Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Esitys aiheesta: "Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE"— Esityksen transkriptio:

1 Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE
Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

2

3 Kehittämishaasteet Lapin sosiaali- ja terveyspalveluissa
Pitkät etäisyydet Harva asutus, pienet kunnat Negatiivinen muuttoliike Vinoutunut ikäpyramidi (väestön ikääntyminen) Palvelurakenteen ongelmat Nuorten syrjäytyminen Lastensuojelun haasteet kunnissa Erityispalveluiden saatavuus Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Matkailun tuottama palveluiden tarve sosiaali- ja terveyspalveluissa

4 Yhteiset (sosiaali ja terveysala) kehittämisalueet
1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet 2) Perusterveydenhuollon vahvistaminen (käsitellään tarkemmin) 3) Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 5) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja prosessit

5 Kehittämiskohteet perusterveydenhuollon palvelutuotannossa
vastaanottotoiminta päivystysajan toiminta neuvolatoiminta Tavoitteet kehittää palveluprosesseja moniammatilliseen ja tuottavaan suuntaan edistää henkilökunnan osaamista kehittää yhteistyötä sosiaalialan ja erikoissairaanhoidon kanssa Kehittämiskohteiden esittelyssä lienee syytä mainita pienten terv.keskusten päivystysajan erilaisuus verrattuna suurempien paikkakuntien päivystystoimintaan. Tällöin tiedostettaisiin vuodeosaston rooli päivystyksessä paremmin. Tavoitteita esitellessä voisi selventää, mitä tässä tarkoitetaan moniammatillisuudella ja tuottavuudella. Osaamisen kehittäminen on paitsi koulutusta, niin myös hoito-ohjeiden laatimista/päivittämistä ja kokemusten jakamista (esim. pienten terv, keskusten puhelinpäivystyskokemukset).

6 Hankkeen käynnistyminen…
Projektityöntekijät osallistuvat jokaisessa pilottikunnassa tapahtuvaan ns. starttikokoukseen. Starttikokouksessa tiedotetaan hankkeesta kartoitetaan nykyisiä toimintamalleja suunnitellaan kehittämiskohteita ja toiminnan etenemistä sekä arviointitapaa.

7 …Hankkeen käynnistyminen
Kehittämiskohteet valitaan kuntalähtöisesti pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari, ja Ranua). Kehittämisaiheiden valinnassa pyritään siihen, että ne kokonaisuutena kattavat neuvolatyön, vastaanottotoiminnan ja päivystystoiminnan. Mukaan pyritään saamaan myös sosiaalipuolen osaamista. Viritellään yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa (esim. arviointien tekeminen). Hankesuunnitelmassa tavoitteena myös sosiaali- ja terveyspuolen yhteistyön lisääminen.

8 Hankkeen toteutus… Kunnissa kehittämistyö etenee työryhmissä omien kehittäjätyöntekijöiden johdolla. Tarvittaessa järjestetään kuntien yhteisiä kehittämispäiviä. Hanketyöntekijät kartoittavat saatavilla olevaa kokemusperäistä ja tutkittua tietoa kehittämiskohteesta ja tuovat sitä omalta osaltaan kuntien käyttöön. Hanketyöntekijät ovat helposti tavoitettavissa ja tarvittaessa he kiertävät pilottikunnissa avustamassa kehittämistyössä. Tavoitteena palkata kuntiin hankerahalla sijainen kehittämiskohteessa työskentelevälle kehittäjätyöntekijälle, jotta hänen työpanostaan voidaan käyttää osa- tai määräaikaisesti kehittämistyössä. Osan ajasta kehittäjätyöntekijä työskentelisi omassa työpisteessään, jolloin varmistettaisiin kehittämistyön sisäänajo ja juurruttamisen alkaminen kohteessa. Starttikokouksen jälkeen hanketyöntekijät kiertävät kunnissa yksin tai ryhmänä. Asiaa harkitaan tapaus- ja asiakohtaisesti. Kaikki hanketyöntekijät ovat kaikkien kuntien käytettävissä. Hanketyöntekijät ovat tavoitettavissa puhelimitse ja s-postilla sekä tarvittaessa videoneuvotteluteitse. Yhteydenpitokanava sovitaan starttikokouksissa. Kuntakäyntejä tehdään kuntien tarpeen mukaan.

9 …Hankkeen toteutus Osaamisen kehittäminen
Neuvola ja kouluterveys –aiheinen kehittämisseminaari Kemissä v yhteistyössä PPSHP-yleislääketieteen yksikön kanssa. Hankkeen pienemmille pilottikunnille (Simo, Ranua, Kolari, Ylitornio) oma kehittämisseminaari koskien virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa päivystysluontoista puhelinneuvontaa Osaamista pyritään kehittämään mm. neuvola ja kouluterveys -aiheisella kehittämisseminaarilla. Järjestäjänä on PPSHP-yle-yksikkö.

10 Hankkeen aikataulu… Vuoden 2009 loppuun mennessä kaikissa pilottikunnissa on pidetty starttikokous. Talvella käsitellään kehittämiskohteesta kerättyä tietoa ja suunnitellaan uuden toimintamallin yksityiskohtia sekä käyttöön ottamista. Pilottikunnissa ryhdytään kokeilemaan uusia toimintatapoja keväällä/kesällä 2010.

11 …Hankkeen aikataulu… Syksyllä 2010 tehdään väliarvioinnit sekä kehittämiskohteittain että hankekohtaisesti ja kehitetään toimintaa niiden pohjalta. Talvella uusia toimintatapoja toteutetaan pilottikunnissa. Keväällä 2011 suoritetaan kehittämiskohteiden loppuarviointi.

12 …Hankkeen aikataulu Viimeisen puolen vuoden aikana (alkaen 5/2011) hanketyöntekijät/kehittäjätyöntekijät kiertävät hankealueen kunnissa ja pitävät infotilaisuuden hankkeessa saaduista kokemuksista. Kunnissa mietitään hanketyöntekijöiden avustuksella, miten tulokset olisivat sovellettavissa ja hyödynnettävissä paikallisesti. Hanke järjestää loppuseminaarin alkusyksystä 2011. Hankkeesta laaditaan loppuraportti. Kunnissa voivat kiertää joko yhdessä tai erikseen hanketyöntekijät ja kehittäjätyöntekijät. Mikäli jollakin kunnalla on jo valmiina jokin kehittämiskohde, niin silloin paikalle menee siitä eniten tietävä taho. Kuntiin on jo ennalta lähetetty kirjallinen infopaketti hankkeen alustavista tuloksista. Hankkeen tulosten soveltamista eri kuntiin voidaan miettiä jo infotilaisuudessa, sen jälkeen tai vasta loppuseminaarin jälkeen riippuen kunnan valmiudesta kehittämistyöhön.

13 Hankkeen arviointi Arviointi on systemaattista ja jatkuvaa.
Arvioinnissa paneudutaan vaikuttavuuden arviointiin IVA (työntekijät, asiakkaat) Alueen oppilaitoksia pyritään rekrytoimaan mukaan väli- ja loppuarviointeihin, joista tehdään kirjalliset raportit.

14 Kehittämisaiheet ( ) Ranua: Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva puhelinpalveluneuvonta ja siihen liittyvien hoitopolkujen rakentaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Kolari: Sähköisen ajanvarausjärjestelmän kehittäminen. Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio ja Kolari päättävät aiheet viimeistään starttikokouksissa.

15 Henkilöstöresurssit professori (osa-aikainen)
2 suunnittelijaa kokoaikaisesti hankkeen loppuun saakka hammaslääkäri lyhyemmälle aikajaksolle