Uusi työ ja työelämän tulevaisuus Timo Lindholm 17.11.2014

Työelämän ja –markkinoiden muutoksia ja ongelmia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät keskipalkkaisia töitä. Työmarkkinoiden kahtiajako kärjistyy: huippuosaajien asema paranee ja rutiinityön tekijöiden heikkenee entisestään. Suomessa on työvoiman ulkopuolisia paljon ja osa-aikatyötä vähän moniin muihin länsimaihin verrattuna. ”Epätyypillinen työsuhde” ja erityyppinen yrittäjyys ovat yhä yleisempiä työn tekemisen malleja. Suomen työmarkkinat ja niiden pelisäännöt ovat vieläkin liian on/off –malliset. Työn kysyntää ja tarjontaa on heikonkin talouden oloissa, mutta ne eivät kohtaa parhaalla tavalla. Työelämän ja –markkinoiden muutoksia ja ongelmia

Muutama pelkistys työn muutoksesta ”VANHA TYÖ” ”UUSI TYÖ” Kansallista Globaalia Tiukasti säänneltyä Vähemmän säänneltyä Materiaalista Immateriaalista Kollektiivista Yksilöllistä Kasvotonta Henkilöitynyttä Rutiinimaista Joustavaa Toistavaa Luovaa Paikallaan pysyvää Liikkuvaa

Yksinyrittäjät ja freelancerit – ”itsensätyöllistäjät” Heitä on kaikkiaan jo noin 170 000 – ja lisää tulee. Heidän osuus työllisistä nousi 10 vuodessa 0,8%-yksikköä. Lähes 75 % heistä EI halua tehdä samaa työtä palkansaajana. He ovat innostuneempia työstään kuin palkansaajat (63% vs. 35%). He kokevat kehittymismahdollisuutensa palkansaajia paremmiksi. Heidän ammattitaitoa arvostetaan enemmän kuin palkansaajien. Vain noin 15% heistä kokee joutuneensa ”pakkoyrittäjiksi”. Yksinyrittäjät ja freelancerit – ”itsensätyöllistäjät” Lähde: Tilastokeskus 2014

Tavaroiden ja palvelujen hintasuhteet ovat muuttuneet rankasti Keskimääräisen nettopalkan ostovoima kolmessa hyödykkeessä Suomi vuonna 1975 160 miesten tukanleikkuuta 0,06 Toyota Corolla henkilöautoa 1,00 Pioneer viritinvahvistinta Suomi vuonna 2014 Muutokset 1975 -> 2014

Tavaroiden ja palvelujen hintasuhteet ovat muuttuneet rankasti Keskimääräisen nettopalkan ostovoima kolmessa hyödykkeessä Suomi vuonna 1975 160 miesten tukanleikkuuta 0,06 Toyota Corolla henkilöautoa 1,00 Pioneer viritinvahvistinta Suomi vuonna 2014 65 miesten tukanleikkuuta 0,10 Toyota Corolla henkilöautoa 8,20 Pioneer viritinvahvistinta Muutokset 1975 -> 2014 60 % vähemmän tukanleikkuuta 67 % enemmän Corollaa 720 % enemmän viritinvahvistinta

Työtehtävien nelikenttä: mihin automaatio, tietotekniikka ja kilpailu iskevät? Kokoonpano- ja kassatyö Perinteiset toimistotehtävät Työn rutiinimaisuus Fyysinen palvelutyö Analyysi, tutkimus, elämykset, johtaminen Työn manuaalisuus/kognitiivisuus

Suomen väestön ja työvoiman rakenne vuonna 2014 Yritykset 1,75 milj. Työlliset 2,40 milj. Julkinen sektori 0,65 milj. Työvoima 2,70 milj. Työikäiset 3,60 milj. Työttömät 0,3 milj. KOKO VÄESTÖ 5,50 milj. Ei työvoimassa 0,90 milj. 2020e: koko väestö 5,65 milj. ja työikäisiä noin 3,40 milj. Lisää työpaikkoja tarvittaisiin noin 200 000. Muu väestö 1,90 milj.

Mahdollisia työelämän uudistuksia… Perinteiset keinot (1) kevyempi työn verotus (2) alemmat tulonsiirrot ja (3) tiukempi velvoite työn vastaanottamiseen. Monimuotoisen työn kannattavuuden lisääminen perustulon kaltaisella järjestelmällä. Reaaliaikainen tulorekisteri tulonsiirtoihin liittyvän byrokratian vähentämiseksi ja työn kannustavuuden parantamiseksi. Työelämävalmiuksien parantaminen erityisesti opiskelijoiden sekä kokeneiden asiantuntijoiden keskuudessa. Työn kysynnän ja tarjonnan tavoitteellisempi yhteensovittaminen. Palvelutyön edistäminen kotitalousvähennyksen laajennuksella. Ammattia vailla olevien nuorten (poikien) työssä oppimisen edistäminen oppisopimusjärjestelmän uudistamisella. Työmarkkinoita ja yritystoimintaa koskevan laajan säätelyn ennakkoluuloton uudelleen arviointi.