Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä Perus- ja aineopintojen luentosarja kl 2010, torstaisin klo 16.15–17.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1. Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi

Rajanylityspaikka Checkpoint Charlie

East Side Gallery

Muurin murtumisen taustaa: Toukokuussa 1989 DDR:ssä pidettiin kunnallisvaalit Ensi kertaa ihmiset uskalsivat avata suunsa kokouksissa, joissa ehdokkaita nimettiin Siellä täällä, erityisesti kirkkojen suojissa, toimi ryhmiä, jotka kehottivat ihmisiä äänestämään hallitsevan puolueen SED:n “yhtenäislistaa” vastaan Vaalien ylivalvoja, politbyroon jäsen Egon Krenz julisti virallisen tuloksen – ja, yllätys yllätys, 98,85 % äänestäneistä oli kannattanut “yhtenäislistaa” Ihmiset olivat tyrmistyneitä, ja jotkut rohkaistuivat jopa tekemään kanteluja havaitsemistaan vaaliväärennöksistä

Tärkein edellytys oli kuitenkin se, että Neuvostoliitto ei enää puuttunut liittolaismaidensa oppisitioiden liikehdintään ; toisaalta DDR:n kansantalous oli romahtamaisillaan Loppukesällä 1989 alkoi itäsaksalaisten joukkopako länteen Ensimmäinen Trabantin mentävä aukko rautaesirippuun repesi Unkarin ja Itävallan rajalla jo elokuun lopulla Syyskuun 11. päivänä Unkari avasi rajansa kokonaan; kolmessa päivässä pakeni 15 000 itäsaksalaista ja lokakuun loppuun mennessä jo 50 000 Toinen pakotie olivat Saksan liittotasavallan suurlähetystöt Prahassa ja Varsovassa

Itäsaksalaiset seurasivat länsi-TV:stä suorana lähetyksenä lähes vuorokaudet ympäriinsä Trabanttien karavaania, joka ei tuntunut loppuvan milloinkaan Viralliselle DDR:lle, joka valmistautui lokakuun 7. päivänä pidettäviin 40-vuotisjuhliinsa, tilanne oli kiusallinen Juhlien koreografia oli kuitenkin täysin vanhan kaavan mukainen sotilasparaateineen ja sinipaitaisten nuorisoliittolaisten kulkueineen Honecker julisti puheessaan, että “sosialismi loistaa DDR:n väreissä uljaammin kuin koskaan” Hän ei sanallakaan viitannut, ongelmiin, levottomuuksiin eikä pakolaisiin

Marraskuun 4. päivän 1989 jättimielenosoitus Alexanderplatzilla Egon Krenz joutui eroamaan DDR:n valtio- ja puolue- johtajan paikalta

SED:n politbyroon tiedotusvastaavan Günter Schabowskin kuuluisa lehdistötilaisuus 9.11.1989 noin klo 19. Taikasana, joka avasi muurin = unverzüglich, välittömästi

Ensimmäisenä pettivät rajajoukkojen konseptit Bornholmer Strassen rajanylityspaikalla noin klo 22

Muurin murtuminen sai ihmisssä aikaan ennennäkemättömäm euforian, joka alkoi kuitenkin hiipua itse asiassa jo ennen Saksojen virallista yhdistymistä 3.10.1990

Nyt Berliinin muurin sijaintia on vaikea katukuvasta erottaa; ydinkeskustassa se on merkitty katuun kivetyksellä ja messinkilaatalla, jossa lukee ”Berliner Mauer 1961-1989” Die Mauer im Kopf , ”muuri päässä”

Sosialistinen kaupunkiutopia 8. Luento 4.3. Sosialistinen kaupunkiutopia

Luennon teemoja: Millainen Berliinistä olisi tullut, jos kylmä sota ei olisi jakanut kaupunkia? Berliini DDR:n pääkaupunkina DDR:n restaurointipolitiikka Stalinallee – Karl-Marx-Allee – Frankfurter Allee

Alexanderplatz – avaruusajan dynamiikkaa Rapistuva kantakaupunki – esimerkkinä Prenzlauer Berg Berliinin 750-vuotisjuhla – Gendarmenmarkt – Nikolaiviertel Tuomiokirkko ja Uusi Synagoga

Berliinin jälleenrakentaminen maailmansodan tuhojen jäljiltä Bauhaus-arkkitehti Hans Scharoun toimi liittotutuneiden nimittämä näkaupunkisuunnittelun johtajana vuoteen 1947 Hänen johdollaan valmistui ns. Kollektivplan, jonka tavoitteena oli rakentaa Berliinistä väljä, moderni puutarhakaupunki Suunnitelmaa ei koskaan toteutettu; voittajavaltojen välien kiristyminen jakoi kaupungin (saarto kesäkuusta 1948 toukokuuhun 1949) Saksojan jako 1949, jolloin DDR teki (Itä-)Berliinistä pääkaupunkinsa

Osia Scharounin suunnitelmasta toteutui 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla Potsdamer Platzin tuntumaan rakennetussa Kulttuurifoorumissa; keltainen rakennus oikealla Filharmonia, tasakattotalo vasemmalla Staatsbibliothek

Hans Scharoun, Berliinin Filharmonia, valmistui 1963

KOKO Berliini, DDR:n pääkaupunki Westberlin = Besondere politische Einheit, joka ei kuulu Saksan liittotasavaltaan Berliinin kolme kriisiä: -Saarto 1948-49 Hrushtshevin ultimaa- tumi 1958 Kriisi elokuusta loka- kuuhun 1961

DDR:n mahdollisuuksia korjata pommitusten vaurioittamaa kaupunkia rajoitti sosialistisen talouden heikko kehitys Vain kaikkein välttämättömintä korjattiin ja sitäkin huterasti Aluksi kaupunkikuvasta pyrittiin hävittämään paha imperialistinen, militaristinen ja fasistinen Saksa; silti lukuisia 3. valtakunnan rakennuksia otettiin uusiokäyttöön Aina 1970-luvun alkupuolelle saakka vanhaa hävitettiin niin paljon kuin resurssit antoivat myöten; suurin osa hävittämättä jääneestä jäi rapistumaan – rakennustelineet ehtivät monesti lahota ennen korjaajien saapumista 1980-luvulla DDR:ssäkin trendi kääntyi vanhan säilyttämisen suuntaan Loppujen lopuksi DDR rakensi hyvin vähän julkisia rakennuksia, jotka olisivat jääneet pysyvästi muistuttamaan sen valtakaudesta

Stalinallee, ensimmäinen monumentaaliprojekti, rakennettu vuosina 1951-56 Vasemmalla urheiluhalli, joka romahti; huomaa kupolien yhdenmukaisuus Gendarmenmarktin kirkkojen tornien kanssa

Stalinin patsas 1951-61 Albert Speerin suunnittele- mat katulyhdyt kelpasivat hyvin käyttöön myös DDR:ssä Stalinin patsas 1951-61

Neuvostoarkkitehtuurin vaikutukset ovat Stalinalleessa silmiinpistäviä

Alexanderplatz ennen vuotta 1945 ja 1960-luvun puolivälin jälkeen Avaruusajan moderni metropoli

N. 300 m korkea televisiotorni, joka valmistui 1969 DDR:n 20-v N. 300 m korkea televisiotorni, joka valmistui 1969 DDR:n 20-v.-juhlaan Torni ei saanut olla korkeampi kuin Moskovan Ostankinon vastaava torni, mutta sen tuli olla selvästi korkeampi kuin Länsi-Berliinin v. 1926 valmistunut Funkturm Alexin tv-tornistga tuli kaupungin yksi pysyvistä symboleista Taustalla vas. Interhotel ”Stadt Berlin”, nyk. ”Park Inn” ja ”Marienkirche”, kaupungin vanhin yhä toimiva kirkko 1200-luvulta

Maailmankello ”Weltuhr” ja suihkulähde nimeltä ”Kansojen ystävyys” (Völkerfreundschaft)

Prenzlauer Bergin kaupunginosa, Itä-Berliinin urbaani sydän

Fehrbelliner Strasse Prenzlauer Bergissä Suurin osa Prenzlauer Bergin rakennuskannasta on 1870-1910-luvulla valmistunutta Jugend-arkkitehtuuria; sen, mitä sota ei tuhonnut, rapistui DDR:n aikana lähes täydellisen piittaamattomuuden seurauksena

Jo DDR:n aikana Prenzlauer Bergiin majoittui taiteilijoita ja opiskelijoita, joita systeemi piti potentiaalisina vihollisinaaan; muurin murtumisen jälkeen kaupunginosa restauroitiin upeasti ja siitä tuli kaupungin trendikkäin asuinalue lukuisine ravintoloinen ja gallerioineen; nykyään PB on suurimmalle osalle opiskelijoita jo auttamatta liian kallis

Kastanienallee Eberswalder Strasse

Itä-Berliinin perinteinen urbaani keskus, Schönhauser Alleen U-Bahn -asema ja Konopken Currywurst-kioski

Pommitusten runtelema Gendarmenmarkt, jonka DDR restauroi vasta Berliinin 750-vuotisjuhliin 1987

Gendarmenmarkt, keskellä Konzerthaus, vasemmalla Deutscher Dom ja oikealla Französicher Dom

Uusklassistisen tyylisuunnan merkittävimpiä luomuksia on Schinkelin Konzerthaus, alkujaan Schauspielahaus Gendarmenmarktilla, valm. 1821

Vasemmalla pommien runtelema Berliinin tuomiokirkko, jonka restauroinnin DDR salli länsirahoituksesta huolimatta vasta 1980-luvulla; 1890- l. valmistunut kirkko oli Hohenzollernien hovikirkko ja Pohjois-Saksan evankelisten pääkirkko

DDR:n ”Disneyland”, 1980-luvulla rakennettu Nikolaiviertel, joka jäljittelee alkuperäistä keskiaikaista Berliiniä kaupungin syntysijoilla, talot on rakennettu uusista elementeistä