Www.salo.fi1.12.2011Etunimi Sukunimi Salo 2020 Salon kaupungin kasvihuonekaasupäästöennuste vuodelle 2020.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Advertisements

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Kohti pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa - pääkaupunkiseutu kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana Ilmastolähettiläskoulutus Rauhanasema Marja.
CO2-raportti | 2014 SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013.
Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Jukka Heinonen, tutkija
” Julkisen liikenteen uudistamiseen julkisin hankinnoin ” Mikko Jokinen,Ympäristötoimenjohtaja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto TEKES-aamukahvit.
1 Ilmastonmuutos NYT! Ilmastovastaava Leo Stranius Punavihreää yhteistyötä yli puoluerajojen.
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Kiotosta Varsinais-Suomeen Materiaalin esille tuomat  Ongelmat  Ratkaisut  Ratkaisuehdotukset Varsinais-Suomi 50 vuoden kuluttua  Millaista.
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Kuntajohtajakokous Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä.
Taina Wilhelms 1 Sähkönkulutuksen neljännesvuositilasto.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Kaupunkirakenne: ilmastopolitiikka, terveys ja hyvinvointi
Energinen Suomi.
Miten energiankulutus käännetään laskuun? Seminaari Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö.
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Mikä on elinkeinostrategian merkitys ja rooli ilmastostrategian valmistelussa ja toteutuksessa.
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
PuuEra-puukerrostalon hiilijalanjälki: Rakennusliike Reponen, Versowood, Koskisen Oy Bionova Consulting 13. kesäkuuta 2011.
Strategisesti eheytyvä kaupunkiseutu? Näkökulmia Tampereen seudun rakennesuunnitelmatyöhön Jari Kolehmainen Olli Ruokolainen Tampereen yliopisto.
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
1 Mitä kuntani voi tehdä ilmastonmuutoksen suhteen? Kuntapäättäjän ja kansalaisjärjestön yhteistyö Ilmastovastaava Leo Stranius.
ET2050 Euroopan alueiden tulevaisuus Timo Hirvonen
KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU MYÖS SINUN
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Energiaratkaisut kestävässä taloudessa –avoimet energiaverkot
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Kivihiilen korvaaminen energiantuotannossa. Lahden energiankulutus v  Lämpöä: 1500 GWh  Sähköä: 901GWh  Energiankulutuksesta n. 70% tuli hiilivoimasta.
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Energiavuosi 2014 Kaukolämpö TILASTOTIETOJA 2014  Kaukolämmön myynti (sis. verot) 2330 milj. €  Kaukolämpöenergian myynti31,7 TWh  Kaukolämmön.
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
Päästöjen kehitys 2012 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti.
CO2-raportti Kiuruveden kasvihuonekaasupäästöt Kiuruveden kaupungin ilmastoseminaari Suvi Monni CO2-raportti / Benviroc Oy
CO2-raportti | 2015 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014.
Lauri Myllyvirta energiavastaava.
Yhteenveto – esitysten vaikutuksia Lauri Myllyvirta, ydinvoimavastaava.
HELSINKI 2030 KHK-skenaariokortit
KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
Energiavuosi 2014 Kaukolämpö.
Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Tampereen seudulla
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
Sähkönkulutuksen neljännesvuositilasto
Päästölaskennan sektorit
VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen
Sähkönkulutuksen neljännesvuositilasto
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti 2014
Päivitetty Energiateollisuus ry
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry
Energiatehokkuus suunnittelun lähtökohtana
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Energiavuosi 2018 Sähkö Energiateollisuus ry
Päästölaskennan sektorit
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Esityksen transkriptio:

Sukunimi Salo 2020 Salon kaupungin kasvihuonekaasupäästöennuste vuodelle 2020

Rakenne ja tarkoitus Muodostuu kolmesta vaihtoehtoisesta skenaariosta. –Trendivaihtoehdossa päästöt jatkavat nykyisenlaista kehitystään ennakoitujen toimintaympäristön muutosten puitteissa. –Uhkakuvavaihtoehto hahmottelee trendiä negatiivisemman, mutta mahdollisen tulevaisuuskuvan. –Tavoitteellinen vaihtoehto kuvaa päästöjen vähentämisen kannalta toivottavampaa suuntaa. Ennuste tarjoaa avauksia siihen, miten kuntatason päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan edesauttaa kasvihuonekaasupäästöjen pienenemiseen Salossa. Ennusteen avulla voidaan yrittää tunnistaa keinot, joilla voidaan saavuttaa haluttu tulevaisuudentila Etunimi Sukunimi

Trendin perusoletuksia Maankäytön kaksijakoisuus, keskusta eheytyy ja reuna hajautuu Nykyinen rakennustyyppi- ja lämmitystapajakauma, asumisväljyyden peruskehitys, energiatehokkuus kehittyy viiveellä Kaukolämmössä nykyisenlainen polttoainejakauma Sähkön kulutus kasvusuunnassa, nykyistä viidenneksen pienemmät sähkön valtakunnalliset ominaispäästöt Etäisyyksien ja liikennemäärien kasvu, kohtuullinen joukkoliikenne Tuotanto kasvaa kansallista vauhtia, ICT-painotus Maataloustuotanto nykytasolla Tehostuva jätehuolto Etunimi Sukunimi

Uhkakuvan perusoletuksia Yhdyskunta hajaantuu hallitsemattomasti Väljää pientalorakentamista, asumisväljyyden nopea kehitys, pessimistinen rakennusten energiatehokkuuden kehitys Kaukolämpö nykyistä jonkin verran fossiilisempaa Sähkön kulutus kasvu-uralla, nykyistä viidenneksen isommat sähkön valtakunnalliset ominaispäästöt Etäisyyksien kasvu lisää liikenteen määrää, autoilu- myönteiset ratkaisut, heikko joukkoliikenne Tuotanto kehittyy kansallista vauhtia, nykyistä pienempi ICT-sektorin rooli Supistuva maataloustuotanto Jätemäärien kasvu heikentää tehostuvaa jätehuoltoa Etunimi Sukunimi

Tavoitteen perusoletuksia Hallittu maankäyttö ja eheytyvä yhdyskuntarakenne, kaupunki- ja maaseutumaisuuden tasapaino Tiiviimpää rakentamista, asumisväljyyden kehitys hitaampaa, kauko- ja maalämpöä, energiatehokasta uudis- ja korjausrakentamista Kaukolämmön tuotanto biopolttoainevoittoista Sähkönkulutus taittumassa kaikilla sektoreilla, sähkön ominaispäästöt pienenevät kolmanneksen Suorite kasvaa, kulkutapajakauma alkaa muuttua Teollisuus kasvaa kansallista vauhtia, tuotantosektorien energiatehokkuus paranee Tehostuva maataloussektori Tehostuva jätehuolto Etunimi Sukunimi

Perustulos toiminnoittain Vuoteen 2009 verrattuna vuoden 2020 päästöt ovat –trendissä 2 prosenttia suuremmat –uhkassa 21 prosenttia suuremmat –tavoitteessa 14 prosenttia pienemmät Etunimi Sukunimi

Perustulos sektoreittain Liikenteen päästöosuus pysyy suurimpana. Lämmityksen osuuksiin ja myös muiden sektorien suhteellisiin osuuksiin vaikuttaa kulutusmäärän muutoksen lisäksi tuotannon ominaispäästöjen muutos Etunimi Sukunimi

Asukaskohtaiset tulokset Ennusteissa on sama 4300 asukkaan kasvuoletus. Vuoteen 2009 verrattuna vuoden 2020 asukasmääräiset päästöt kasvavat trendissä 5 prosenttia ja uhkakuvassa 12 prosenttia ja supistuvat trendissä 20 prosenttia Etunimi Sukunimi

Kaupungin suorat vaikutusmahdollisuudet Etunimi Sukunimi Salon kaupungin päästöosuus on 3–4 prosenttia (kuviossa palvelujen joukossa). Kaupungin suorat vaikutusmahdolliset päästöihin ovat suhteellisen rajalliset.

Liikenne Liikenteeseen liittyviä kysymyksiä –Miten kulkutapajakaumaa saadaan muutettua kestävämpään suuntaan? Voidaanko joukkoliikennettä kehittää taloudellisten reunaehtojen puitteissa? Mikä on kävelyn ja pyöräilyn rooli Salossa? Miten autoilua voidaan järkevöittää? Liikenteen päästöjen kehitys kietoutuu vahvasti maankäytön ratkaisuihin. –Hajautuva yhdyskunta lisää toimintojen etäisyyksiä ja henkilöautolla liikkumisen tarvetta. –Eheämpi rakenne pienentää liikkumisen tarvetta. –Maankäytön vaikutus tapahtuu hitaasti pitkällä aikavälillä. Tekniikan kehitys ei ehdi auttaa ennusteiden aikavälillä Etunimi Sukunimi

Rakennusten lämmitys Rakennuksen lämmitykseen liittyviä kysymyksiä –Miten salolainen uudisrakentaminen tehdään mahdollisimman energiatehokkaaksi? –Rakennuskanta uudistuu hitaasti. Miten varmistetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokas korjaus? –Miten pienennetään kasvavan asumisväljyyden vaikutusta? –Voidaanko rakennusten lämmitystapavalintoihin vaikuttaa? Mikä on kaukolämmön rooli ilmastotyössä? Eniten lämmityksen päästöjen kehitykseen vaikuttaa kuitenkin kaukolämmön ja lämmityssähkön tuotannon energialähdevalinnat Etunimi Sukunimi

Sähkönkulutus Sähkönkulutukseen liittyviä kysymyksiä –Miten kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvua voidaan hillitä? –Miten tehostetaan kasvavan palvelusektorin sähkön käyttöä? Sähkön käytön päästöihin vaikuttaa kulutusmäärien lisäksi sähköntuotannon energialähteet. –Sähkön ominaispäästöt seuraavat ennusteissa valtakunnallista kehitystä. –Miten salolaisilla kulutus- ja tuotantoratkaisuilla voidaan edistää päästöttömämpää sähkön tuotantoa? Etunimi Sukunimi

Teollisuus ja palvelut Teollisuuteen ja palveluihin liittyvä kysymyksiä –Teollisuuden päästöt muuttuvat periaatteessa tuotannon kanssa samassa suhteessa. –Energian kallistuminen ajaa teollisuussektorin energiatehokkuutta ja polttoaineratkaisuja eteenpäin. Miten varmistetaan vastaava kehitys palvelusektorilla? Ennusteet eivät ota huomioon mahdollisia radikaalimpia teollisen tuotannon muutoksia. –Miten mahdollinen toimialamurros vaikuttaa Salon päästöjen määrään? Etunimi Sukunimi

Maatalous Maatalouteen liittyviä kysymyksiä –Salo pysyy kaikissa ennusteissa keskimääräistä maatalousvaltaisempana kuntana. –Miten maataloussektorin sähkön ja muun energian käyttöä voidaan tehostaa? –Miten maatilojen uusiutuvan energian käyttö saadaan kasvamaan? Viljelymaiden lannoitukseen ja karjan ruoansulatuksesta ja lannasta johtuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjä on hankala pienentää tuotantoa supistamatta Etunimi Sukunimi

Jätteet ja jätevedet Jätteisiin ja jätevesiin liittyviä kysymyksiä –Jätteiden ja jätevesien päästöosuus on jo lähtökohtaisesti pieni. –Jätteiden käsittelyä koskevat tavoitteet tiukkenevat koko ajan. –Miten voidaan edistää, että jätettä ei alun perin syntyisi lainkaan? Varsinaiset ennusteet eivät ota kantaa jätteiden energiakäyttöön ja siihen liittyviin tuotantolaitos- ratkaisuihin Etunimi Sukunimi

Energiantuotantoskenaariot Kolmen ennusteen lisäksi tarkasteltiin paikallisen energiantuotantoratkaisujen vaikutuksia neljän lisäskenaarion avulla. Suuntaa-antavat skenaariot ovat: –A: kaukolämpöä ja sähköä tuottava jätteenpolttolaitos –B: jätteenpolttolaitoksen lisäksi on omaa tuulivoimaa –C: 100 GWh omaa tuulivoiman tuotantoa –D: alueen koko sähkönkulutuksen kattavaa tuulivoiman tuotantoa Salossa. –A- ja B: nykyinen yhteistuotantolaitos ei ole käytössä –C- ja D: yhteistuotanto nykyisellään Etunimi Sukunimi

Tuotantoskenaarioiden tulokset Etunimi Sukunimi A B C D

Tuotantoskenaariotulokset A- ja B-skenaarioiden jätevoimalaitos ei vähennä merkittävästi päästöjä ennustevaihtoehdoissa. –Vaikutus riippuu jätepolttoaineen oletetuista fossiilisen ja biohajoavan hiilen osuuksista. Päästötön tuulivoiman tuotanto supistaa C- ja D- skenaarioissa merkittävästi ennusteiden päästömääriä. –Salo saavuttaisi Varsinais-Suomen energiastrategian tavoitteen, jonka mukaan yli kolmannes sähköstä tuotetaan paikkakunnalla uusiutuvilla energialähteillä. Kuitenkin usein helpoin, nopein, halvin ja tehokkain päästöjen supistamiskeino on energiankulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen kaikissa toiminnoissa Etunimi Sukunimi

Lopuksi Vuoteen 2020 on lyhyt aika. Ilmastotyötä ei voi jättää pelkästään teknologian, asenteiden tai lainsäädännön muutosten varaan. Salon kaupunki voi hidastaa omalta osaltaan globaalia ilmastonmuutosta. Suurin vastuu päästöjen vähentämisestä jää asukkaille, yrityksille ja alueen toimijoille, sillä ne tekevät lopulta itse kulutuspäätöksensä. Salon kaupunki voi kannustaa alueensa kaikkia toimijoita tekemään omalta osaltaan vastuullisia kulutus-, lämmitys- ja kulkumuotopäätöksiä Etunimi Sukunimi

Kaupungin tärkein ilmastotyökalu Rakennetulla ympäristöllä on ainutlaatuinen ja monitahoinen rooli ilmastonmuutostyössä. Maankäytöllä ja yhdyskuntasuunnittelulla on pidemmällä aikavälillä merkittävät vaikutukset. –Eheästi rakennettu ympäristö vaikuttaa lämmitystapa- valintojen kautta energiankulutukseen. –Tiiviimpi rakentaminen näkyy positiivisesti myös liikenteen määrässä ja päästöissä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa valintoja ja päätöksiä tehdään, sitä suuremmat ovat vaikutusmahdollisuudet. Edellytyksenä on, että päätöksistä pidetään kiinni Etunimi Sukunimi