Hyvinvointivaltio ja vapaaehtoistyö osana kansalaisyhteiskuntaa Sakari Möttönen

Hyvinvointivaltio ja kansalaisyhteiskunta Hyvinvointivaltio on valtiomalli, jossa julkisella vallalla on laaja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista, jota toteutetaan järjestämällä palveluja ja tekemällä tulonsiirtoja Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa kansalaisten omalla toiminnalla on tilaa ja mahdollisuuksia ja jossa kansalaiset voivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja julkiseen hallintoon –Vilkas järjestötoiminta ja vapaaehtoistyö on toimivan kansalaisyhteiskunnan

Kaksi selitystä hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan suhteesta Julkinen valta on ottanut liikaa vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista ja vähentänyt kansalaisten omaa vastuuta ja kansalaisten vastuuta toisista ihmisistä, minkä vuoksi kansalaisyhteiskunnan toimintapiiri on kaventunut (uusliberalismi) –Kansalaiset ovat ulkoistaneet oman vastuunsa julkiselle vallalle –Hyvinvointivaltio heikentää kansalaisyhteiskuntaa ja vähentää vapaaehtoistyötä –Antamalla tilaa markkinoille ja vetäytymällä tehtävistä valtio luo tilaa kansalaisten vapaalle valinnalle ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa Julkisen vallan laaja hyvinvointivastuu vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta luomalla yhteiskuntaan eheyttä ja sellaista perusturvallisuutta, joka on edellytyksenä kansalaisten osallistumiselle ja aktiiviselle vapaaehtoistoiminnalle –Vapaa markkinatalous vähentää yksilöiden välistä solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta –Hyvinvointivaltion rapautuminen vähentää myös kansalaisyhteiskunnan toimivuutta

Kansalaisyhteiskunta ja julkinen talous Julkista taloutta voidaan supistaa siirtämällä tehtäviä kansalaisyhteiskunnalle (esim. vapaaehtoistyön vastuulle) –Keskeinen kysymys: Miten järjestöt ja vapaaehtoistyö voivat korvata julkisen sektorin työtä? –Kyse on vastuun ja tehtävien siirrosta kansalaisille Toimiva kansalaisyhteiskunta ja vilkas vapaaehtoistyö lisää kansalaisten hyvinvointia ja vähentää hyvinvointivajeiden aiheuttamaa rasitusta julkiselle taloudelle –Keskeinen kysymys: Miten vapaaehtoistyö parantaa ihmisten hyvinvointia? –Kyse on edellytysten luonnista, yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta

Kansalaismielipide Hyvinvointivaltio saa kansalaisten laajan kannatuksen Hyvinvoinnin lisääntyessä kansalaisten auttamishalu kasvaa Kansalaiset katsovat, että hyvinvointipalvelujen tuottaminen kuuluu julkiselle sektorille Sosiaalisen tuen tuottamisen ja vapaaehtoistyön osalta katsotaan, että ne eivät ole julkisen hallinnon tehtäviä vaan ne sopivat paremmin järjestöjen tehtäviksi Kansalaiset ovat sitä mieltä, että ihmisten pitäisi huolehtia nykyistä enemmän kanssaihmisten hyvinvoinnista

Julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan suhde Suomessa julkisella sektorilla ja kansalaisyhteiskunnalla on ollut kiinteä suhde –Valtion syntyyn vaikuttivat voimakkaasti kansallisuusaate, työnväenliike ja kirkolliset liikkeet Kuntahallinto on syntynyt kansalaisyhteiskunnan perustalle –Paikallishallinto rakentui kuntalaisten vapaaehtoiselle osallistumiselle eli ns. maallikkohallinnolle –Järjestöt aloittivat tuottaa monia hyvinvointipalveluja, jotka sitten siirtyivät kuntien tehtäväksi Kilpailuyhteiskunta uhkaa julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta –Kuntahallintoa uudistetaan valtion tiukentuvalla ohjauksella –Järjestöistä tehdään elinkeinotoimenharjoittajia ja palvelutuotanto- organisaatiota –Järjestöjen toimintaedellytyksiä kavennetaan kilpailuttamisvelvoitteen ja verotuksen kiristämisellä

Hyvinvointivaltion hyvä kehä Hyvinvointivaltio vähentää eriarvoisuutta, vähentynyt eriarvoisuus lisää sosiaalista pääomaa, sosiaalinen pääoma lisää kansalaisten hyvinvointia, jonka seurauksena hyvinvointivaltio saa kansalaisten kannatuksen (Hagfors ja Kajanoja 2010) Kansantulon kasvu länsimaissa enää lisää hyvinvointia Kansalaisten eriarvoisuus (tuloeroilla mitattuna) lisää hyvinvointiongelmia (Wilkinsson ja Pickett 2010) eriarvoisuus kasvattaa eroja ihmisten sosiaalisessa asemassa ja vähentää yhteiskunnan eheyttä.Tuloerojen tasaaminen vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta ja luo edellytyksiä myös vapaaehtoistyölle. ”Tuloerot rapauttavat yhteiskunnan demokraattista luonnetta” (Nobelisti Joseph Stiglitz, HS )

Julkinen vallan ja auttamishalun suhde ”Kansalaisyhteiskuntaan kuuluva auttamishalu (ja vapaaehtoistyö) ja hyvinvointivaltio ovat vastavuoroisesti toisiaan tukevia tekijöitä” ” Yhteisöllistä luottamusta (sosiaalista pääomaa) rakentuu, mikäli julkinen valta tukee systemaattisesti altruismiin kasvattavia, oikeudenmukaiseksi koettuja, onnellisuutta mahdollistavia ja lähimmäisyyden arvoa edistäviä institutionaalisia rakenteita” »(vapaasti tulkiten Pessi ja Saari 2008)

Julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan suhde vapaaehtoistyössä Mahdollisuus vapaaehtoistyöhön ja vapaaehtoistyön määrä ovat merkki luottamuksellisista yhteisöitä, sosiaalisesta pääomasta ja kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta Julkisen hallinnon kannattaa tukea ja luoda edellytyksiä ja suotuisia olosuhteita vapaaehtoistyölle, koska julkinen hallinto ei itse kykene tekemään vapaaehtoistyötä ja tuottamaan vertaistukea samalla tavalla kuin kansalaisyhteiskunta. Vapaaehtoistyö ja vertaistuen tuottaminen edellyttävät myös organisoitua ja johdettua toimintaa, jossa julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö on erityisen tärkeä. (Tästä kertoo Annen ja Sarin kirja erinomaisella tavalla).