PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPOLIITTINEN FOORUMI Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen – mitä Kaste-ohjelmalla tavoitellaan Sirkka-Liisa Pylväs Peruspalvelukeskuksen johtaja PHSotey

Mikä on kaste? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa Kehittämisohjelma antaa sekä kokonaiskuvan ohjelmakaudella kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta, että nostaa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet joihin vuosina 2008–2011 suunnataan Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja lääninhallitusten työpanosta ja kehittämistoiminnan resursseja

ERO AIEMPAAN Valmisteltu vuoropuhelussa alueiden kanssa Konkreettiset, mitattavat tavoitteet Toimeenpanosuuntautunut Sisältää sekä hallituksen painotukset että kuvaa kaiken kuntiin suuntautuvan ohjauksen 2008 – 2011 Sisältää myös TEO:n ja lääninhallitusten valvontasuunnitelman Stakesin, KTL ja TTL:n aikaisempaa vahvemmin kuntien tukena Ohjaa valtionavustusten suuntaamista

Tavoitteet, keinot ja välineet Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähentyy Asiantuntijatuki, hyvät käytännöt, suositukset, ohjeet, oppaat TAVOITTEETKEINOTVÄLINEITÄ Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, erot kaventuvat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus ja vaikuttavat toimintamallit Yhteistyö Paikallinen kehittämistyö, alueelliset toimenpide suunnitelmat Laajat kehittämishankkeet Valtionosuudet, valtionavustukset Lainsäädäntö, valvonta

Kehittämisohjelmaan suunnattavat resurssit Valtionavustuksia käytettävissä koko ohjelmakaudella noin 100 milj. euroa Hallinnonalan laitosten asiantuntijapanosta suunnataan kuntin tueksi Hyödynnetään eri kanavista tulevaa kehittämishankerahoitusta Budjettiin sisältyy myös tasokorotusta erikseen mainittuihin asioihin

Valtionavustusten suuntaaminen käytännössä Nykyinen hakemis- ja myöntämiskäytäntö muutetaan kokonaan – uusi laki voimaan Kehittämishankkeiden rahoituksesta neuvotellaan alueellisten kehittämistoiminnan suunnitelmien pohjalta Stm tekee vuosittain n 10 laajaa sopimusta kuntien ja kuntayhtymien kanssa Sopimuksissa määritellään, mihin raha on tarkoitus käyttää, miten sen käyttöä seurataan ja tuloksia arvioidaan Vuosittain käytössä 25 – 30 milj. euroa STM päättää, L-Suomen lääninhallitus hoitaa maksatuksen ja valvonnan

Tarkoitus on, että Kunnat, järjestöt ja muut alueelliset toimijat pystyvät suunnittelemaan laajoja yhteisiä hankkeita Aikaisempi kehittämistyö pystytään ottamaan kivijalaksi ja hyvät käytännöt leviämään Stakes, KTL ja TTL pystyvät tarjoamaan kehittämistyölle asiantuntijatukea Lyhytaikaisista projekteista päästään kohti pysyvää kehittämistyön rakennetta, kunnallinen kehittämistyö vahvistuu

Kasteindikaattorit Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Lihavia (BMI>30) vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lapsiperheiden pienituloisuusaste Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

Osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee –Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään –Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus ikäluokasta –Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus ikäluokasta –Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä –Pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä

Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat –Alkoholijuomien kokonaiskulutus –Ylipainoisten osuus työikäisistä –Tupakoivien vuotiaiden osuus ikäluokasta –Lapsiperheiden pienituloisuusaste –Vanhusten ikävakioitu toimintakyky –Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemien ja vakavien tapaturmien määrä

Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat –Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin –Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajojen toteutuminen –Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin aikarajojen toteutuminen –Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito yli 75-vuotiaille –Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat yli 75-vuotiaat –Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje –Sosiaalityöntekijävaje –Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa

Kaste Päijät-Hämeessä Minna Veistilä, aluejaos varajäsen Matti Liukko ja Sirkka-Liisa Pylväs, Väli-Suomen johtoryhmän jäseniä; Arja Narinen, Päivi Hiltunen ja Jaana Simola varajäseniä Minna Veistilä Väli-Suomen johtoryhmän sihteeri Kuntien edustajista nimetty valmistelusta vastaava työryhmä, joka järjestää valmistelua varten seminaariin laajemman työryhmän

Alueiden painopisteet Etelä-Suomi: lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, terveyserojen kaventaminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen, uudenlaiset palvelukokonaisuudet ja kumppanuudet (prosessit, toiminnanohjaus, tuotteistus) Länsi-Suomi: lasten, nuorten ja perheiden palvelut (Remontti-hanke) Väli-Suomi: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, ikääntyvien palvelut, palvelurakenteet ja -prosessit Itä- ja Keski-Suomi: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen / terveyserojen kaventaminen, yhteistoiminta-alueiden pysyvät rakenteet ja prosessit Pohjois-Suomi: osaamisen ja kehittämistoiminnan vahvistaminen, mielenterveys- ja päihdeasiat, lasten ja perheiden tukeminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Kasteen eteneminen Ministeriö pyrkii saamaan kokoon n. 10 isoa hankekokonaisuutta. Ministeriönvalmisteluryhmä käy seuraavaksi neuvotteluja painopistealueiden hankeaihioiden jatkovalmistelusta. Sitä varten pitää nopealla aikataululla Kullekin painopistealueelle nimetään yhteyshenkilö, jonka kanssa neuvottelut käydään Vuoden 2008 rahoitusratkaisut 8/2008 ja uudet hankkeet vuoden 2008 loppuun mennessä