huumeiden käyttäjien kanssa työskenneltäessä tavoitteena on huumeiden käytön loppuminen” Vastaajat samaa mieltä. Kanta sai kuitenkin eri asteita 1. Erityisesti lastensuojelussa tavoite on selkeä (täysi raittius) - > tahdonvastaisten toimia näkyvillä pitäminen 2. Työtä on tehtävä myös sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on erilaiset tavoitteet (aikuissosiaalityö) 3. Tavoitteena on asiakkaan saaminen päihdehoitoon

Miten sosiaalityöntekijät puheessaan kehystää huumeiden käyttöä?  Kehys ymmärretään tässä kulttuurisesti rakentuneeksi kognitiiviseksi kehykseksi  Kehykset tunnistettiin etsimällä eri väitteiden perusteluissa toistuvia teemoja Kaksi pääkehystä tuli esiin useiden väittämien kohdalla:  Perhekeskeinen kehys: Huumeiden käytön syitä ja seurauksia jäsennettiin perheen käsitteen kautta. Samaten huumeiden käyttöön vaikuttamista. Paikoin ”sosiaalinen” pelkistyi nimenomaan perhenäkökulmaksi  Ainekeskeinen kehys: Huumeita tarkasteltiin aineen aiheuttaman riippuvuuden näkökulmasta - > parantamisen kehys

Esim. väittämä 1. ” huumeidenkäytön taustalla on yleensä psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä ” Vastaukset pääosin samaa mieltä olevia, joskin korostettiin huumeiden käyttäjien erilaisuutta. ” kyllä mä uskoisin, että esimerkiksi mitä vähemmän ne nuoret on saanut huolenpitoa, niin sitä suurempi riski niillä on ajautua huumeiden käyttöön. Että vanhemmuudessa on ongelmia. Ja vanhemmilla voi olla päihteiden käyttöä.” Vastauksissa tuotiin esiin myös kasvatukseen, vanhempien psyykkisiin ominaisuuksiin ja ”valvontaan liittyvä puutteita”, ei niinkään sosioekonomisia kysymyksiä

Myös Väittämän 3: ” huumeiden käyttö aiheuttaa hyvin monenlaisia kielteisiä seurauksia paitsi yksilölle itselleen, niin myös muille ihmisill e” kommentoinnissa tuotiin esiin monia perheeseen liittyviä haittoja Väittämän 4 ” huumeiden käytön lisääntyminen 1990-luvulla liittyi suurelta osin muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa ” kommentoinnissa tuotiin esiin kansainvälistyminen, huumeasenteiden muuttuminen, yhteiskunnan vapaamielistyminen, mutta myös perheiden pahoinvointi, vanhemmuuteen liittyvät ongelmat sekä kotikasvatuksen muuttuminen ” Myös toinen asia varmaan on, että ko puhutaan. Perheet ei jaksa tukea lapsia ja vanhemmat on väsyneitä. Myös suomalasiperheissä on pahoinvointia. Niin se ajaa vääriin asenteisiin. Lapsilla ei ole sellaista tukea, mitä ne tarttis, vaan ne on alttiinpia. Katu, kaverit kasvattaa enemmän ”

Laadullinen asennetutkimus ei pyri oleman survey- asennetutkimuksen ”kilpailija”. Tutkimuskysymykset erilaisia  Ne voivat joissakin tapauksissa olla toisiaan täydentäviä Laadullinen asennetutkimus retoriseen sosiaalipsykologiaan perustuva lähestymistapa Lähestymistavan erityisluonne liittyy omaan metodologiaan (joka on saanut vaikutteita myös asennetutkimuksesta) Laadullinen asennetutkimus on lähestymistapana joustava

 Keskeistä prosessin ja raportoinnin läpinäkyvyys  Luokittelun läpinäkyvyys  Tulkintojen suhde aineistoon  Tulkintojen uskottavuus rakentuu lisäksi käsitevalintojen teoreettisen perustelun kautta  Yleistäminen: yksittäisestä kommentoinnista voidaan päätellä yleistä (esim. kulttuuristen resurssien olemassaolo tietyn ryhmän keskuudessa), mutta ei yksilötason yleistyksiä  Tutkijan reflektioon ei erillistä metodiikkaa  Tutkijan roolin analyysi tärkeää, joskaan ei yhtä luotettavuuden näkökulmasta aivan yhtä kriittistä kuin avoimemmissa lähestymistavoissa