Diakonissa, TtM Kirsi Karppinen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TURVALLINEN LÄÄKEHOITO – KERTAUSTA JA TEHYN NÄKEMYKSIÄ
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
PALAPELIN PALAT PAIKOILLEEN
Raahen Ammattiopisto Ammattistartti
Hoitotyön koulutuksen keskeyttäminen - opiskelijan näkökulma
Suomen sairaanhoitajaliitto ry Tehy ry
Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketalous Kuopio | Opinnäytetyön aihe
Työ(hön)valmentajat opetuksen tukena
Asiantuntijuus ja työelämäorientaatio
Lähipalveluhanke / Hämeenlinna (erityisesti Kalvola) Juva, Joroinen, Rantasalmi = JJR Porin yhteistoiminta-alue (Luvia,
Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Osatutkimus C THL - Riitta-Liisa Kokko.
Työ(hön)valmennus opetuksen tukena, palveluna ja työnä
AMMATILLINEN KASVU Ammatillinen kasvu on jatkuva prosessi;
Tulevaisuuden työelämäyhteistyö Nuoret ja muuttuva työelämä -seminaari Oulu ke Opetusneuvos Seija Rasku
OPETUSSUUNNITELMA KOULUKOHTAINEN
Työhyvinvointi PK-yrityksessä Leena Niemistö toimitusjohtaja LT, fysiatri Munkkivuori Kamppi Lassila.
Kyläfoorumi Valtimolla
Turun normaalikoulu - opetussuunnitelmaa yhteisöllisesti
Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorten parissa tehtävässä työssä
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
5.1 Näyttöjen tuloon voi varautua Tarkastelemalla  vastaako opetussuunnitelma työelämän tarpeita opetussisällön, -menetelmien tarpeita opetussisällön,
KOTIKÄYNTITYÖ.
”Siellä minä olen heidän keskellään”
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
Keravan seurakunta - matkakumppanisi
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
Ammattistartti Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti on  ohjaavaa  joustavaa  yksilöllistä valmistavaa koulutusta.
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
VOK-perusteiden taustalla oleva oppimiskäsitys ja rakenne Antti Kauppi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
Tutkintosuoritusten arviointi
PLE – Personal Learning Environment PeLE - Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen kehittäminen - projekti 2008 – 2011 Aija Hietanen.
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
Työntekijän kokemuksia asiakkaan kohtaamisesta jalkautuvassa työssä
Kirkon kokemuksia velkasyrjäytyneiden auttamisesta
AIKUINEN OPPIJA.
Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio
Sosiaalityön paikka päihdetyössä
Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Taitaja2008-tapahtuman vaikutuksista: Kisojen järjestäjän näkökulma.
Aikuissosiaalityötä käytännössä Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä ( alkaen) Hanna Tabell
Teija Felt, TM Ohjauspalvelut julkisten työvoimapalvelujen strategiassa Teija Felt, TM
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu
Aikuiskoulutus ammattikorkeakoulussa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003 – 2008: Yhtenä painoalueena aikuisten koulutusmahdollisuuksien.
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET)
Ops seminaari Askola.
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
Töissä.fi – sivusto Korkeakoulusta valmistuneet työelämässä Harjoituksia ja tehtäviä valintojen tueksi Leena Penttinen, Jyväskylän yliopisto Kaisa Karhu,
Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulu ja Oulainen.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN OPPISOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakuntaopo-päivä / Tarja Puskala, projektikoordinaattori Puh
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
W w w. h a m k. f i / a o k k Opettajan pätevyydestä Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Tiimikoulu Raimo Laaksonen ja Vesa Joutsen
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö
Työn imu ja työn kuormittavuus pienissä järjestöissä
Joustavat oppimispolut
Metsien merkitys ja käytön tarkoitus on erilaista eri ihmisille
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
Tulkkauksen merkitys oikeusturvan toteutumiselle
Tiedot, taidot ja osaaminen – osaamisesta kertominen
O0525KO TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS JA KUNTOUTUSOHJAUS
Vauhtia ja motivaatiota opiskeluun työtä opinnollistamalla
Evästystä paikalliseen ops-työhön
PÄHEE OTE Satu Laakoli Kela.
Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus 55 op
Esityksen transkriptio:

Diakonissa, TtM Kirsi Karppinen DIAKONIATYÖNTEKIJÄN AMMATILLISET TIEDOT JA TAIDOT SYRJÄSEUDULLA DIAKONIATYÖSSÄ

Esityksen sisältö Tutkimuksen tarkoitus Menetelmät ja tutkimustehtävät Tulokset Johtopäätökset

Tutkimuksen tarkoitus Kuvata Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneiden diakoniatyöntekijöiden kokemuksia siitä, miten he ovat soveltaneet koulutuksestaan saamiaan ammatillisia tietoja ja taitoja työskennellessään syrjäseudulla diakoniatyössä 1-5 vuotta valmistumisen jälkeen

menetelmät Tutkimus kuuluu isompaan kokonaisuuteen Tromssan Kirkelig Utdanningssenter i Nord (KUN) ja Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke (alkanut v. 2007) Haastateltavat kerättiin lumipallo-otannalla syrjäseudulla työskentelevistä diakoniatyöntekijöistä 1-5 vuotta työkokemusta koulutuksen jälkeen Puolistrukturoitu teemahaastattelulomake Laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysi

tutkimustehtävät Miten diakoniatyöntekijät kokevat ammatillisten tietojen ja taitojen tukevan työtään syrjäseudulla? Millaista diakoniatyö on diakoniatyöntekijöiden kokemana syrjäseudulla?

tulokset 9 haastateltavaa Pohjois-, Länsi- ja Itä-Suomen alueelta 5 sairaanhoitaja-diakonissaa 4 sosionomi-diakonia Keski-ikä 41 v. (ikäjakauma 26-59 v.) Valmistumisvuodet 2001-2007

Diakoniatyöntekijän ammatilliset tiedot ja taidot Vuorovaikutustaitojen oppiminen Ryhmätyötaitojen oppiminen Ihmisten kohtaaminen harjoittelussa tutuksi Verkostotyöskentelyn oppiminen Diakonisen asiakastyön osaaminen Hengellinen koulutus ei tukenut käytöntöä Vähän sielunhoidon opetusta Puute hengellisen kirjallisuuden käytön opetuksessa Puute virsien ja niiden taustojen opetuksessa Vähän opetusta hartauksien pitoon Koulutuksen kehittymisen tarve Teoria alkaa elää työelämän käytännössä Ammattitaitoa tuki opetuksen tuoreus ja ajanmukaisuus Koulutus ja harjoittelujaksot tukivat toisiaan Kolutus antaa riittävät valmiudet aloittaa työt Erilaiset työalat tutuksi koulutuksen ja harjoittelun kautta Perustaitojen lisäksi käytännön työ vaatii lisää koulutusta Opintojen kautta oppinut keräämään tietoa ja materiaalia Ammattitaidon kehittyminen

Diakoniatyöntekijänä syrjäseudulla Syrjäseudulla tiedetään toisten asiat Seurakunnan työntekijä tuttu paikkakunnan pienuuden vuoksi Oman työn rajaamisen ongelma Työn suhde yksityiselämään Kyläläiset tietävät missä työntekijä liikkuu Yksityisyyteen liittyvät tekijät Oma henkilökohtainen kutsumus Seurakuntatyöhön ajautuminen on vahvistanut kutsumusta Työkokemus on tukenut kutsumusta Oma kutsumus diakonissaksi Kodin ja perheen hengelliset vaikutteet tukeneet ammatinvalinnassa Koulutus tukenut hengellistä kasvua Kutsumustietoisuus Tuttu työntekijä on luotettava ja turvallinen Seurakunnan työntekijään luotetaan ja häntä arvostetaan Tuttu työntekijä madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä Luotettava työntekijä

Diakoniatyö syrjäseudulla Työ ja asutus hajallaan laajalla alueella Täytyy kulkea autolla Laaja työalue lisää työpaineita Taustalla seurakunta- ja/tai kuntaliitokset Syrjäkyliltä hankala tulla asioimaan diakoniatyöntekijän luo Maalaiskyläkulttuuria ja vanhoja arvoja Kylätoimikunnat ja kylänvanhimmat yhteistyössä Maaseudulla ihmisten ongelmat erilaisia kuin kaupungissa Diakoniatyötä arvostetaan syrjäkylillä Diakoniatyö näkyy ja kuuluu ihmisille Ihmiset tottuneet tulemaan toimeen omillaan Väestön ikääntyminen nähtävissä Ihmisten yksinäisyys näkyvissä Syrjäseutu työympäristönä Diakoniatyötä syrjäkylillä Yksin työssä omalla alueella Vastaanotto- ja ryhmätoimintaa Painopiste kotikäyntityössä Yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen sekä eri järjestöjen kanssa Työnteko erilaista kuin kaupungissa Taloudellinen auttaminen ei painotu diakoniatyössä Diakoniatyön painopisteet syrjäseudulla

Johtopäätökset Ammatilliset tiedot ja taidot Koulutus tarjosi riittävät perustiedot ja –taidot ammatissa toimimiseen Sosionomi-diakonit kokivat koulutuksen antaneen hyvät tiedot sosiaalipuolen asioista Kritiikkiä hengellisen työn osaamisesta Enemmän opetusta mm. hartauksien pitoon, hengellisen kirjallisuuden käyttöön, virsien sekä niiden taustojen tuntemiseen sekä sielunhoitoon Koulutus ei tukenut omaa hengellistä kasvua

Johtopäätökset diakoniatyöntekijänä syrjäseudulla Valmistuttuaan uusi työntekijä tarvitsee tukea ja apua kollegoilta Omaan ammattitaitoon luottaminen syntyy vähitellen Vahva ammatillinen identiteetti ja kutsumus toivat tukea diakoniatyöhön Syrjäseudulla diakoniatyöntekijän haasteena oli sekä oman että asiakkaan yksityisyyden säilyttäminen

Johtopäätökset diakoniatyö syrjäseudulla Työssä korostuivat diakoniatyöntekijän luotettavuus, tuttuus ja oman kulttuurisen alueensa tuntemus Syrjäseudulla diakoniatyöntekijän verkostot olivat laajat

Johtopäätökset diakoniatyö syrjäseudulla Syrjäseutu työympäristönä koettiin haasteelliseksi. Pitkät matkat vaikeuttivat mm. ikääntyneiden tuloa kylän keskukseen tapaamaan diakoniatyöntekijää Diakoniatyön painopiste kotikäyntityössä Syrjäseudulla väestön vähentyminen ja ikääntyminen tuovat haasteen kirkon diakoniatyöhön