Diakonissa, TtM Kirsi Karppinen DIAKONIATYÖNTEKIJÄN AMMATILLISET TIEDOT JA TAIDOT SYRJÄSEUDULLA DIAKONIATYÖSSÄ

Esityksen sisältö Tutkimuksen tarkoitus Menetelmät ja tutkimustehtävät Tulokset Johtopäätökset

Tutkimuksen tarkoitus Kuvata Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneiden diakoniatyöntekijöiden kokemuksia siitä, miten he ovat soveltaneet koulutuksestaan saamiaan ammatillisia tietoja ja taitoja työskennellessään syrjäseudulla diakoniatyössä 1-5 vuotta valmistumisen jälkeen

menetelmät Tutkimus kuuluu isompaan kokonaisuuteen Tromssan Kirkelig Utdanningssenter i Nord (KUN) ja Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke (alkanut v. 2007) Haastateltavat kerättiin lumipallo-otannalla syrjäseudulla työskentelevistä diakoniatyöntekijöistä 1-5 vuotta työkokemusta koulutuksen jälkeen Puolistrukturoitu teemahaastattelulomake Laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysi

tutkimustehtävät Miten diakoniatyöntekijät kokevat ammatillisten tietojen ja taitojen tukevan työtään syrjäseudulla? Millaista diakoniatyö on diakoniatyöntekijöiden kokemana syrjäseudulla?

tulokset 9 haastateltavaa Pohjois-, Länsi- ja Itä-Suomen alueelta 5 sairaanhoitaja-diakonissaa 4 sosionomi-diakonia Keski-ikä 41 v. (ikäjakauma 26-59 v.) Valmistumisvuodet 2001-2007

Diakoniatyöntekijän ammatilliset tiedot ja taidot Vuorovaikutustaitojen oppiminen Ryhmätyötaitojen oppiminen Ihmisten kohtaaminen harjoittelussa tutuksi Verkostotyöskentelyn oppiminen Diakonisen asiakastyön osaaminen Hengellinen koulutus ei tukenut käytöntöä Vähän sielunhoidon opetusta Puute hengellisen kirjallisuuden käytön opetuksessa Puute virsien ja niiden taustojen opetuksessa Vähän opetusta hartauksien pitoon Koulutuksen kehittymisen tarve Teoria alkaa elää työelämän käytännössä Ammattitaitoa tuki opetuksen tuoreus ja ajanmukaisuus Koulutus ja harjoittelujaksot tukivat toisiaan Kolutus antaa riittävät valmiudet aloittaa työt Erilaiset työalat tutuksi koulutuksen ja harjoittelun kautta Perustaitojen lisäksi käytännön työ vaatii lisää koulutusta Opintojen kautta oppinut keräämään tietoa ja materiaalia Ammattitaidon kehittyminen

Diakoniatyöntekijänä syrjäseudulla Syrjäseudulla tiedetään toisten asiat Seurakunnan työntekijä tuttu paikkakunnan pienuuden vuoksi Oman työn rajaamisen ongelma Työn suhde yksityiselämään Kyläläiset tietävät missä työntekijä liikkuu Yksityisyyteen liittyvät tekijät Oma henkilökohtainen kutsumus Seurakuntatyöhön ajautuminen on vahvistanut kutsumusta Työkokemus on tukenut kutsumusta Oma kutsumus diakonissaksi Kodin ja perheen hengelliset vaikutteet tukeneet ammatinvalinnassa Koulutus tukenut hengellistä kasvua Kutsumustietoisuus Tuttu työntekijä on luotettava ja turvallinen Seurakunnan työntekijään luotetaan ja häntä arvostetaan Tuttu työntekijä madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä Luotettava työntekijä

Diakoniatyö syrjäseudulla Työ ja asutus hajallaan laajalla alueella Täytyy kulkea autolla Laaja työalue lisää työpaineita Taustalla seurakunta- ja/tai kuntaliitokset Syrjäkyliltä hankala tulla asioimaan diakoniatyöntekijän luo Maalaiskyläkulttuuria ja vanhoja arvoja Kylätoimikunnat ja kylänvanhimmat yhteistyössä Maaseudulla ihmisten ongelmat erilaisia kuin kaupungissa Diakoniatyötä arvostetaan syrjäkylillä Diakoniatyö näkyy ja kuuluu ihmisille Ihmiset tottuneet tulemaan toimeen omillaan Väestön ikääntyminen nähtävissä Ihmisten yksinäisyys näkyvissä Syrjäseutu työympäristönä Diakoniatyötä syrjäkylillä Yksin työssä omalla alueella Vastaanotto- ja ryhmätoimintaa Painopiste kotikäyntityössä Yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen sekä eri järjestöjen kanssa Työnteko erilaista kuin kaupungissa Taloudellinen auttaminen ei painotu diakoniatyössä Diakoniatyön painopisteet syrjäseudulla

Johtopäätökset Ammatilliset tiedot ja taidot Koulutus tarjosi riittävät perustiedot ja –taidot ammatissa toimimiseen Sosionomi-diakonit kokivat koulutuksen antaneen hyvät tiedot sosiaalipuolen asioista Kritiikkiä hengellisen työn osaamisesta Enemmän opetusta mm. hartauksien pitoon, hengellisen kirjallisuuden käyttöön, virsien sekä niiden taustojen tuntemiseen sekä sielunhoitoon Koulutus ei tukenut omaa hengellistä kasvua

Johtopäätökset diakoniatyöntekijänä syrjäseudulla Valmistuttuaan uusi työntekijä tarvitsee tukea ja apua kollegoilta Omaan ammattitaitoon luottaminen syntyy vähitellen Vahva ammatillinen identiteetti ja kutsumus toivat tukea diakoniatyöhön Syrjäseudulla diakoniatyöntekijän haasteena oli sekä oman että asiakkaan yksityisyyden säilyttäminen

Johtopäätökset diakoniatyö syrjäseudulla Työssä korostuivat diakoniatyöntekijän luotettavuus, tuttuus ja oman kulttuurisen alueensa tuntemus Syrjäseudulla diakoniatyöntekijän verkostot olivat laajat

Johtopäätökset diakoniatyö syrjäseudulla Syrjäseutu työympäristönä koettiin haasteelliseksi. Pitkät matkat vaikeuttivat mm. ikääntyneiden tuloa kylän keskukseen tapaamaan diakoniatyöntekijää Diakoniatyön painopiste kotikäyntityössä Syrjäseudulla väestön vähentyminen ja ikääntyminen tuovat haasteen kirkon diakoniatyöhön