Katse lapseen -hanke Marie Rautava Ohjelmajohtaja, PsL

Esitys aiheesta: "Katse lapseen -hanke Marie Rautava Ohjelmajohtaja, PsL"— Esityksen transkriptio:

1 Katse lapseen -hanke 9.12.2011 Marie Rautava Ohjelmajohtaja, PsL
Näkökulmia pikkulapsi- perheiden hyvinvointitiedon tuottamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen

2 Sisältö Lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä - vanhemmuus
- sosiaalinen tuki - toimeentulo - päivähoito Pikkulapsiperheiden tukeminen

3 Vanhemmuus Suurin osa lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. Neuvola- ikäisistä noin yksi kymmenesosa asuu yksinhuoltaja-perheessä. Eroperheissä noin viidesosa lapsista ei tapaa säännöllisesti isäänsä. 2/5 neuvolaikäisten lasten vanhemmista arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi. Suuri osa alle 2-vuotiaista katselee televisiota. Jo alle vuoden ikäisistä löytyy internetin käyttäjiä ja digitaalisten pelien pelaajia. • Isä jää neuvolassa edelleen usein sivustakatsojaksi. Yli puolelta isistä ei ole neuvolassa koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyvää asiaa.

4 Vanhemmuus Turvallinen kiintymyssuhde: lapsi voi
luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Reflektiivinen kyky = kyky pohtia ja ymmärtää lapsen näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa Mahdollistaa monipuoliset, myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana Edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen ja vastata lapsen tarpeisiin

5 Toimeentulo Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27 %) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10 %). MLL:n perhekahviloissa käyvistä vanhemmista 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. Köyhyys koskettaa erityisesti neuvolaikäisten lasten perheitä, eniten yksinhuoltajaperheitä; myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. Toimeentulo-ongelmat muodostavat riskin lapsen ja vanhempien terveydelle ja hyvinvoinnille.

6 Sosiaalinen tuki MLL:n perhekahvilakyselyssä (2011) pienten lasten vanhemmista: 22 % ei saa riittävästi apua läheisiltä 37 % tarvitsee tukea vanhempana olemiseen 32 % on vailla lähellä olevaa sosiaalista verkostoa 22 % ei tapaa lasten isovanhempia usein 36 % kokee itsensä usein uupuneeksi MLL:n Vanhempainpuhelimen mukaan vanhemmat kokevat olevansa yksin: tukiverkosto puuttuu, läheisiä ei haluta rasittaa omilla huolilla tai muille ei uskalleta kertoa perheen ongelmista, esim. vanhemman uupumuksesta tai lapsen väkivaltaisesta kohtelusta.

7 Päivähoito Laadultaan hyvä päivähoito tukee lapsen kehitystä
Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, meteli, pitkät päivät ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat johtaa lapsen pitkäaikaiseen stressiin Lapsi muodostaa usein ensimmäiset ystävyyssuhteensa päivähoidossa Lapsi voi kuitenkin joutua muiden torjumaksi tai kiusatuksi, ja sitä kautta negatiivisen vuorovaikutuksen kehään MLL:n ja Folkhälsanin päiväkotiselvityksen mukaan pienten lasten kiusaaminen ilmenee mm. leikistä poissulkemisena, leikkien sotkemisena, lyömisenä, uhkailuna, nälvimisenä, haukkumisena, kiristämisenä Kiusaamista ja konflikteja tapahtuu vapaissa leikkitilanteissa, leikkien ja leikkikavereiden valinnassa, leikin sisällä sääntöjä muuttamalla, sisä- ja ulkoleikeissä

8 Päivähoito Päivähoitopaikan ja hoitajien pysyvyydellä on ratkaisevaa merkitystä lapsen kehitykseen Lapsi tarvitsee hoitajan huomiota, hoivaa ja syliä Turvallinen ryhmä edellyttää aikuisten läsnäoloa ja sitoutumista Lapsen iällä ja lapsiryhmän koolla on merkitystä. Sopiva ryhmäkoko on oma ikä plus 2-3 lasta Päivähoitopäivän pituudella on merkitystä Vanhempien, neuvolan ja päivähoidon hyvä yhteistyö tukee lapsen kehitystä (+ yhteistyö lastensuojelu ym.)

9 Näkökohtia nelivuotistarkastukseen
Vanhemmuus (lapsen kanssa vietetty aika, lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen; vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat tai väkivaltainen käyttäytyminen, perheen terveys- tottumukset, median käyttö) Sosiaalinen tuki (sukulaiset, ystävät, naapurit jne.) Perheen toimeentulo (selviytyminen arjessa) Päivähoito (hoitosuhteiden pysyvyys ja laatu, hoitopäivän pituus kaverisuhteet, kiusaaminen, jne.)

10 Lapsiperheiden tukeminen
Toimiva perhekeskus syntyy kunnan ja järjestön yhteistyönä Järjestöt edistävät lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla osallistumisen, verkostoitumisen ja vertaistuen mahdollisuuksia Vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti ohjattua Vapaaehtoiset saavat koulutusta ja tukea

11 MLL lapsiperheiden tukena www.mll.fi
Vahvuutta vanhemmuuteen -vauvaperheryhmät Perhekahvilat ja perhekeskukset Vanhempien vertaisryhmätoiminta Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Lastenhoitotoiminta Vanhempainpuhelin ja -kirjepalvelu Neuvola-aineistot Vanhempainnetti-sivusto

12 Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010

13 Kirjallisuutta Kirves L & Stoor-Grenner. Kiusaavatko pienetkin lapset? MLL ja Folkhälsan Kirves L & Stoor-Grenner. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. MLL ja Folkhälsan MLL:n Isäkysely. Sosiaalikehitys OY MLL:n Perhekahvilakysely Sinkkonen J & Kalland M. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro STM:n selvityksiä 2010:26. Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Tulonjakotilasto 2009.Tilastokeskus. Alatunnistetiedot tähän

14 KIITOS! Alatunnistetiedot tähän