Mikrobilääkeresistenssin hallintaa Suomessa ja EU:ssa EHY/SKEL -koulutuspäivät 20.4.2012 Leena Räsänen Eläinlääkintöneuvos MMM/Elintarvike- ja terveysosasto

Mikrobilääkeresistenssi luonnollinen, esim. gramnegatiiviset hankittu kromosomaalinen - siirtyy vertikaalisesti bakteerisukupolvelta toiselle plasmidivälitteinen - siirtyy horisontaalisesti bakteerista toiseen, ns. siirtyvä resistenssi

R Pseudomonas aeruginosa R Acinetobacter baumannii Zoonoottinen resistenssi kansanterveysnäkökulmasta R Pseudomonas aeruginosa R Acinetobacter baumannii Humans MRSA H R E. coli Humans R E. coli R Strep. pneumoniae R Haem. influenzae R Salm. R Camp. R S. aureus Animals Food R E. coli R S. aureus 9 November 2011

Zoonoottinen resistenssi siirtyy eläinten ja ihmisten välillä suoraan elintarvikkeiden tai ympäristön välityksellä patogeenit zoonoottiset bakteerit Salmonella kampylobakteeri MRSA indikaattorit - resistenssitekijöiden siirtyminen E. coli, esim. ESBL-tuottajat enterokokit

Ihmisten kriittisen tärkeät mikrobilääkkeet (CIA) WHO:n mukaan: fluorokinolonit makrolidit 3. ja 4. polven kefalosporiinit MUTTA kaikki mikrobilääkkeet valikoivat niitä kestäviä kantoja risti- sekä rinnakkaisresistenssi on yleistä (moniresistenssi)

Riskinhallinnan edellytykset Seuranta mikrobilääkkeiden kulutus mikrobilääkkeiden käyttö tärkein riskitekijä haasteena saada tiedot eläinlaji- ja indikaatiokohtaisina bakteerien resistenssitilanne zoonoottiset bakteerit (Salmonella, kampylobakteerit) indikaattorit (E. coli, enterokokit) eläinpatogeenit

Riskinhallinnan kulmakivet Valintapaineen vähentäminen mikrobilääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen - eläinten terveys vastuullinen mikrobilääkkeiden käyttö ihmisten kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttö eläimille Resistenssin leviämisen ehkäisy zoonoosikontrolli - Salmonella ja kampylobakteeri bioturvallisuus, tilojen management elintarvike- ja tuotantohygienia ihmisten ja eläinten liikkuminen, kauppa

Resistenssin hallintaa Suomessa Salmonellavalvonta Salmonellan resistenssiseuranta Suositukset mikrobilääkkeiden käytöstä Mikrobilääkkeiden kulutusseuranta Ei mikrobilääkkeitä salmonellaan Pysyvä mikrobilääketyöryhmä Rajoitukset lainsäädännössä Rehunlisäainekäyttö loppuu Zoonoosistrategua, -keskus Eläinten terveydenhuolto Salmonellalisävakuudet Fluorokinolonisuositus Reservilääkekielto Finres-vet Tylosiinin ja spiramysiinin lisäainekäyttö loppuu Ei voittoa lääkemyynnistä Mikrobilääkkeet reseptille Lääkkeiden myyntilupajärjestelmä

EU riskinhallintaa eläinlääkkeiden myyntilupavaatimukset 2002 zoonoosi- ja resistenssiseuranta 2003 Salmonellan vastustus 2003 kasvunedistäjäkielto 2006 kielto käyttää mikrobilääkkeitä Salmonellan hoitoon siipikarjalla 2007 mikrobilääkkeiden kulutusseuranta (ESVAC) 2009 tällä hetkellä poliittinen paine korkealla: EP, neuvosto, komission tiedonanto CIA, lääkerehut, geneeriset → nähtäväksi jää mitä tosiasiassa tehdään

Suomen tulokset Salmonella ja kampylobakteeriprevalenssi erittäin alhainen verrattuna moneen EU-maahan resistenssi vähäistä, eläinpatogeeneissa kuitenkin osittain huolestuttavaa mikrobilääkkeiden käyttö eläimille maltillista laajakirjoisten mikrobilääkkeiden ja ryhmälääkitysten käyttö rajattua siipikarjatuotanto lähes mikrobilääkkeetöntä

Mikrobilääkkeiden suhteellinen kulutus eläimille eri Euroopan maissa Source J Antimicrob Chemother 2010; 65: 2037-2040

Broilerien kampylobakteerien resistenssi Suomessa EU 11 - 88 %

Tulevaisuuden haasteita siirtyvän resistenssin hallinta - elintarvikkeiden ESBL-ja karbapenemaasituottajat kansainvälistyminen: ihmisten ja eläinten liikkuminen, eläin- ja elintarvikekauppa lemmikkieläinten rooli resistenssin välittäjänä? valvonta ja valvonnan toimenpiteet eläinpatogeenien resistenssin lisääntyminen eläinlääkkeiden yhteismarkkinat, geneeriset valmisteet

Kiitokset! leena.rasanen@mmm.fi