MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen 9.10.2014 Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

Helsingin seudun aluerakenne ja alakeskukset (Uudenmaan 2 Helsingin seudun aluerakenne ja alakeskukset (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) Osasto pp.kk.vvvv

Ote MASU:n kehittämisvyöhyke 2016-2050 -luonnoksesta Osasto pp.kk.vvvv

Vantaan kaupunkirakenne Osasto pp.kk.vvvv

Monikeskuksinen metropolikaupunki Metropolikaupunki on monikeskuksinen. Strategisella tasolla kunta toimii yhtenä kokonaisuutena. Lähipalvelut ja niitä koskeva kunnallinen päätöksenteko sen sijaan voidaan hajauttaa lähemmäs asukkaiden päivittäistä elinpiiriä. Palvelualueet, ”kotikaupungit” (15-20) ovat entisistä kuntarajoista riippumattomia ja ne tukeutuvat alueidensa kaupunkikeskuksiin. SYKE:n paikkatietoanalyysien perusteella (YKR, UZ II 2014) metropolin ydinalueella monikeskuksisuuden kriteerit täyttäviä alakeskuksia väestön, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen perusteella ovat nykyisin Espoon keskus, Herttoniemi, Itäkeskus, Leppävaara, Malmi, Matinkylä, Myyrmäki, Pasila, Tapiola, Tikkurila ja Vuosaari. Kaupunkikeskusten verkko muodostuisi niitä kehittämällä ja täydentämällä. Sipoossa Nikkilä ja Söderkulla omaavat potentiaalia kehittyä monipuolisiksi alakeskuksiksi osana metropolikaupunkia.

Yksikeskuksinen kaupunki Monikeskuksinen kaupunki Virtaukset yksisuuntaisia. Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset Hierarkinen rakenne.   Monikeskuksinen kaupunki  Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita Lähde: Lähellä kaupungissa ja Vesa Kanniainen Osasto pp.kk.vvvv

Monikeskuksisuutta kohti Lähde: Pohjoiset suurkaupungit (SYKEn julkaisuja 2/2014) Osasto pp.kk.vvvv

Sote-alue Metropolihallinto ym. Metropolikaupunki Palvelualue (15-20) ”Kotikaupunki” Kaupunkikeskus Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Metropolihallinto: 14-16 kuntaa, suppeat tehtävät Uudenmaan liitto / maakuntakaava, aluekehitys HSY (HSL) Sote-palveluiden tuottaminen Talous, hallinto, johtaminen Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Saavutettavuus joukkoliikenteellä käyttöfrekvenssi: päivittäin – viikoittain - vuosittain Sosiaalinen koheesio 2.Asteen koulutus, taiteen perusopetus, kulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Neuvolat, kunnallinen päivähoito Varhaiskasvatus, perusopetus Nuorisotilat, lähikirjastot Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä päivittäinen käyttö Lähiliikuntapaikat Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut Osasto pp.kk.vvvv

Twitter: Metropoliselvitys @metropoliselvit Kiitos! Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: Metropoliselvitys @metropoliselvit