LUENTO 2 ARVOTEORIA Mikä on arvokasta? Mikä on itsessään arvokasta? Mikä tekee elämästä hyvää? 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa1

Välinearvo ja itseisarvo Välineellisesti arvokkaat asiat ja itsessään arvokkaat asiat Vrt. asioiden itseisarvo ja välinearvo Hyvässä elämässä on paljon jotakin, mikä on itsessään arvokasta (seuraa, että myös välineellisesti arvokkaita asioita, sikäli kun näitä tarvitaan itsessään arvokkaan saavuttamiseksi). 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa2

Mikä itsessään arvokasta? Yleinen ja klassinen vastaus: onnellisuus Onnellisuuden eri merkitykset: Mielihyvä -Fyysinen mielihyvä -Mielihyvä mielentilana (tyytyväisyys) Eudaimonia/kukoistus 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa3

Onnellisuus mielihyvänä: hedonismi Mielihyvä mielentilana Elämä sitä parempaa, mitä enemmän se sisältää mielihyvää Kärsimys on aina paha asia ja heikentää elämän laatua 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa4

Hedonismin plussat Pluralistinen suvaitsevaisuus (huom. poikkeus) Erilaisia mielihyviä Kukin oma auktoriteettinsa Intuitiivinen hyväksyttävyys Onnellisuus on itsessään arvokasta – suht. helppo hyväksyä. 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa5

Onko onnellisuus ainoa itsessään arvokas asia? Jos olisi, vapaaehtoiset lobotomia-leikkaukset todennäköisesti olisivat yleisiä. Mitä puuttuu Matrixista tai Uljaasta uudesta maailmasta? Vai puuttuuko mitään? 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa6

Autonomia Haluamme valita itse onnellisuutemme syyn. Autenttisuuden ideaali Arvostamme autonomiaa, vaikka se vähentäisi onnellisuuttamme. Johtopäätös: Onnellisuus ei ole ainoa itsessään hyvä asia. Myös autonomia on. 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa7

Onko onnettomuus ainoa syy elämän huononemiseen? Vaikuttaa siltä, että voi olla myös seuraus menetyksistä. Vrt. menetämme ystävän, työn, kykymme keskittyä, mahdollisuutemme kehittyä. Olisiko elämä yhtä hyvää kuin ennen, jos emme huomaisi tätä, tai välittäisi siitä? Onko elämämme hyvää, jos emme kiinny mihinkään tai pidä mitään erityisen tärkeänä, jolloin vältämme pettymykset? Johtopäätös: Voi olla myös muita itsessään arvokkaita asioita kuin onnellisuus (mielihyva) ja autonomia. 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa8

Hypoteesin vaihto: Elämästä tekee hyvää preferenssien toteutuminen Jokin määrätty asia – esim. onnellisuus tai autonomia – ei tee elämästä hyvää, vaan se, että saamme sen, mitä itse haluamme. 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa9

Preferenssien tyydytys -teorian plussat Jälleen plussaa pluralistinen suvaitsevaisuus (eikä edes poikkeusta) Erilaisia haluja Kukin oma auktoriteettinsa Ei tarvitse sitoutua objektiivisiin arvoihin – ei näiden osoittamisen tai perustelemisen ongelmaa 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa10

Motivaatio Voidaan selittää motivaatio-kysymys: halut ovat motivoivia. Jokainen on motivoitunut tavoittelemaan hyvää elämää (koska haluavat asioita). Vrt. Kysymys objektiivisesti määritellyn hyvän elämän motivoivuudesta 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa11

Arvokkaiden asioiden tunnistaminen Mistä tiedämme, mikä on arvokasta elämässä. Kysymällä itseltämme, mitä haluamme. Joskus voi olla hankala vastata tähän, ainakin selkeä suunta, mistä etsiä: selvitä omat halusi. 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa12

Ongelmia preferenssi-teorialle Preferenssien toteuttaminen on välttämätön ja riittävä ehto hyvälle elämälle: A)Joss jokin hyvää meille, se toteuttaa preferenssejämme B)Joss joku toteuttaa preferenssejämme, se on meille hyvää 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa13

A) Joss jokin hyvää meille, se toteuttaa preferenssejämme Entä: Iloiset yllätykset Ihmiset, jotka eivät kykene arvioimaan halujaan. Jälkikäteen hyväksi todetut asiat B)Joss joku toteuttaa preferenssejämme, se on meille hyvää Entä: - Vääriin uskomuksiin perustuvat halut - Halujen tyydytykseen liittyvät pettymykset - Tietämättömyys halujen toteutumisesta - Vaatimattomat” halut - Uhrautumisen ja itsensä vahingoittamisen mahdottomuus 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa14

Suoritustavat ja opintopisteet Luennot + niihin liittyvä kirjallisuus 3 op Tentti Luennot + niihin liittyvä kirjallisuus (3 op) + tutoriaali pääaineopiskelijoille (2 op) = 5 op Tentti + essee tutoriaalissa Luennot + niihin liittyvä kirjallisuus (3 op) + Darwall, S. Philosophical Ethics (2 op) = 5 op Tentitään molemmat 12/11/2014Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi

Luentojen oheiskirjallisuus: Dreier, James (toim.), Contemporary Debates in Moral Theory, Blackwell 2006/2008, luvut 2,3,5,7,9,11,13,15,17. (Myös muut luvut saa lukea (vrt. tutoriaali). Pyrkikää lukemaan etukäteen kunkin luennon aihetta käsittelevät luvut! Kopiot löytyvät Humanistisen tdk:n kirjastosta Metsätalolta (sisään, suoraan, portaat alas, oikealle, hyllykössä kansio kohdassa ”filosofia). Tulee myös kirja lukukäyttöön. Toimitetaan myös Avoimen yliopiston tiloihin Kannattaa harkita myös tilaamista (n. $ 30) 12/11/2014Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi

Alustava luentorunko Kurssin esittely Arvoteoriaa Normatiivinen etiikka Konsekventalismi (luvut 1,2,3 huom. pakollinen oheislukemisto lihavoitu) Sopimusteoriat (luvut 4,5) Hyve-etiikka (luvut 6,7) Metaetiikka Moraalinen motivaatio I (luvut 8, 9) Moraalinen motivaatio II (luvut 10, 11) 12/11/2014 Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi

Moraaliset tosiasiat I (luvut 12, 13) Moraaliset tosiasiat II (luvut 14,15) Moraaliset tosiasiat III (luvut 16, 17) Joustovara Joustovara Kertaus Tentti Uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin 12/11/2014Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi

1. Kerro lyhyesti, mitä seuraavat termit tarkoittavat Voluntarismi Humen laki Akrasia Kategorinen imperatiivi Non-kognitivismi 2. Vuosi ja lukukausi, jolloin suoritit Etiikan johdantokurssin ja kurssin opettajan nimi 12/11/2014Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi