Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Advertisements

Kyläradio Koulutus Kuinka teen paremmin • Puhu yksityiskohdista – ei yleisestä • Anna kuuntelijoille kuvia • Aloita aina parhaalla palalla.
Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti PILOTTIKOHTEEN KUNNOSTUS 2005 Kohde nro 12.7 •Hirs-Santa 3:25, omistaja Pyhärannan kunta. •Pohjavesialue.
Peruskuivatuksen suunnittelu
Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysuhkista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Selvitä suomalaisten ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä.
SUURIMMAT SALLITUT MITAT JA MASSAT SUOMESSA 2007
Jukka Leino Viestinnän prosessi TAHTOTILA.
Päivän päihdetilanne Pulmat pöydälle – avohoito alkaa Arja Hirvonen
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
Mukavaa ja terveellistä elämää?
Maatalouden ympäristötuki Ehdotus toimenpiteiksi Fincid seminaari/
Luonnonmukainen vesirakennus peltojen kuivatuksessa Tartto 2. 6
Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi- hankkeessa
Tämän esityksen ovat tehneet Jonna ja Tilda-Laura 6 A lk Viro
Nopeus s t v nopeus = matka: aika v = s :t
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys Vedenlaatutietoja
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Hakalassa
ERIKOISKULJETUS TRAKTORILLA
Peltosalaojituksen suunnittelu
1 Suomi24 – Suomen suurin yhteisö •Kävijät –Noin eri kävijää/vko –Suomen suurin käyttäjien tuottama palvelu •Palvelut –Aloitussivu & haku –Keskustelu.
Hydrodynamiikka monimuotoisissa luonnonuomissa
Purovesistöt.
Vakuutusmaksutulo yhteensä 9,1 mrd € Työeläkevakuutusyhtiöiden markkinaosuudet 2007.
Kemikaaleilla maatalouden fosforikuormituksen kimppuun Active Wetlands –hankkeen loppuseminaari Menetelmien kustannukset ja arvio kustannustehokkuudesta.
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
KOULUTUSKULTTUURIN KEHITTYMINEN Kaikki vastaajat (miehistö 6, 9 ja 12 kk, rj, kok) Keskimäärin 9000 vastaajaa/saapumiserä (vertailussa kaikki saapumiserät.
Kotiseutukosteikot - Life: kosteikkokoulutus Jyväskylä Luonnonsuojelu- ja metsälain kohteiden huomioiminen kosteikkohankkeissa Juha Jämsén.
Tulos ennen satunnaisia eriä Me 7,1 6,5 3,3 4,3 4,
Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkäällä Kehitysinsinööri Heikki Pajula, SYKE Ojitushankkeiden rahoitus.
Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut
4C Liikennevalojen yhteenkytkentä - yhteenkytkentäkaavio.
Yrittäjien äänestyskäyttäytyminen 50,7 57,6 55,0 23,4 20,3 21,9 11,4 9,3 8,0 5,2 5,5 6,9 4,2 4,5 3,6 0,7 1,7 1,3 1,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 2,7 1,0 3,3.
Vesienhoito ja maatalous Lapissa
Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Kehitysinsinööri Heikki Pajula, SYKE Vesilain uudistustilanne Ojitusta koskevat muutokset.
Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Monitavoitteellisten vesiensuojelukosteikkojen vesistöalueittainen kohdentaminen (VESKO) Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Maa-
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Salaojateknikoiden neuvottelupäivät , Hyvinkää Kehitysinsinööri Heikki Pajula, SYKE Ojitusten riita-asiat.
Kalastus Hollannissa Aarno Karels
Koronkorko Esimerkki 1, s.90 (88)
Suomen virtavesien erityispiirteet
Maatalousalueiden uomien luonnonmukainen kunnossapito ja hoito
Tulvariskityöryhmän kuulemis- ja keskustelutilaisuus Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitto.
Metsäpurojen kunnostukset
Salaojakone- ja ympärysainetutkimus
Maatalouden vesiensuojelu ”Nitraattiasetus”
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Ympäristökorvausjärjestelmän info Keuruu
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Loppuseminaari Säätytalo Helsinki Mikko Peltonen, MMM.
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Seminaari Suomen ympäristökeskuksen Auditorio Helsinki Elina Nikkola, MMM.
University of Joensuu Dept. of Computer Science P.O. Box 111 FIN Joensuu Tel fax Tietojenkäsittelytieteen.
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Kristiina Juntunen IMBA ja ICF Mihin IMBAn osiot kohdentuvat toimintakykyluokituksessa?
Maatalouden vesiensuojelu
LEHTIKORPI KADUT JA VESIHUOLTO SEKÄ MAAPERÄTIEDOT
Eloperäinen lannoitus ja ympäristökorvaus
Liike Nopeus ja kiihtyvyys.
11. Rehevöityminen on vesistöjen ongelma
Jokien kunnostus Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Maankohoaminen ja sen vaikutukset Perämerellä Aune Rummukainen kevät 2013.
Metsätalous ja vesiensuojelu
Metsätalous ja vesiensuojelu
Eroosio.
Maaperä Tekijä:Minä.
Eroosio.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO
Siltojen hoito- ja vuositarkastuskoulutus Siltojen hoitotoimenpiteet rakenneosittain
Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Esityksen transkriptio:

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää

Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset vesiensuojelukosteikot

1. Perattujen purojen kunnostus ja hoito

Uomasto Valtaojat ja norot – ei pysyvää virtausta läpi vuoden, ei kalastollista merkitystä purot – pienet uomat joissa pysyvä virtaus, voi olla kalastollista merkitystä joet – puroa suuremmat virtavedet, keskivirtaama yli 2 m3

Pienillä uomilla on kalastollista merkitystä Taimentiheys suhteessa uoman leveyteen (Tanska)

HUONO Ekologinen tila HYVÄ luonnontilainen perattu

Uoman elpyminen luonnontilainen HYVÄ HUONO perattu aika

reunaehdot perattu umpeen kasvava uusi tavoite ? luonnontil. esikuva

HW

Eroosio

suora luiska tulvatasanne

suora luiska tulvatasanne

Suurimmat sallitut virtausnopeudet Uomamateriaali vmax m/s Siltti 0,30 Hiekka 0,40 Turvemaa 0,70 Sora Kivikko 1,50 Hyvin juurtunut nurmi 1,80 Betoniverhous 4,00

valtaojan poikkileikkaus 1,5 m 2,0 m 2,5 m 1:1,00 1:1,25 1:1,50 1:1,75 1:2,00 1:2,00 1:2,00 1:2,25 1:2,25

Pajun käyttö eroosionsuojauksessa

Purojen tilan parantaminen monipuolistaminen luontaisen uoman ja sen toiminnan jäljittely eroosion ja liettymisen hallinta

Maatalouspurojen kunnostus

Longinoja ennen jälkeen

Longinoja ennen jälkeen

2. Monivaikutteiset vesiensuojelukosteikot

Kiintoaineen pidätys Perustuu yleensä virtausnopeuden hidastamiseen siten, että partikkeli laskeutuu eikä lähde enää liikkeelle. Maa-aineksen kulkeutuminen Pohjakulkeumana, karkeammat maalajit mm. hiekka Suspendoituneena, hienot maalait mm. hiesu,savi

Maapartikkelien laskeutumis-nopeudet seisovassa vedessä Maalaji (mm) Halkaisija (mm) Laskeutumisaika 1 m kohden Hiekka (2-0,2) 0,8 12 s Hieta (0,2-0,02) 0,08 3 min Hiesu (0,02-0,002) 0,008 0,002 3 h 45 h Savi (<0,002) 0,0015 0,0001 80 h 750 d

(savi, ravinteet, rauta ym.) PIDÄTETTÄVÄN PAR- TIKKELIN RAEKOKO KARKEA HIENO ALTAAN KOKO SUURI PIENI suspendoituneet ja liukoiset aineet (savi, ravinteet, rauta ym.) pohjakulkeuma (hiekka,hieta)

hiekanerotin 7-10 kertaa uoman leveys (W) 3 x W W n. 1 m

KOSTEIKOT ravinteiden pidätys (typpi ja fosfori) kiintoaineen pidätys sameuden vähentäminen raudan pidätys virtaama vaihteluiden tasaaminen

RAVINTEET RAUTA KIINTOAINE (SS)

Ravinteiden pidätys kosteikoissa Fosfori liukoisena tai partikkeleihin sitoutuneena Fosfori laskeutuu partikkelien mukana tai kiinnittyy kasvien pinnoille. Typpi liukoisena Sopivissa olosuhteissa biokemialliset prosessit muuttavat typen kaasuksi, jolloin se poistuu ilmakehään. (Rauta hapettuu ja saostuu kosteikon pohjalle.)

Kosteikon fosforinpidätyskyky

Kosteikkojen sijoittaminen -valuma-alueesta mahdollisimman suuri osuus peltoa -lähelle kuormituslähdettä, missä pitoisuudet suurimmat -luontaiset painanteet -patoaminen edullisempi kuin kaivaminen -priorisointi, kokonaistarkastelu, kustannustehokkuus

kosteikkojen sijoittaminen

kosteikko-ojat, ojien kynnystäminen

kutusoraikon sijoittaminen ihanteellinen uoman kaltevuus noin 0,5 %, raekoko 5-50 mm

Muista Kalan kulku vesistörakenteissa Erityisesti pato ja rumpurakenteiden yhteydessä

Patorakenteet kosteikkojen, tekolampien ja altaiden yhteydessä

Kvak Møllebæck Kaltevuus 0,5 - 2,5 % leveys n. 0,5 m virtaama 36 - 136 l/s Ohitusuoma ja lisääntymisalue meritaimenille poikastiheys jopa 6 kpl/uomametri

tierummut

Keskeiset ongelmakohdat Putous rummun alaosassa Liian suuri virtausnopeus Riittämätön vesisyvyys rummun sisällä Rikkonaiset rakenteet Pitkät pimeät putkitetut osuudet esim. siialle

Uuden rummun asennusohje Tierummun pohjan asentaminen 30 cm uoman pohjantason alapuolelle ja rummun pohjan täyttäminen luonnollisella kiviaineksella uoman pohjan tasoon Minimi vesisyvyys 20 cm Kaltevuus suositus: mielellään alle 0,5 %, ja ehdottomasti korkeintaan 1 % Rummun halkaisijan tulisi olla suhteessa uoman leveyteen, ettei virtausnopeudet nousisi liian suuriksi rummun ahdistaessa virtausta.

uoman monipuolistaminen, habitaattien tekeminen

Pellolla tehtävät toimenpiteet 1 Lannoituksen optimointi Viljelymenetelmät Maan rakenteen kunnossapito (edellyttää toimivaa kuivatusta)

Veden reitit kuivatus ei toimi ja maan rakenne tiivistynyt toimiva kuivatus ja hyvä maan rakenne

Suoja-alueet 2

Uoman rannoille perustettavat suoja-alueet 2 Uoman rannoille perustettavat suoja-alueet Maatalouden ympäristötuki velvoittaa - Piennar 1 m valtaojien varsilla - Suojakaista 3m puron ja muiden vesistön osien varsilla Lisäksi voidaan tehdä eritystuki sopimus Suojavyöhyke vähintään 15 m leveä maa-aines ravinteet torjunta-aineet

Suojavyöhykkeen hyödyt Vähentää uomien liettymistä ja kunnostustarvetta Parantaa vedenlaatua Parantaa eläinten elinolosuhteita uomassa rannalla

VALTAOJA VESISTÖ Eritystukisopimuksin Maatalouden ympäristötuki suojavyöhyke > 15 m Eritystukisopimuksin voidaan perustaa suojavyöhyke Maatalouden ympäristötuki velvoittaa perustamaan VALTAOJA piennar 1 m VESISTÖ (puro, joki, järvi) suojakaista 3 m

Suoja-alueen leveys

Uomastossa tehtävät toimenpiteet 3 3

Uomassa tehtävät toimenpiteet 3 Laskeutusaltaat ja kosteikot, vähentävät ainesten kulkeutumista ja parantavat vedenlaatua Uoman fyysinen ekologinen kunnostus, eliöstön elinympäristön parantaminen, habitaattien muodostaminen.

Kiitos mielenkiinnosta!

Ympäristö- ja vesiensuojelulliset toimenpiteet kuivatushankkeissa

1 1 2 3 Maatalouden ympäristö- ja vesiensuojelutoimet voivat sijoittua: peltoalueelle (aineiden liikkeellelähtö) pellon ja uoman väliin (aineiden kulkeutuminen) uomaan (a. ainepitoisuuksien alentaminen b. fyysiset olosuhteet) 1 1 2 3