LAPSEN HYVÄN KASVUN JA KEHITYKSEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT OPASKIRJASSA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mistä on tämän päivän nuoret tehty?
Advertisements

Vihdin seurakunnan ilta
Katse lapseen -hanke Marie Rautava Ohjelmajohtaja, PsL
Perhesosiaalityö Kokkolassa
SOSIAALITYÖN ASIANTUTNIJAPÄIVÄT
Kirkko keskellä kylää Seurakuntien varhaiskasvatus ja perhepalvelut perheitten tukena Martti ESKO, kirkon perheasiain johtaja.
Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat)
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
Mitä terveys on? s. 8 – 15.
KANSALAISTAPAHTUMAVIIKKO TAMPEREELLA PÄÄN AVAUKSIA LAPSEN OIKEUKSIIN.
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja päihdeongelmat lapsen kasvun mahdollisuudet Kirkkohallitus
Terveystieto 7.
Lastensuojelu nuoren tukena
(c) Kari Salonen - Tampere VANHUSTYÖN SOSIAALISET - SOSIAALINEN GERONTOLOGISESSA SOSIAALITYÖSSÄ Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry – Tampere.
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Sensorinen integraatio
Jouni Vironen Perheterapeutti
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Mielenterveys s. 110 –
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
Itäinen perhekeskus, Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
Koulussa elämää opettelemassa
LASTEN SYRJÄYTYMISEN SYNTYMEKANISMIT
1 Lastensuojelun tieto lapsesta - Mille tiedolle tuki ja työskentely rakentuu? Tuula Kivistö-Pyhtilä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun.
Osmos-loppupuheenvuoro Riitta Vartio. mitä kuulin tänään?
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Sosiaalinen syrjäytyminen
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Esiopetuksen vanhempainilta Kirkkojärven koululla
Psyykkinen itsesäätely
tarkastelee vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen malleja ja niiden vaikutusta lapsen kehitykseen lapsen minäkuvan muodostuminen lapsella biologinen.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Kotipuu Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija.
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
HYVINVOINTI JA SOSIAALIPOLITIIKKA Toni Uusimäki
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
Terveyden määritelmät
Psyykkisen kehityksen keskeiset tekijät ja uhkat eri ikäkausina
Apua koulunkäyntiin Keski-Suomessa
Kodin ja koulun yhteistyö Lähde (diat 1-5): Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto Ensisijainen ja kokonaisvaltainen.
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Köyhyys ja lapsen oikeudet
Kokemuksia inkluusio- opetuksesta Laajasalon peruskoulussa
KAUPUNKIELVI – PROJEKTI
Sosioemotionaalinen kehitys
Lapsi- ja perhepalvelut maaseudulla
Temperamentti.
Yhteisöllinen oppilashuoltotyö Pyörön koulussa lv
Yksilön lyhyt historia
Mielenterveys on psyykkisen, älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä,
Yhden vanhemman perheille kokoontuu tiistaina klo 
Riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen
lähtökohta: varhaisvaiheista vanhuuteen asti
Kaupungin + yleishyöd vuokra-asunnot
Perheeseemme kuuluu erityislapsi
ajatuksia älykkyydestä ja luovuudesta
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Mielenterveystyön kehittämissuunnitelma
Perhekeskus kevätseminaari 23. 5
POHJOIS-SUOMEN LASTEN KASTE – HANKE
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria
Opiskeluhuollon palvelut
Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
Esityksen transkriptio:

LAPSEN HYVÄN KASVUN JA KEHITYKSEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT OPASKIRJASSA LAPSEN KEHITYKSELLISET TARPEET TOIMINTAKYKY VANHEMPANA PERHE- JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT LAPSEN HYVÄN KASVUN JA KEHITYKSEN TURVAAMINEN Terveys Oppiminen Tunne- ja käyttäytymiskehitys Identiteetti Perhe- ja sosiaaliset suhteet Ymmärrys sosiaalisesta ympäristöstä Itsestä huolehtimisen taidot Perushuolenpito Turvallisuus * Emotionaalinen lämpö Virikkeet Ohjaus ja rajat * Vakaus ja jatkuvuus Perheen historia ja toimintakyky Muut merkitykselliset ihmiset perheen lisäksi Asuminen Työssäkäynti Toimeentulo Perheen integraatio sosiaaliseen ympäristöön Ympäristön resurssit

Lapsen kehitykseen liittyvät tarpeet Riskitekijöitä mm. Kehityshäiriöt, leikkimisen taidot puutteelliset, ei lapsikavereita, lapsi joutuu kiusatuksi tai on kiusaaja, puutteet itsestä huolehtimisessa, ei jaksa keskittyä ikätason mukaisesti. Suojaavia tekijöitä mm. lapsi fyysisesti lahjakas esim. hyvä motoriikka, lapsella on vähintään yksi turvallinen aikuissuhde, osaa ilmaista tunteita tilanteeseen sopivalla tavalla, leikkii muiden kanssa ikätasoisia leikkejä, elämässä on huumoria ja iloa.

Vanhemmuuteen liittyvät tarpeet Riskitekijöitä mm. epäjohdonmukaiset kasvatuskäytännöt, vanhempi ei näe omaa tai lapsen ongelmaa, vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma, parisuhdeväkivalta, vanhemman rikollisuus/väkivaltaisuus, vanhemmalla ei ole aikaa lapselle. Suojaavia tekijöitä mm. vanhempi haluaa ottaa apua vastaan omiin tai lapsen ongelmiin, ainakin toinen vanhemmista terve/ei päihdeongelmaa, tuki ja rajat sopivassa suhteessa, hyvä sosiaalinen verkosto, vanhemmilla aikaa lapselle ja kyky nähdä lapsen tarpeita.

Perhe- ja ympäristötekijät Riskitekijöitä ovat mm. avio- tai avoero, ristiriidat vanhempien välillä, vanhemman työttömyys/toimeentulovaikeudet, yksinhuoltajuus ilman tukiverkostoa, perheen eristäytyminen, asuinalueen heikko palvelutaso ja väestö- sekä asumisrakenne (esim. kaupungin vuokra-asuntoja, ei muita lapsiperheitä, työttömyyttä, heikkoa koulutustasoa ja päihdeongelmaa naapurustossa), syrjintä ja rasismi. Suojaavia tekijöitä ovat mm. alueen viranomaisten halu ja kyky yhteistyöhön ja puuttua varhain ongelmiin, alueen hyvät resurssit lapsiperheiden palveluissa, yhteisö kasvattaa; puuttuminen tarvittaessa (ympäristö vaalii lapsuutta), heterogeeninen väestö ja asuinrakenne.