Yliopistojen uusi rahoitusmalli TEKin näkemyksiä

Yleistä rahoitusmallista Alojen todellinen kustannusrakenne ja erityistarpeet huomioon: tekniikan alan strateginen merkitys Suomen kannalta, laiteintensiivisyys, henkilökohtaisen ohjauksen tarve On palkittava ennemmin laadusta kuin määrästä, tuloksista ennemmin kuin tavoitteista. Uuden yliopistolain mukaisesti täydennyskoulutus näkyvästi huomioon rahoitusmallin mittareissa. Lisättävä vastaavasti yliopistojen kokonaisrahoitusta.

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009)

Aikuiskoulutus Yliopistojen aikuiskoulutustehtävään on osoitettava rahaa. Aikuiskoulutuksen kirjaaminen yliopistojen perustehtäviin näyttää lupaavalta. Uuden perustehtävän on näyttävä myös rahoitusmallissa. Sopivia mittareita: – täydennyskoulutuksen tarjonnan laajuus osana yliopiston kurssitarjontaa – täydennyskoulutuksen toteutunut laajuus

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Vanhassa rahoitusmallissa perusrahoituksen osuus oli 70 %, tuloksellisuusrahan osuus 23,5 % ja hankerahoituksen osuus 6,5 % Tuloksellisuusraha piti sisällään vaatimattoman laatukriteerein myönnetyn rahan osuuden. Uudessa mallissa kaikki em. osat on leivottu sisään perusrahoitukseen.

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Koulutuksen osuus vastaa vanhan mallin perusrahoitusosan (70 % koko rahoituksesta) Koulutus & Laajuustekijä –osia

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Koulutuksen laajuuden painotus painottumassa väärään (tavoitteiden) suuntaan. TEKin esitys (pitää palkita tuloksesta, ei tavoitteista): 30 % opiskelijamäärät (20%) 35 % alempien ja ylempien kk-tutkintotavoitteet (20%) 35 % suoritetut (alemmat ja ylemmät) kk-tutkinnot (60%)

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Esityksessä laadullisen rahoituksen osuus koulutuksen rahoituksesta on vain 15 %. TEKin tavoite on 40 %, mihin on pyrittävä asteittain. Ensi tilassa rahoituksesta vähintään 25 % pitäisi olla laatuperusteista.

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Laadullisiin mittareihin on lisättävä heti: opiskelija-opettajasuhde (täysipäiväisiä FTE opiskelijoita / opetushenkilötyövuodet) opetushenkilökunnan pedagoginen pätevyys (suoritettujen pedagogisten opintojen määrä opintopisteinä / opetushenkilötyövuosi) määrällinen työllistyminen 0 ja 5 vuotta valmistumisesta (tilastokeskuksen aineistot)

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Pidemmän aikavälin (v. 2012) tavoitteita koulutuksen laatumittarien suhteen: laaturahan osuus asteittain 40 %:iin laadullinen työllistyminen opiskelijatyytyväisyys opintojen ohjaukseen ja opetukseen osuus ulkomailla suoritetuista, tutkintoon hyväksiluetuista opinnoista

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen rahoitus vs TEKin ehdotus: Henkilötyövuodet 50% (tohtori) tutkintotavoitteet 25 % -> 15 % (tohtori) tutkinnot 25 % -> 35 % Painopiste tavoitteista tuloksiin!

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Tutkimuksen laatumittaristossa pitää ottaa huomioon heti: yritysrahoituksen osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta osuus tutkijankoulutettavista, jotka osallistuvat opetukseen vähintään 40 h / vuosi osuus tutkijankoulutettavista, jotka suorittavat tutkinnon tavoiteajassa tutkijankoulutuksen suorittaneiden määrällinen työllistyminen

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Pidemmän aikavälin (v. 2012) tavoitteita tutkimuksen laatumittarien suhteen: tutkijankoulutuksen suorittaneiden laadullinen työllistyminen tutkijakoulutettavien tyytyväisyys opetukseen

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Tämä korvaa vanhat kustannusalakertoimet. Tässä otetaan huomioon alan tutkimuksen ja opetuksen kustannusrakenne. Sovitaan neljän vuoden välein! TEK vaatii mm. laiteintensiivisyyden ja alan kansallisen strategisen merkityksen huomattavasti parempaa huomioon ottamista. Tekniikan alan rahoitus nostettava humanististen aineiden verrokkiluokasta lääketieteen ryhmään.

Yliopistojen perusrahoitus ( m €, budjettiraha v. 2009) Vanhan mallin hankerahoitus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. TEKin näkemyksen mukaan tätä osuutta tulisi kasvattaa, sillä se omiaan vahvistamaan profiloitumista.