MITEN PERHE ON MUUTTUNUT? Diakoniatyöntekijöiden päivät 18.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhe ja hyvinvointi Aineellisen elintason nousu ei Suomessa ole enää 1970/80-luvun jälkeen lisännyt hyvinvointia Hyvinvointia lisäävät luottamus, osallisuus, turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, tasa-arvo, ystävät ja perhesuhteet Perhe on hyvinvoinnin tärkeimpiä lähteitä – ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle Vaikuttaako perheen muutos hyvinvointiin?

Mitä uutta suomalaisessa perheessä? Perhemuotojen kirjo lapsiperheiden ja ydinperheiden rinnalla lisääntyy Sukupolvi- ja sukupuolineuvottelut lisääntyvät ja matka aikuisuuteen pitkittyy Perheet eriarvoistuvat (lapsiköyhyys) Perheitä tukeva hyvinvointimalli muuttuu?

Perhesuhteet moninaistuvat OECD:n ennuste: sinkut, yksinhuoltajat ja lapsettomat parit yleistyvät, myös ”latit” ja maahanmuuttajaperheet Ideologinen perhekoodi SNAF (perhe on isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe) on edelleen vahva Etenkin avo- ja avioerot muuttavat perheiden koostumusta, samoin väestön ikääntyminen Suomessa lähes joka toinen lapsi tulee kokemaan vanhempiensa eron ja elämään ainakin osan lapsuuttaan yhden vanhemman perheessä (myös uusperheessä, kahden kodin lapsena jne.)

Ketkä kuuluvat lapsen perheeseen? Ydinperheiden lapset (N=25), läheisin taso: äiti (24), isä (21), sisarukset (17), isoäiti (4), lemmikki (3) + isoisä, veljen vaimo, uus-isoisä, veljen lapset jne. Neljä lasta sijoitti isän, yksi äidin ja kuusi sisarukset tasolle 2 Uusperheissä elävistä lapsista osa laski vain biologiset suhteet perhesuhteiksi, osalla taas laaja ”sosiaalinen” perhekäsitys

Eroon voi liittyä riskejä ”Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa” -projekti (EMSE) Kännykkäaineisto: yhden vanhemman perheissä lapsilla enemmän kielteisiä (surullinen, jännittynyt, väsynyt, ärtynyt) ja vähemmän myönteisiä (onnellinen) tunteita! Syynä usein tapahtumat ennen eroa (väkivalta, päihteet) ja sen jälkeen: taloudelliset ongelmat, muutot, uudet partnerit, arjen sujuvuus

Sukupuoli neuvoteltavana Mieselättäjyys yhä harvinaisempaa, sen rinnalla paljon muita ratkaisuja, kuten yksinhuoltajuus ja kahden (tai puolentoista) palkansaajan perheet ”one full-time and one part-time earner, female carer” –model saattaa yleistyä Suomessakin Työnjako (työmarkkinat ja etenkin kotityöt) säilynee epätasa-arvoisena Uudet isyyden mallit yleistyvät hitaasti Hoitovapaa, kotihoidon tuki !!??

Uudenlaisia sukupolvisuhteita Isovanhemmat tukevat (hoiva, talous) enemmän aikuisia lapsiaan ja lastenlapsiaan, ja päinvastoin, mutta hoivaketjut monimuotoistuvat koko ajan mm. erojen takia Vanhempien ja lasten väliset taloudelliset ja emotionaaliset suhteet ovat muuttuneet aiempaa läheisemmiksi/sitovimmiksi Nuorten siirtyminen omaan talouteen ja vanhemmuuteen pidentynyt

Siirtymät aikuisuuteen aikuisuus aikuisuus aikuisuus lapsuus/nuoruus lapsuus/nuoruus lapsuus/nuoruus perinteinen teollinen jälkiteollinen

Jojo-transitiot ja perhe Nuoruus ”päättyy” 28–30-vuotiaana Deinstitutionalisoituminen: julkinen sektori, koulutus ja työmarkkinat eivät vakauta siirtymiä Destandardisoituminen: siirtymät ja siirtymäriitit yksilöllistyvät, suunnanvaihtoisuus ja joustavuus lisääntyvät PERHE avainasemassa: takaa turvan (talous) ja emotionaalisen läheisyyden sekä säätelee uravalintoja ja omaa perheellistymistä

Köyhyys, eriarvoistuminen Pahin perheiden hyvinvoinnin este EU:ssa – ja ehkä pian myös Suomessa Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä asui noin 52 000 lasta, nykyään lähes 150 000 lasta (THL) Köyhyys ja sen kielteiset seuraukset periytyvät Ikääntyneiden perheet myös riskiryhmä Ratkaisu: Naisten työssäkäynnin lisääminen?

Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1–3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia ”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

Vakavia riskejä tuottavat perhesuhteet päihde- ja/tai väkivaltaongelmat jatkuvassa pelossa eläminen raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys) [pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat]

Perhesuhteiden ”pienet” riskit lasten hyvinvoinnille Avioero: lapset selviävät, jos syy on selvä ja ero hoituu asiallisesti (ei huoltajuuskiistoja ym.) Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) Sosiaalinen media Uudenlaiset sukupolvisuhteet: hukattu vanhemmuus, pitkitetyt siirtymät aikuisuuteen

Kohti uutta hyvinvointimallia? Lastenhoito (päivähoito, esikoulu, koulu) voimakkaimmin laajentunut perhepolitiikan alue Euroopassa; valtion rooli on tässä keskeinen Liittyy läheisesti tasa-arvopyrkimyksiin ja naisten työssäkäynnin lisäämiseen (yksiselitteisin ratkaisu lapsiperheiden ja leskien köyhyyteen?) ”Welfare mix”: hyvinvointivaltio, kohdennetut tukimuodot, perheiden ja yksilöiden vastuun lisääminen, kolmas sektori, yritykset, kirkko

Hyvinvointivajaus Haasteita perheiden hyvinvoinnille Suomessa ovat EU:n ym. hyvinvointitutkimusten mukaan riskikäyttäytyminen (päihteet, väkivalta, itsemurhat ym.), perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), ja subjektiivinen hyvinvointi (”en ole kovin onnellinen”, huono työ- ja kouluviihtyvyys) Perheiden eriarvoistuminen paheneva ongelma (lapsiperheet, iäkkäiden perheet)

Lasten käsitys perheiden hyvinvoinnista (EMSE) ( + ) perhesuhteet, sisarusten syntymät, perhelomat ja -juhlat, harrastukset, kaverit, päiväkoti, koulu ja yhteiset ruokahetket sekä arjen askareet kuten ruoanlaitto, leipominen, siivoaminen ja lemmikkien hoito ( - ) taloudelliset ongelmat (ei varaa matkoihin), vanhempien ero (muutot ja vanhempien uudet partnerit), perheriidat, päihteet, väkivalta, omiin asioihinsa keskittyvät vanhemmat