MIESTEN MUUTTUVAT PERHESUHTEET

Esitys aiheesta: "MIESTEN MUUTTUVAT PERHESUHTEET"— Esityksen transkriptio:

1 MIESTEN MUUTTUVAT PERHESUHTEET
Miestyön foorumi VIII Tampere Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

2 Sisältö Perhesuhteet ja hyvinvointi Kohti 2030-luvun perhesuhteita
Miehet ilman parisuhdetta Miehet isinä ja puolisoina Eronneen miehen koti ja perhe

3 Perhesuhteet ja hyvinvointi
Elintason nousu ei oleellisesti ole lisännyt suomalaisten hyvinvointia 1970/80-luvun jälkeen Ei-aineelliset hyvinvoinnin lähteet tulleet tärkeämmiksi: luottamus, osallistuminen, aika, terveys, turvallisuus, koulutus, ympäristö, tasa-arvo, ja etenkin perhesuhteet ja ystävät Perhettä ja muita lähisuhteita pidetäänkin nykyään hyvinvoinnin tärkeimpänä lähteenä

4 Miesten perhesuhteet vuonna 2035?
OECD ennustaa, että seuraavan 20 vuoden aikana etenkin yksinelävien, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrä lisääntyy Myös vanhempiensa luona asuvien aikuisten lasten määrä on kasvussa; ts. lapsuudenkodissa asutaan yhä pidempään (etenkin miehet) Monet muutkin perhemuodot, kuten uusperheet ja ”latit”, yleistyvät Ydinperheen (isä, äiti, lapset) suhteellinen osuus laskee, mutta sitä arvostetaan edelleen eniten

5 Pidentynyt aika kotona
Nuorten miesten asuminen lapsuudenkodissaan on pitkittynyt, ja sekä taloudelliset siteet että tunnesiteet omiin vanhempiin vahvistuneet Nuoruus kestää pidempään, se ”päättyy” vasta kolmekymppisenä, omien vanhempien luona asutaan pidempään, oma perhe perustetaan myöhemmin, kouluja käydään entistä enemmän ja työmarkkinoille siirtyminen on aiempaa poukkoilevampaa

6 Elämää yksin Yksinelävien miesten lukumäärä on nousussa
Halu yksilöllisyyteen, itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisen elämän rikkauteen suosii yksinoloa; ns. aktiivinen valinta (tosin yleisempää naisilla) Passiivinen valinta (oikeaa ei löytynyt), ei-valinta (sairaus, autioitunut maaseutu, työttömyys…) Sinkkumiehet ovat koulutettuja kaupunkilaisia, eivät enää maaseudulla vanhempiensa luona asuvia vähän kouluja käyneitä ”aikamiespoikia”

7 Yksinolo – ongelma? Yksin eläminen ei ole ongelma sinänsä, ja jos sosiaaliset verkostot ja vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, elämänhallinta on yleensä hyvä Yhteisö suhtautuminen usein leimaavaa, ja yksineläjän oletetaan olevan ”yhteisön käytössä” Ulkopuolisuuden kokemus perhearvoja korostavassa kulttuurissa yleistä Toisinaan yksinäisyyttä on pidetty jopa mielenterveysongelmana ja kansantautina

8 Yksineläjätyypit Yhteisöorientoituneet: eivät enää kaipaa parisuhdetta, tulleet sinuiksi yksinelämisen kanssa, yhteisöllisyys tärkeää, paljon ystäviä (usein hekin yksineläviä) ja harrastuksia Perheorientoituneet: kaipaavat parisuhdetta ja isän roolia, mutta tulevat yksin toimeen; ystävät ja esim. sisarusten perheet lapsineen tärkeitä Riippumattomat: omaehtoisesti yksinelävät Epätoivoiset: kova kumppanin kaipuu (etenkin miehet)

9 Mies puolisona ja isänä
Miesten isyys ”alkaa” noin 29–33 vuoden isässä, jolloin (tilastollisesti) on hankittu tutkinto, työpaikka ja yhteinen koti vakipartnerin kanssa, ja lisäksi suunnitellaan yhdessä tulevaisuutta Nyky-Suomessa sukupuolten väliset suhteet ovat neuvoteltavina: mieselättäjyyden rinnalle on syntynyt uusia malleja, kahden palkansaajan perheet ja ”1½-palkkatyöläisperheet” (one full-time and one part-time earner, female carer)

10 Muutoksia kotona ja vanhemmuudessa
Työmarkkinat säilynevät sukupuolitettuina Kotityöt edelleen vahvasti sukupuolisidonnaisia Kun 1900-luvulla pohdittiin äitiyttä, 2000-luvulla varsinkin isyyttä mietitään paljon Uusia vanhemmuuden malleja syntyy, esim. uusi isyys, mutta muutos hidasta (+ keskiluokkaista) Naisystävällinen hyvinvointivaltio vs. familismi (+ perinteisten sukupuoliroolien osittainen paluu)

11 Isyys pohdittavana Isyys vahvasti esillä mediassa ja muussa julkisuudessa ja myös kodin arjessa Syntyy uusia käsityksiä isänä olemisen tavoista, mutta myös hyvän isän kriteerit tiukentuvat Keskustelu perhevapaista vilkasta, ja miesten omat isyyspohdinnat päässeet vähitellen esille Neljä isyyden muotoa: biologinen, juridinen, sosiaalinen ja psykologinen, ja isyydessä on usein kyse näistä kaikista

12 Moni mies eroaa Erot alkoivat Suomessa yleistyä 1980-luvulla, ja nykyään lähes puolet liitoista päättyy eroon Varsinkin pienten lasten vanhempien erot ovat yleistyneet, joten huomattava osa lapsista kokee vanhempiensa avo- tai avioeron Ero on yleinen perhesuhteiden transitio, ja siirtymät ovat usein haaste hyvinvoinnille Erot mutkistavat hoivajärjestelyjä (kahden kodin lapset, etävanhemmat, uusperheet ym.)

13 Eron seuraukset? Tutkimustulokset eron seurauksista vaihtelevat, mutta nykytutkimusten mukaan erolla on sekä kielteisiä että myönteisiä seurauksia, kielteisiä enemmän Kielteiset vaikutukset ovat usein lyhytaikaisia, joskin esim. taloudelliset vaikeudet voivat olla pitkäaikaisia Eri perheenjäsenten kokemukset erilaisia

14 Eron hyviä seurauksia Jos avioliitto ollut hyvin riitaisa ja muutenkin ongelmallinen eikä ongelmia ole kyetty ratkaisemaan, ero yleensä lisää kaikkien perheenjäsenten hyvinvointia (varauksin) Suhde lähivanhemman ja lasten välillä paranee Autonomian aste nousee, tila henkilökohtaiselle kasvulle laajenee, itseluottamus lisääntyy, sosiaalinen elämä vilkastuu (näin raportoivat etenkin eronneet äidit, mutta osa isistäkin)

15 Eron ongelmia Yksinhuoltajaperheiden taloudelliset vaikeudet
Ristiriidat eron jälkeisessä vanhemmuudessa, etävanhemman/sukulaisten etääntyminen lapsen elämästä, kasvatusongelmat (ristiriidat säännöistä eri kodeissa ym.) Siirtymät voivat rasittaa, esim. päiväkodin ja koulun vaihdot, muutot, vanhempien uudet partnerit, mahdolliset uusperheet, alati muuttuvat hoivajärjestelyt jne.

16 Lapsi & etäisä 1 Emmää oo sen kaa niin läheinen, ku mä oon sen kaa vaan joka toinen viikonloppu. Mullon isään aika huonot välit. Se ei tiiä hirveesti silleen . Se jotenki tuntuu siltä, et se ei aina ees sillee välitä, mitä mää aattelen. Se ei oikein sitä sen juomista osaa silleen, että se on ollut niin kännissä joskus, että määkin oon ollu siinä ja niinku pelottaa.

17 Lapsi & etäisä 2 Ja sit iskä. No joo, kuuluu seki perheeseen, mutta ei niinku oo tavallaan mun perheessä. Joko jouluna, kesälomalla tai sitte syyslomalla. Mutta ei se sillee niinku muute. Iskän kanssa, jos me tehään jotain ni mä istun autossa ja iskä puhuu puhelimeen, tekstailee, ajaa tai sitte on tietokoneella. Ja mä niinku istun ja oon tekemättä mitää. Se on vähän semmosta sillei.

18 Eronneen miehen koti Eronnut yksinasuva mies on nähty sosiaalisena ongelmana (yksinäisyys, päihteet ym.) Eronneelle miehelle koti on kuitenkin vahvasti perhesuhteita (omat vanhemmat ja lapset) ja lähisuhteita (ystävät, naapurit, myös lemmikit) Koti = levollisuus, mielihyvä ja työnteko Kotityöt: siivous, ruoanlaitto, sisustaminen Eronneilla miehillä paljon voimavaroja ja lähisuhteita

19 Yhteishuoltajuuden edut
Ruotsissa puolet erolapsista kahteen kotiin Tutkimustulos: ydinperheen lasten ja kahden kodin lasten hyvinvoinnissa ei ole oleellista eroa Sen sijaan yhden vanhemman perheissä olevien lasten hyvinvointi on alhaisempi: heillä on enemmän mielenterveys- ja arkielämän ongelmia ja tyytymättömyyttä vanhempiinsa, enemmän hankauksia ystäviensä kanssa, puutetta rahasta, ja he tekevät alhaisempia kouluvalintoja

20 Eron jälkeistä hyvinvointia tukevat:
- Riitelyn välttäminen, lapsen syyllisyyden tuntojen ja pelkotilojen käsitteleminen - Yhteishuoltajuus ja sopu hoivaratkaisuista, molempien vanhempien läsnäolo lapsen elämässä - Sosiaalinen ja taloudellinen tuki (ystävät, sukulaiset, järjestöt, perhepalvelut, perhepolitiikka) - Kyky hallita muutoksia tai jopa säädellä niitä niin, ettei niitä tule liikaa (esim. vaihtuvat partnerit)

21 Kirjallisuutta Suomalaista nykytutkimusta aiheesta:
P. Eerola & J. Mykkänen (toim.): Isän kokemus I. Aalto: Isyyden aika. L. Autonen-Vaaraniemi: Eronneiden miesten kodit ja kotikäytännöt A. Mäkinen: Oikeesti aikuiset. E. M. Ojala & O. Kontula: Tarvitseeko minua kukaan?