Koe; koeavain 1001 Koeala 1 Koeala 2 Koeala 3 Koeala 4 Koemetsikkö 1 (koemetsikköavain ) Koeala 5 Koeala 6 Koeala 7 Koeala 8 Koemetsikkö 2 (koemetsikköavain ) Control N N NP P P 30m Control, N, P ja NP ovat koealojen käsittelyjen nimiä (tässä lannoituksia). Käsittelyjen vaikutuksia puuston ominaisuuteen (esim. kasvu) verrataan tilastollisilla analyyseillä. Muut tekijät pyritään vakioimaan esim. etsimällä homogeenisiä koemetsiköitä. Käsittelyjä on voitu toistaa esim. viiden vuoden välein ja niiden toteutuksen yksityiskohdat pitää tallentaa. Puuston tutkittavan ominaisuuden (esim. kasvu) selvittämiseksi mitataan kunkin puun tiedot määrävälein. Puut on voitu yksilöidä numeroinnilla tai sitten on vain kirjattu kunkin puun tiedot ilman tunnistusta. (Puusta voidaan kasvukairan avulla saatavasta näytteestä mitata vuosilustoja (”vuosirenkaita”) menneiltä vuosilta. Niiden avulla voidaan arvioida puun läpimittoja aikaisempina ajankohtina. Myös puun pituuden kehitystä voidaan mitata latvakasvainten perusteella muutama vuosi taaksepäin.) Puuston tutkittava ominaisuus (esim. kasvu) lasketaan koealan yksittäisten puiden mittaustulosten pohjalta. Myös yksittäisten puiden tietoja voidaan analysoida, kun esim. selvitetään puun kasvuympäristön vaikutusta puun kehitykseen. Puiden läpimitta- tai muita jakaumia voidaan myös laskea eri tavoilla. Kun eri tutkimuksissa puiden mittaustiedoista johdettavien tunnusten ennakointi on mahdotonta, täytyy mittaustiedot säilyttää. Säilyttämiselle löytyy muitakin syitä.

Puun mittaus ja näytteenotto Elävän latvuksen alarajan korkeus Puun pituus (latvan korkeus) Kannonkorkeus Kuivaoksarajan korkeus Paksuimman oksan korkeus korkeus Esimerkkejä puun korkeusmittauksista - korkeusmittauksia tehdään yleensä vain osasta koealan puita (ns. koepuut) - tavallisimmat mitattavat korkeudet ovat puun pituus ja elävän latvuksen alaraja Esimerkkejä puun läpimitan- mittauksista - läpimitta mitataan useimmiten kahdesta suunnasta, voidaan myös mitata kuorenpaksuus - kaikista koealan puista mitataan yleensä vain läpimitta rinnankorkeudella Puun pituus 5 vuotta sitten Puun pituus 10 vuotta sitten Läpimitta kannonkorkeudella Läpimitta rinnankorkeudella Läpimitta 6 metrin korkeudella Läpimitta latvuksen alarajalla Läpimitta latvuksen puolivälissä Oksanäytteitä Neulasnäytteitä Lustonäytteitä Esimerkkejä puun luokituksista Puulaji Puujakso Puustoryhmä Latvuskerros (Rungon) Tekninen laatu Koepuukoodi Terveydentila: -tuhon ilmiasu -tuhon syy -tuhon aste Kasvuhäiriöluokka Neulasten väri Neulasvuosikertojen lukumäärä Läpimitta 50%:n korkeudella Läpimitta 30%:n korkeudella Läpimitta 10%:n korkeudella

Keskeisiä kysymyksiä Millainen on tietomalli, jolla voidaan tallettaa puusta mittaus- ja luokitustietoja ”taloudellisesti” ja joustavasti? Taloudellisuus = ”rajaton” määrä muuttujia (esim.läpimittatietoja) saadaan rajalliseen määrään kenttiä Joustavuus = uusia muuttujia saa tulla (ja ne eivät lisää välttämättä kenttien määrää) Siis tavoitteena on tietomalli, johon saadaan eri mittausvariaatiot sisällytettyä, nykyiset ja tulevat Puun kasvutietojen sijoittaminen Kun esim. puusta on mitattu tietyltä korkeudelta läpimittoja ja sen lisäksi kairausnäytteistä samalta korkeudelta lustonpaksuuksia Yksilöityjen ja ei-yksilöityjen puiden ongelman ratkaisu?