SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Resistanssi ja Ohmin laki
Advertisements

6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
Korroosiomaalauksen perusteet
Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Musiikin teoriaa seiskoille
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
Pyörrevirrat TNE FY 7/
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Kondensaattori lyhyesti
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Sähköisen oppimisen edelläkävijä | Yhteenveto liikeilmiöistä.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
Funktion jatkuva kohdassa x = x0 joss
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
3. Vuorovaikutus ja voima Vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Vuorovaikutuksen.
Avain Fysiikka 3 | Luku 1 Magneetissa on kaksi napaa, N-napa ja S-napa. Magneetin erinimiset navat vetävät toisiaan puoleensa ja samannimiset navat hylkivät.
SÄHKÖ FY61 TNE Mitä sähkö on ja missä sitä tarvitaan?
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Vuorovaikutus ja voima
1 Termodynaaminen systeemi
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Valon taittuminen Valo taittuu tullessaan vinosti kahden erilaisen läpinäkyvän aineen rajapintaan. Optinen tiheys kuvaa aineen kykyä taittaa valoa. Pienet.
28. Lamppu vastustaa sähkövirtaa
31. Salama on hankaussähköilmiö
Sähkövaraus ja sähkökenttä
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Vektorikentän A roottori
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Atomin polarisoituminen
Voimalaitosautomaatio - virtausmittaukset
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Gradientti Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Työ, energia ja potentiaali (Staattinen sähkökenttä) Sähkötekniikka/MV.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Koordinaatistot Sähkötekniikka/MV
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA KAPASITANSSI JA ERISTEAINEET

Atomin polarisoituminen Sähkövuon tiheys D on eristeaineessa suurempi kuin tyhjössä (E:n ollessa sama) => eristeaine polarisoituu sähkökentässä E + + 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Sähköinen dipolimomentti p Positiivisen ja negatiiviisen varausalueen siirtyminen vastakkaisiin suuntiin => Sähköinen dipolimomentti p = Qd E Q d 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Polarisaatio P eristeessä Polarisoituneella eristealueella DV on N kappaletta dipolimomentteja p => Polarisaatio P Tällöin oletetaan, että dipolimomentit noudattavat jatkuvaa jakaumaa ko. tilavuudessa, mikä ei pidä paikkaansa. 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Polarisaatio P makrotasolla Makroskooppisella tasolla: E:n ja P:n suunnat voivat erota toisistaan (tietyt kristalliset eristeaineet). 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Polarisaatio P isotrooppisessa aineessa Isotrooppisilla, lineaarisilla materiaaleilla E ja P ovat samansuuntaiset kaikissa pisteissä: 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Kapasitanssi C Kahden johtavan alueen, joiden välissä on tyhjö tai eristeainetta, välillä on kapasitanssi: Y + + Kapasitanssin suuruus riippuu vain järjestelmän geometriasta ja eristeen ominaisuuksista. 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Rinnankytketyt kapasitanssit d A1 e0er1 A2 V e0er2 Kaksi kapasitanssiltaan erilaista eristeainetta on rinnakkain: 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Sarjaankytketyt kapasitanssit d1 e0er1 e0er2 A V d2 Kaksi kapasitanssiltaan erilaista eristeainetta on peräkkäin: 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Sähkökenttään varastoitunut energia Sähkökenttään varastoitunut energia (integrointi johteiden välisessä tilavuudessa, hajavuota ei huomioida): 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Kapasitanssiin varastoitunut energia Kapasitanssiin varastoitunut energia (integrointi johteiden välisessä tilavuudessa, hajavuota ei huomioida): 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Levykondensaattori vakio jännitteeseen kytkettynä => Levyjen välissä vakio E Kun levyjen välissä olevan eristeen permittiivisyys er: d V e0 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Levykondensaattorin levyillä vakio varaus => Levyjen välissä vakio D Kun levyjen välissä olevan eristeen permittiivisyys er: d e0 A +Q -Q 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Rajapintaehdot kahden eristeaineen rajapinnalla E:n tangentiaalinen komponentti on jatkuva eristeiden rajapinnassa: D:n normaalikomponentti on ko. rajapinnassa epäjatkuva (|r|:n suuruuden verran): E1 z E2 q1 q2 er1 er2 01.02.2005 SAH105.07 / mv

Rajapintaehdot kahden eristeaineen rajapinnalla Tavallisesti eristeaineiden välisessä rajapinnassa ei ole varauksia, joten rajapintaehdot tulevat olemaan: 01.02.2005 SAH105.07 / mv