Sovelluskehittimet Nikolaos Avanidis oh5.

Esitys aiheesta: "Sovelluskehittimet Nikolaos Avanidis oh5."— Esityksen transkriptio:

1 Sovelluskehittimet Nikolaos Avanidis oh5

2 Mikä on Sovelluskehitin?
Väline (ohjelmisto), johon sisältyy uudelleenkäytettävien ohjelmien tai ohjelmistomoduulien kirjasto. Lisäksi siinä on yhtenäinen käyttöliittymä, ja se muodostuu kehittyneestä määrittelykielestä jota voidaan käyttää käyttöliittymän, ikkunoinnin, osoittamisen tai käskysanojen avulla.

3 Lisäksi sisältää yleensä tietokannan hallinnointiominaisuudet ja tietohakemiston.
Pystyy tulkkaamaan ja/tai kääntämään sillä tehdyt sovellukset konekieliseksi. Sisältää proseduurisen ohjelmointikielen, jonka avulla voidaan voidaan tehdä määrittelykieltä monimutkaisempia tietojenkäsittelyoperaatioita.

4 ATK-sanakirjan mukaan: Sovelluskehitin on
järjestelmä joka olennaisesti helpottaa sovellusohjelmiston tuottamista sisältäen erityisiä välineitä mm. tiedon syötön, näytön, raportoinnin ja tiedonhallinnan toteuttamista varten. Sovelluskehittimen käyttö tukee ja automatisoi systeemityön määritys-, suunnittelu-, toteutus- ja testaustehtäviä.

5 Sovelluskehitys Mitä on sovelluskehitys sovelluskehittimellä?
Graafisten elementtien valitsemista, niiden ominaisuuksien asettamista ja toimintojen koodin lisäämistä. Eli ts. ohjelman elementtien yhdistämistä graafisessa käyttöliittymässä niin että ohjelmapalikat kutsuvat toisiaan. Mahdollistaa yleensä helpon ja nopean käyttöliittymän kokoamisen. Periaatteessa vain siirrellään hiirellä rakenneosat ikkunaan sopivalle kohtaa ja määritellään rakenneosien koot ja värit.

6 Mahdollistaa paljon toiminnallisuutta ilman suurta määrää koodia.
Kehitysympäristöjen tarve tiedostettiin 1980-luvun alussa. Ensimmäiset käyttöliittymien suunnittelun kannalta varteenotettavat alkoivat tulla markkinoille 1990 luvun alussa.

7 Sovelluskehittimiä eri alustoille
Matlab & Simulink saatavina eri käyttöjärjestelmille (tuottaa automaattisesti C-koodia) LabView (tuottaa automaattisesti C-koodia) Windows: mm. Visual Basic, Eclipse, Delphi, Jbuilder, Visual C++, jne. Unix: GLADE (generoi käyttäjän laatimasta sovelluksen mallista C tai C++ koodia).

8 Sovelluskehittimet Käyttöliittymä erillään toiminnallisuudesta
Mahdollisuus laiteriippumattomuuteen, mikäli sama sovelluskehitin saatavissa eri alustoille. Käyttöliittymää voidaan protoilla ja muuttaa helposti, ilman että todellisten toimintojen koodi on vielä valmiina, eli nopea prototyyppien hahmottelu, voidaan kokeilla jo alkuvaiheessa (testataan – muokataan -..-)

9 Ohjelmistotuki Sovelluskehittimen valmistaja vastaa sen toimivuudesta -> enemmän oikeaksi todistettua koodia ja vähemmän omaa virhealtista koodia, vähentää myös testaustarvetta Käyttäjän kannalta tärkeitä teknisiä piirteitä Mahdollisuus nopeaan luonnosteluun Visuaalisuus, suunnittelija näkee hahmotelmansa heti, eli suunnitteluakin voidaan tehdä sovelluskehittimellä

10 Yleensä siihen liittyvä ohjelmointikieli on myös
helpohko ja selkeästi rajattu • voi olla suppeahko scriptikieli tai yleiskäyttöinen ohjelmointikieli Tapahtuma- tai oliopohjainen Joskus myös ohjelmointi visuaalista (Matlabin simulink, LabView)

11 Eri valmistajat käyttävät tuotteistaan eri nimiä
Rapid Prototyper User Interface Builder User Interface Management System (UIMS) User Interface Development Environment (UIDE) Rapid Application Developer (RAD)

12 Tool Command Language (Tcl / Tk)
Ohjelmoinnin helpottamiseksi on kehitetty scriptauskieli Tcl, sekä komponenttikirjasto Tk Tcl / Tk:n avulla kirjoitettu käyttöliittymä ja ohjelma toimii niissä ympäristöissä joihin löytyy Tcl / Tk tulkki. Periaatteessa luodaan käyttöliittymän elementti (tyyppi ja nimi) ja liitetään siihen liittyvät ominaisuudet ja toimenpiteet.

13 Sovelluskehittimen käyttö
Mikäli systeemi aiotaan toteuttaa sovelluskehittimellä, vaatimuksina on: Systeemi on sillä toteutettavissa Toteutus vastaa käytön edellyttämiä suorituskykyvaatimuksia vaatimukset • onko edellinen versio toteutettu miten

14 Lisäksi valintakriteereinä
• se säästää suunnittelukustannuksia • se säästää ohjelmointikustannuksia • välineet jo hankittu tai saadaan halvalla • organisaation politiikka käyttää niitä • prototyypin onnistuneisuus, saatiinko kaikki aikaan sk:llä. • laitteistoympäristön

15 Loppu