HELSINKI 2030 KHK-skenaariokortit

Esitys aiheesta: "HELSINKI 2030 KHK-skenaariokortit"— Esityksen transkriptio:

1 HELSINKI 2030 KHK-skenaariokortit
Korteissa esitellään sektoreittain BAU-kehitys (v0) sekä vaihtoehdot v1-v3, jotka tuovat skenaarioon asteittain lisää ilmaston kannalta myönteisiä toimenpiteitä.

2 Asukkaat ja työpaikat Sähkö Lämmitys Liikenne

3 v0 1. ASUKKAAT JA TYÖPAIKAT
Nykyinen nopean kasvun väestöennuste: 2030 väkiluku Työpaikat  (uuden yleiskaavan tavoitteet) Palveluiden osuus työpaikoista 94,7  96,4 % Työpaikkojen jakautuminen: 2015 teollisuus kpl, palvelut kpl teollisuus kpl, palvelut kpl.

4 2. SÄHKÖNKULUTUS v0 Sähkön ominaiskulutus pienenee palvelurakennuksissa 20 %, muualla säilyy ennallaan : Koko Helsingin kulutus kasvaa 3 % v1 Energiatehokkuus paranee ja sähkön ominaiskulutus pienenee myös kotitalouksissa ja teollisuudessa (-10 %): Koko Helsingin kulutus vähenee 1 % kWh/vuosi/as. 2015 2030 Kotitaloudet 1 917 1 725 kWh/vuosi/työpaikka Palvelut 6 818 5 454 Teollisuus 11 614 10 453 kWh/vuosi/as. 2015 2030 Kotitaloudet 1 917 kWh/vuosi/työpaikka Palvelut 6 818 5 454 Teollisuus 11 614 Sähkönkulutus Helsingissä 2015 (pl. lämmityssähkö ja raideliikenne): Kotitaloudet GWh Palvelut GWh Teollisuus 237 GWh YHTEENSÄ GWh

5 v2 2. SÄHKÖNKULUTUS Kotitaloudet -10 % Palvelut -30 % Teollisuus -30 %
v0 v1, v2 v2 Kotitaloudet -10 % Palvelut -30 % Teollisuus -30 % Koko Helsingin kulutus vähenee 10 % kWh/vuosi/as. 2015 2030 Kotitaloudet 1 917 1 725 kWh/vuosi/työpaikka Palvelut 6 818 4 773 Teollisuus 11 614 8 130 v0, v1 v2 v0 v1 v2

6 2. SÄHKÖN ALKUPERÄ v0 Aurinkopaneelien trendi jatkuu  paikallisen sähköntuotannon osuus 0,16 % vuonna 2030 Verkkoon kytketyt aurinkopaneelit 2014 ja 2015, tieto Heleniltä. Tuotanto laskettu Suvilahden aurinkovoimalan toteutuneen tuotannon mukaan.

7 Helsingin aurinkosähköpotentiaali 2015
2. SÄHKÖN ALKUPERÄ Helsingin aurinkosähköpotentiaali 2015 Rakennuksia kpl Aurinkopaneeleille soveltuvaa kattopinta-alaa 7,3 milj. m2 Sähkön vuosituotto vähintään 794 GWh = 20 % kaikesta kulutussähköstä Vuonna aurinkopaneeleille soveltuvaa kattopinta-alaa 9,2 milj. m2 Potentiaali 996 GWh = 25 % kulutussähköstä, jos kokonaiskulutus pienenee 1 % (v1) 2015 potentiaali DECUMANUS-aineistosta, melko yhtenevä hajautetun selvityksen kanssa

8 2. SÄHKÖN ALKUPERÄ v1 Aurinkosähköpotentiaalista käyttöön 10 %  paikallisen sähköntuotannon osuus 2,5 % v2 Aurinkosähköpotentiaalista käyttöön 50 %  paikallisen sähköntuotannon osuus 12 % v2 v1 v0

9 3. LÄMMITYS - KERROSALA v0 Muutokset kerrosalassa KSV:n arvioiden mukaisesti : KOTITALOUDET k-m2 v0-väestönkasvulla kerrosala 45,5  51,2 k-m2/as. PALVELUT k-m2 Kerrosala/työpaikka pienenee hieman 38,6  38,3 k-m2 TEOLLISUUS k-m2 Palveluiden osuus työpaikoista kasvaa ja teollisuuskiinteistöt vähenevät Kerrosala/työpaikka säilyy ennallaan (229 k-m2) Toimitilat yhteensä k-m2 Toimitilakiinteistöjen muutos KSV:ltä, muutos palveluiden ja teollisuuden välillä tulee työpaikkajakauman muutoksesta. Kerrosala k-m2 2015 2030 Asuintalot Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus

10 3. LÄMMITYS - ENERGIATEHOKKUUS
v0 Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden paraneminen TEM:n perusskenaario: ”vuosisäästöt prosentteina lämmön kulutuksista vaihtelevat asuinrakennusten 0,3 %:sta opetusrakennusten 1,2 %:iin” Uudet rakennukset 50 % pienempi kulutus kuin rakennuskannassa tällä hetkellä keskimäärin Lämmön ominaiskulutus -15 % koko rakennuskannassa Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos rakennuskannan kasvu huomioon ottaen +6 % Nykyinen lämmitysenergian kokonaiskulutus GWh Vuonna 2030 BAU 7 360 GWh % Vanha rakennuskanta Uudisrakennukset Asuintalot -0,3 -50 Palvelut -1,2 Teollisuus Lämmitysenergian kulutuksen muutos vuodessa koko vanhassa rakennuskannassa. Uudisrakennusten ominaiskulutus verrattuna nykyiseen keskiarvo-rakennukseen (% nykyisestä kulutuksesta).

11 3. ENERGIATEHOKKUUS – olemassa olevat rakennukset
Energiarenessanssi Helsingin asuinrakennuksista 51 % on rakennettu vuosina , yht k-m2. Energiaremonteilla, talotekniikan säädöillä ja poistoilmalämpöpumpuilla näiden kiinteistöjen energiankulutusta voidaan vähentää prosenttia. v1 25 % nykyisistä asuinrakennuksista energiakorjataan vuoteen 2030 mennessä (vastaa puolta rakennetuista)  korjaustahti 1,7 % vuodessa (nykyisin n. 1 %)  energiatehokkuus paranee koko asuinrakennuskannassa +0,7 % vuodessa peruskehityksen lisäksi Oletuksena energiaremonttien vaikutus kulutukseen -40 %. 90 luvun rakennuksissa toimenpiteenä lähinnä poistoilmalämpöpumput. Vastaa ERA17-raportin arvioita energiatehokkuuden paranemisesta (2 % korjataan vuodessa  energiankulutus -0,75 %) v1 Lämmön ominaiskulutus -20 % koko rakennuskannassa (uudisrakennukset -50 %) Lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos -1 % % Energiankulutuksen muutos vuodessa Asuintalot -1,0 Palvelut -1,2 Teollisuus

12 3. ENERGIATEHOKKUUS – olemassa olevat rakennukset
Puolet kaikista asuinrakennuksista energiakorjataan vuoteen 2030 mennessä (vastaa kaikkia rakennettuja asuintaloja)  korjaustahti 3,4 % vuodessa  energiatehokkuus paranee koko asuinrakennuskannassa +1,4 % peruskehityksen lisäksi Teollisuuskiinteistöissä sama energiatehokkuuden koheneminen kuin muissa toimitiloissa % Energiankulutuksen muutos vuodessa Asuintalot -1,7 Palvelut -1,2 Teollisuus Lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos -7 % (510 GWh), lähes vastaa hajautetun selvityksen korjausrakentamisen maksimipotentiaalia. v2 Lämmön ominaiskulutus -25 % koko rakennuskannassa (uudisrakennukset -50 %) Lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos -7 % Poistoilmalämpöpumput lisäävät sähkönkulutusta n. 150 GWh

13 3. ENERGIATEHOKKUUS – uudisrakennukset
Peruskehityksessä uudet rakennukset kuluttavat puolet vähemmän energiaa kuin nykyisen kannan keskiarvorakennus (v0) Tämän hetkinen uudistuotanto ei ole vielä 50 % tehokkaampaa, mutta vuosina 2019 ja 2021 jälkeen rakennusmääräykset hieman kiristyvät (lähes-nollaenergiarakennus, nZEB) nZEB ei ole lähelläkään passiivi- tai todellista nettonollaenergiatasoa  asuinkerrostalot ~ energialuokka C  muut rakennukset ~ energialuokka B Helsingin vuoden 2030 kerrosalasta lähes 25 % on rakennettu vuoden 2015 jälkeen Uudisrakennukset voidaan rakentaa nZEB-tasoa energiatehokkaammiksi (v1) Asuinkerrostalojen E-luku 116 kWh/m2 ~ energialuokka C % v0 v1 Asuintalot -50 -80 Palvelut Teollisuus Uudisrakennusten ominaiskulutus verrattuna nykyiseen keskiarvorakennukseen (% nykyisestä kulutuksesta).

14 3. LÄMMITYSTAPA v0 Kaukolämmön osuus kasvaa hieman (87 % asuminen, 95 % palvelut, 86 % teollisuus) Erillislämmityksessä TEM:n 2050 perusskenaarion mukainen kehitys: Rakennuskannan sähkölämmityksen osuus pienenee 22  20 % vuoteen 2050 mennessä, joka korvautuu pääasiassa lämpöpumpuilla. Öljylämmityksen osuus vähenee 40 prosenttiin nykyisestä liike- ja palvelurakennuksissa ja asuinrakennuksista poistuu kokonaan 2050 mennessä. Uusissa rakennuksissa kaukolämmön osuus 91 % vuonna Sama osuus uudisrakennuksille vuoteen 2030 asti.

15 v0 3. LÄMMITYSTAPA Lämmitystavat 2015 2030 %-osuudet Asuminen Palvelut
Teollisuus Kaukolämpö 86 95 Erillislämmitys 14 5 Sähkölämmitys 54 41 25 Öljy 57 72 Maalämpö 2 3 2030 %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 87 95 86 Erillislämmitys 13 5 14 Sähkölämmitys 53 41 25 Öljy 33 66 Maalämpö 6 10

16 v0 3. LÄMMITYSTAPA Energiankulutus 2015
GWh Asuminen Palvelut Teollisuus Yht. Kaukolämpö 4 113 1 976 315 6 405 Sähkölämmitys 251 35 19 305 Öljy 157 42 41 240 Maalämpö 21 1 2 24 4 542 2 054 377 6 973 Puun pienpoltto lämmityskäyttöön n. 50 GWh Helsingissä vuonna ( Tämä on noin 10 % erillislämmitteisten asuinkiinteistöjen energiankulutuksesta, ja sisältyy esitettyihin sähkö- ja öljylämmityksen kulutuslukuihin tukilämmitysmuotona. Mikäli puun käytön arvioidaan lisääntyvän nykyisestä, voi Ilmastoveivissä lisätä kohtaa ”Pelletti ja muu bio” vastaavalla prosenttiosuudella. 2030 GWh Asuminen Palvelut Teollisuus Yht. Kaukolämpö 4 635 1 869 289 6 793 Sähkölämmitys 251 32 17 300 Öljy 129 37 34 200 Maalämpö 59 4 6 70 5 074 1 943 346 7 363

17 v1 v2 3. LÄMMITYSTAPA Maalämmön osuus kasvaa nykyisen trendin mukaan:
%-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 87 95 86 Erillislämmitys 13 5 14 Sähkölämmitys 53 41 25 Öljy 28 65 Maalämpö 18 6 11 V1: maalämmön kasvu; öljy vähenee v2: 70 % öljyn vähenemästä maalämpöön, 30 % kaukolämpöön. v2 Öljy -50 % %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 88 95 87 Erillislämmitys 12 5 13 Sähkölämmitys 56 44 27 Öljy 17 29 36 Maalämpö 26

18 v3 v4 3. LÄMMITYSTAPA Öljy -100 %
%-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 88 96 89 Erillislämmitys 12 4 11 Sähkölämmitys 59 49 31 Öljy Maalämpö 41 51 69 Maalämmön teknistaloudellinen potentiaali Helsingissä on GWh. v4 Puolet maalämmön potentiaalista otetaan käyttöön  korvaa kaiken öljyn, 25 % sähkölämmityksestä ja loput kaukolämpöä Hajautetun selvitys, tekn. taloudellinen maalämpöpotentiaali GWh, maksimi GWh. V3: öljylämmityksen hinnan pitäisi nousta & tarvittava kunnan/valtion tuki lämmitystapamuutoksille; mummonmökit. Ruotsissa öljylämmitys jo pääosin korvautunut. 70 % öljyn vähenemästä maalämpöön, 30 % kaukolämpöön. V4 oletukset: Korvaa kaiken öljyn, viidesosa sähkölämmitteisistä (vesikiertoiset) ja loput kaukolämpöä. %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 83 96 89 Erillislämmitys 17 4 11 Sähkölämmitys 31 36 23 Öljy Maalämpö 69 64 77

19 3. KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO/HUKKALÄMPÖ
v0 Kaukolämmön tuotannon polttoaineet 30 % kivihiili 30 % maakaasu 30 % bio 10 % lämpöpumput v1 Iso datakeskus tai muut suuret hukkalämpökohteet  lämpöpumppujen osuus 11 %  16 %, korvaa fossiilisia v0-arvio: Hanasaaren tuotanto korvattu lisäämällä 15 %:lla Salmisaaren ja Vuosaaren tuotantoa ja 15 % lämpöpumppuja sekä uudella biolämpölaitoksella v1: Esim. Soneran datakeskus 237 GWh, lisää sähkönkulutusta (COP=4) Pienemmät hukkalämpökohteet näkyvät energiaremonteissa.

20 4. LIIKENNEMÄÄRÄT v0 Bussiliikenne vähenee 15 %  vastaava kasvu raideliikenteeseen Paketti- ja kuorma-autojen liikennesuorite +6 % (TEM:n perusskenaario) Laivaliikenteen päästöt pysyy ennallaan % arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 50,4 16 Linja-autot 12,9 -27 -15 Raideliikenne 25,3 23 43 Kävely ja pyöräily 11,5 (%) v1 Uudet asukkaat liikkuvat autolla kuten nykyiset kantakaupunkilaiset Henkilöliikenne keskimäärin 22 km/vrk/as. Kantakaupungissa henkilöauto 5 km/vrk/as. Koko Helsingissä 11 km/vrk/as. % arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 49,0 -3 13 Linja-autot 12,9 -27 -15 Raideliikenne 25,9 26 47 Kävely ja pyöräily 12,2 6 23 (%)

21 v2 v3 4. LIIKENNEMÄÄRÄT Kävelyn ja pyöräilyn osuus 15 %
% arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 48,1 -5 11 Linja-autot 11,9 -32 -21 Raideliikenne 25,0 22 42 Kävely ja pyöräily 15,0 30 52 (%) v3 Kaikki asukkaat liikkuvat autolla kuten nykyiset kantakaupunkilaiset v2: 2020 tavoite, 15 % matkoista pyörällä v3: ruuhkamaksun vaikutus -20 % per hlö, lisäksi muita toimia. % arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 35,4 -30 -18 Linja-autot 11,9 -32 -21 Raideliikenne 31,3 53 77 Kävely ja pyöräily 21,3 85 115 (%)

22 4. POLTTOAINEET JA ENERGIANKULUTUS - tieliikenne
v0 Käyttövoimat tieliikenteessä 2030 (VTT/Aliisa-autokantamalli) HSL:n busseista 10 % sähkö, 90 % biodiesel/-kaasu (2025 tavoite) Biopolttoainesekoitteen osuus 13,5 % (Suomen 2020 velvoite) (% ajokilometreistä) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Sähkö 9,2 0,0 7,0 Lataushybridit Biokaasu/-diesel 3,5 63,0 Bioetanoli 2,3 Bensiini & diesel 85,0 97,7 30,0 Bio-osuus 13,5 Bio-osuus vuonna 2015 oli noin 8 %. HSL:n bussit 70 % bussiliikenteestä, muut diesel 13,5 % biolla (laskennallisesti 20 %; 6,5 % on tuplalaskettavaa) Polttoaineen kulutus (VTT/Aliisa-autokantamalli) (Ominaiskulutuksen muutos-%) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Vrt. 2015 -26,2 -7,7 -17,9

23 4. POLTTOAINEET JA ENERGIANKULUTUS - tieliikenne
v1 Sähköautojen ja lataushybridien yleistyminen (% ajokilometreistä) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Sähkö 15,0 0,0 7,0 Lataushybridit 10,0 Biokaasu/-diesel 3,5 63,0 Bioetanoli 2,3 Bensiini & diesel 69,2 97,7 30,0 Bio-osuus 13,5 v2 Sähköautojen ja lataushybridien voimakas yleistyminen Raskaan liikenteen biodiesel Biopolttoainesekoitteen osuus x 2 (% ajokilometreistä) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Sähkö 30,0 0,0 7,0 Lataushybridit 20,0 Biokaasu/-diesel 3,5 15,0 63,0 Bioetanoli 2,3 Bensiini & diesel 44,2 82,7 Bio-osuus 27,0

24 4. POLTTOAINEET JA ENERGIANKULUTUS - laivaliikenne
Maasähkön käyttö satamissa 0 %, laivojen päästöt eivät vähene. v1 10 % laivojen satamassaoloajan polttoaineen kulutuksesta korvataan sähköllä. v2 Maasähkö käytössä 40 % satamassaoloajasta. v3 Maasähkön käyttö satamissa 70 % v1 Sataman oma skenaario (päästövaikutus -11 % Hilman sähkön päästökertoimella) v2 välimuoto v3 Siemensin skenaario 70 %