GNU-ohjelmointityökalut Jussi Raunio TI09OHJ

GNU Richard Stallmanin vuonna 1983 käynnistämä projekti Tavoitteena oli kehittää täysin vapaa käyttöjärjestelmä niin työkaluiltaan kuin ytimeltään Vuonna 1985 Stallmanin perustama FSF (Free Software Fondation) hallinnoi projektia edelleen

GNU GNU tarjoaa hyvän alustan sovelluskehittäjille ja ison joukon työkaluja Nykyajan vapaan lähdekoodin ohjelmien kehitys tapahtuu pääsääntöisesti GNU:n työkaluilla Osa GNU-työkaluista on levinnyt myös kaupallisten ja suljetun lähdekoodin ohjelmistojen kehityskäyttöön

GNU Make Suorittaa tarvittavat komennot isojen ohjelmistojen osien kääntämiseksi Pitää kirjaa tiedostoriippuvuuksista ja muuttuneista tiedostoista Makea käytetään pääsääntöisesti C-ohjelmien kanssa, mutta sitä voidaan käyttää myös muiden ohjelmien kääntämiseen Makea voidaan käyttää mihin tahansa tiedostojen automatisoituun päivittämiseen

Makefile Make käyttää ohjaustiedostonaan Makefileä Sisältää suoritusrutiinit ja tiedot tiedostojen riippuvuuksista Asetuksia kutsutaan säännöiksi, jotka määrittelevät miten mitäkin tiedostoa pitää käsitellä Nykyisin Makefilejä ei luoda suoraan käsin, vaan käytetään järjestelmäriippumatonta tapaa generoida niitä

GNU Compiler Collection GCC on kokoelma ohjelmointikielien kääntäjiä Kehitettiin GNU-projektin yhteydessä, koska avointa kääntäjää ei ollut Nimi oli tuolloin GNU C Compiler, koska se tuki vain C-kieltä GCC:n kieli- ja arkkitehtuurituki on laajentunut niin paljon, että siitä on tullut yksi monipuolisimmista kääntäjistä

GNU Binary Utils GNU sisältää binaarityökalujen kokoelman (binutils), jolla voidaan katsella ja muokata lähdekoodista luotuja objektitiedostoja Alun perin kokoelma sisälsi vain hyvin pieniä työkaluja, mutta siihen sisällettiin GNU Assembler (GAS) ja GNU Linker (GLD) Käyttää taustallaan Binary File Description - kirjastoa, joka hoitaa suurimman osan binaaritiedostojen käsittelystä

GNU Debugger Virhejäljitin eli debuggeri on työkalu, jolla voidaan ajaa suoritettavia ohjelmatiedostoja hallitussa ympäristössä Alustariippumaton GNU:n standardidebuggeri, joka tukee monia ohjelmointikieliä Ei sisällä lainkaan graafista käyttöliittymää Monet IDEt käyttävät GDB:tä taustalla

GNU Emacs Richard Stallmanin kirjoittama tekstieditori Sisältää täydellisen C:llä kirjoitetun Lisp-tulkin Julkaistiin vuonna 1985 ollen ensimmäinen GNU-projektin nimissä julkaistu ohjelma Myöhemmin siirrettiin Unix-ympäristöön Laajan toiminnallisuuden myötä tuli de facto varsin nopeasti

GNU libc GNU:n C-standardikirjasto Toteutettiin osaksi GNU-käyttöjärjestelmää Ensimmäinen versio kirjoitettiin 1980-luvulla Helmikuussa 1988 glibc sisälsi täydellisen ANSI C -toteutuksen Myöhemmin siihen lisättiin mm. tuki POSIX- standardille ja muille ANSI C -versioille

GNU Build System Autotools on kokoelma ohjelmointityökaluja, jotka auttavat tekemään lähdekoodista helpommin siirrettävää Osa GNU Toolchainia Käytetään monissa vapaan lähdekoodin jakelupaketeissa Koostuu Autoconf-, Automake- ja Libtool - ohjelmista