terveystieteiden yksikkö Aluetason kuntoutusjärjestelmä Rakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta Jutta Pulkki Tutkijatohtori Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

Tutkimusprojekti: ”Toimiiko kuntoutusjärjestelmä?” Toteutettiin Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä vuosina 2005-2011 Pääsääntöisenä rahoittajana Kela Tutkimusryhmä: senioritutkijat prof. Pekka Rissanen, prof. Juhani Lehto, prof. Elina Viitanen, FT Ulla Ashorn, ja väitöskirjatutkijat Sari Miettinen ja Jutta Pulkki 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Miksi aluetason näkökulma? Tarve: kuntoutusjärjestelmän toimintaa ei ole aikaisemmin tutkittu kolmea kuntaa suuremmalla alueella – Millainen on palvelujen kokonaisuus? Ajankohtaisuus: kuntarakenneuudistukseen liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointi – Miten kuntoutuspalvelut näkyvät uudistuksessa? Tulevaisuus: Aluetason kuntoutusjärjestelmä palvelujen rahoittajana, koordinoijana tai järjestäjänä? 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Miksi palvelujen saatavuuden näkökulma? Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on keskeinen tavoite useassa poliittisessa ohjelmassa, mm. kuntarakenneuudistuksessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa on ollut kuitenkin väestöryhmittäisiä eroja (joita ei voida selittää tarpeella). Kuntoutuksen tavoitteena on mm. lisätä ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia – siksi palvelujen yhtäläinen saatavuus on tärkeää. 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Tutkimuskysymykset ja aineisto Millainen on aluetason kuntoutusjärjestelmä? Yhden sairaanhoitopiirin alueellisen kuntoutuksen yhteistyötoimikunnan jäsenten ryhmähaastattelut Miten kuntoutus on organisoitu aluetasolla? Alueen kuntoutustahojen tavoitteelliset asiakirjat vuosilta 2004-2005 Millaista kuntoutusta järjestelmä tuottaa yhden sairaanhoitopiirin alueella? Rekisteritiedot alueen kuntoutustahojen tuottamista palveluista vuosina 2004-2005 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Keskeiset tulokset Alueellisen kuntoutusjärjestelmän kuvaus: Alueellista kuntoutusjärjestelmää ei ollut toiminnallisena kokonaisuutena olemassa. Alueella ei kehitetty kuntoutuksen kokonaisuutta kehittäminen ei ollut kenenkään vastuulla Ei resursseja alueelliseen kehittämiseen Tutkimusajankohtana aluetason kuntoutusjärjestelmän muodostamiselle ei ollut tarvetta, eikä edellytyksiä. 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutuspalvelujen käyttö ja jakautuminen Kuntoutuspalveluja käytti n. 8 % väestöstä. Kuntoutujien keski-ikä oli n. 52 vuotta Yleisintä käyttö oli 50-57 -vuotiaiden ryhmässä, ja vähäisintä nuorilla eläkeikäisillä. Naisten osuus palvelujen käyttäjistä oli 55,8% Naisten osuus vaihteli eri osajärjestelmissä: terveyskeskusten kuntoutuspalveluja käyttäneistä 62,7% oli naisia, kun taas liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien kuntoutujista oli naisia 29,2%. 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari Kunnat olivat suurin palvelujen tarjoaja. Toiseksi suurin oli Kela. Kuntoutuspalvelujen käyttö erosi alueen kuntien välillä tarvevakioinnin jälkeen Pienintä käyttö oli keskikokoisissa kunnissa (4000-10000 as). Lääkinnällisten ja ammatillisen kuntoutuspalvelujen käyttö oli suurinta isoissa (yli 10000 as) kunnissa. Sotiin liittyvien kuntoutuspalvelujen ja sosiaalihuollon laitoskuntoutuspalvelujen käyttö oli suurinta pienissä (alle 4000 as) kunnissa. 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari ”Multi-asiakkaat” Kuntoutuspalvelujen käyttäjistä 9% käytti useamman kuin yhden kuntoutustahon palveluja kahden vuoden tutkimusajanjaksolla. Keski-ikä korkeampi, naisten osuus pienempi ja he asuivat todennäköisemmin isommissa kunnissa kuin vain yhden kuntoutustahon palveluja käyttäneet. Noin puolet ”multi-asiakkaista” käytti samaa kuntoutusmuotoa, yl. lääkinnällistä kuntoutusta, eri tahojen tarjoamana. ”Multi-asiakkaat” käyttivät kaikista palveluista 25%. 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari Yhteenvetoa Tulokset eivät suoraan tue ajatusta aluetason kuntoutusjärjestelmän muodostamiseksi Tulee kuitenkin huomioida, että aineisto on kerätty ennen mm. PARAS-hankkeen alkamista, joten esim. asenneilmasto saattaa tänä päivänä olla toinen. Kuntoutuspalvelujen käytössä oli maantieteellisiä ja väestöryhmittäisiä eroja, jotka eivät selittyneet tarpeella Kyseessä voi olla palvelujen epäyhtäläisen saatavuuden ongelma, johon ratkaisua voisi hakea aluetason järjestelmän muodostamisesta 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari Kuntoutuspalvelujen päällekkäinen käyttö Päällekkäisyydeksi tulkittiin tilanne, jossa kuntoutuja käytti tutkimusajanjaksolla kahden tai useamman kuntoutustahon palveluja Päällekkäisyys voi olla siten myös merkki tarpeenmukaisesta kuntoutuspolusta Mutta: useamman tahon palvelujen käyttö asettaa haasteita kuntoutusprosessien sujuvuudelle 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari Pohdintaa Aluetason kuntoutusjärjestelmän tarve, edellytykset ja vaihtoehdot Kuntoutuspalvelujen saatavuudessa alueellisia, kunnittaisia ja väestöryhmittäisiä eroja Yhteistyö nykyisten kuntoutustahojen välillä ei ole riittävä ratkaisu? Ratkaisuksi aluetason järjestelmä? Millainen? Aluetason kuntoutusjärjestelmän vaihtoehdot Tehtävät: palvelujen rahoittaja, koordinoija, tuottaja, kehittäjä? Kuntoutusmuodoittain omat alueelliset järjestelmät? 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari Erilaiset kuntoutustarpeet vaativat erilaiset tavat toteuttaa palveluja Pitkäaikaiskuntoutus lähellä? Akuutti kuntoutus keskitetysti? Kuntien toimintojen keskittämistä tehty Mutta: kuntoutuksessa tarvitaan myös muiden tahojen toimintojen uudelleenorganisointia?  tämä edellyttää vastuunjaon selkeyttämistä? 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari Kirjallisuus Pulkki J. 2012. Aluetason kuntoutusjärjestelmä. Rakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis 1703. Saatavilla sähköisesti: http://acta.uta.fi/teos.php?id=1000087 Pulkki J., Rissanen P., Raitanen J. & Viitanen E. 2011. Use and distribution of rehabilitation services: a register linkage study in one hospital district area in Finland. International Journal of Rehabilitation research 34:2: 160–166. Pulkki J., Rissanen P., Raitanen J. & Viitanen E. 2011. Overlaps and accumulation in the use of rehabilitation services. International Journal of Rehabilitation research 34:3: 255–260. Suoranta J., Ashorn U., Rissanen P. & Viitanen E. 2008. Alueellinen uudelleenorganisointi ja hallinta kuntoutuksessa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 1/2008:50–64. Suoranta J., Viitanen E., Ashorn U. & Rissanen P. 2006. Alueellinen kuntoutusjärjestelmä yhteistyötoimikunnan jäsenten näkökulmasta. Kuntoutus 4/2006:30–41. 28.9.2012 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari