Työperusteisen maahanmuuton mallintaminen - haasteellisia mahdollisuuksia ja mahdottomia haasteita? Sosiaali- ja terveysalan uudet mahdollisuudet - seminaari,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1 European Employment Services = Eurooppalainen työnvälityspalvelu EURES • Palvelee työnantajia kaikissa kansainvälisissä rekrytointitarpeissa • Auttaa.
Advertisements

PALAPELIN PALAT PAIKOILLEEN
Tulevaisuuden palvelukokonaisuus yrityksellesi
Työelämän ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön haasteet Opettamisesta osaamiseen –seminaari, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oikean osaamisen merkitys yritykselle Työelämän kehittämisstrategian seminaari
Työhönvalmennuksella työelämään
Welcome Office Slussen Neuvontakeskus? Matalan kynnyksen palvelua maahanmuuttajille Pia Hägglund |
KULTTUURI KUNTAORGANISAATION MUUTOKSESSA / Hanna-Mari Kokkonen.
Valmennus AMK-opintoihin -työkori –
Työrukkaset heilumaan ja nuorisotyöttömyys kuriin.
 Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle  Päätoteuttajana on Turun yliopisto  Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa.
Kokemuksia Mestari ja kisälli – järjestelmästä Kalaviikko 2010 Maria Saarinen, projektipäällikkö Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti.
PK-kehittämispalvelut
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Uudet ELY-keskukset ja tiedonvälityksen haaste työhallinnossa Ideapäivä-seminaari Jaana Suokonautio Jaana Suokonautio.
AIKA PARANTAA -toiminta esimerkkinä vertaistuotannosta Hanna Koppelomäki Aika parantaa –verkosto.
Projektipäällikkö Raija Hirvonen ARVO Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella.
Itä-Suomen ESR-päivät Opetusministeriön puheenvuoro Merja Niemi Opetusministeriö.
Mikä on hyvää hanketoimintaa? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ryhmäpäällikkö Anna-Liisa Hietala.
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
TYÖNHAKUTAIDOT, -TAVAT JA -KANAVAT
1 Päivi Moilanen Kulttuurienväliset toimijat Pohjois-Pohjanmaalla Oulu Hankkeilla räätälöityä toimintaa kuntiin.
Työhönvalmentajan käyttö henkilöstön palkkaamisessa
Marja Toivonen gsm Tuumasta toimeen – seminaarin päätös Aktiivi
OPS-KOULUTUKSEN YLEINEN TILA JA SEN KEHITTÄMINEN HEIKKI SUOMALAINEN SELVITYSMIES OPSO-KOKOUS
Ura- ja rekrypalvelut Uraseurannat 5 vuotta valmistumisesta Vuosina 2003 ja 2005 valmistuneille Sijoittumisseurann at 1 vuosi valmistumisesta
Tulevaisuuden koulutus ja osaamistarpeet IOY:n koulutuspäivä , Turku Hamburger Börs.
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki Merja Leinonen.
”KaaSu” - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen – hanke 2008 – 2009.
Aikuistyön yksikkö aikuistyön päällikkö Antti Hytti.
Vakka Verkostoon – Vanhustyön koulutuksen kehittäminen ja arviointi Seminaari Tampere.
OPPISOPIMUSKOULUTUS Ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto Määräaikainen työsopimus Koulutuksesta yli puolet työpaikalla työtehtävien yhteydessä, täydennetään.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
KULTTUURIVIENNIN HUIPPUOSAAMINEN tarpeet ja koulutus kärkitoimijan näkökulmasta Kulttuurivientiosaamisen kehittäminen Suomessa | | HTC Helsinki.
Pääotsikko Lisää alaotsikko tähän Vantaan kaupunki Sosiaali- – ja terveyspalvelut VammaispalvelutTyöllistämispalvelut.
Miten tuemme Rotarysäätiötä PETS Leila Risteli , Syötekeskus.
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Hanke pähkinänkuoressa
Työyhteisöhaastattelujen yhteenveto. Työyhteisöt: -haastateltu huhti-kesäkuussa työyhteisöjen esimiehiä, henkilöstöpäälliköitä, työnantajia, yrittäjiä.
Kommenttipuheenvuoro EMN:n työvoiman maahanmuuttoraportista EMN:n kansallinen seminaari Pia Björkbacka.
VALOA Valmennuksella kansainvälisiä osaajia työmarkkinoille
Taitaja2008-tapahtuman vaikutuksista: Kisojen järjestäjän näkökulma.
Rahoitus: ESR, Etelä-Suomen lääninhallitus Koulutuskeskus Salpaus – Tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä vahvistamalla.
TEEMARYHMÄ 1. PROFIILIN JA TUNNETTUUDEN EDISTÄMINEN TKI -päivät Porissa 2011.
Matkailun mahdollisuudet käyttöön! PAMin kärkiteemat kevät 2013.
Innova Länsi-Suomen akk
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
T YÖNETSINTÄ JA TYÖNANTAJAPAKETIT Paltamon Työtä Kaikille –hankkeen loppuseminaari Paltamossa.
TYÖELÄMÄN LAATU Menesty-hanke
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksella on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä.
Liiketalous JYPV 07 -PROJEKTI JYPV 07 JAMKIN KESKI-SUOMEN YRITYSTEN YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS (JYPV) – PROJEKTI/JATKAJAKOULU  Ω KOKEMUKSIA.
TYÖTURVALLISUUSKESKUS TYÖSUOJELUVAIKUTTAJANA Kiljava toimitusjohtaja Jorma Löhman.
Kolmas lähde Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelma : Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana.
Maahanmuuttajat, ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ja rekrytointi: Case Helsingin kaupunki VTT Annika Forsander Maahanmuuttoasioiden johtaja Maahanmuutto-osasto.
Eurooppalainen työnvälityspalvelu EURES OHJAUS 2004-seminaari Jyväskylä, Rantasipi Laajavuori Miten liikkua eurooppalaisilla työmarkkinoilla?
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ PaPaLaVa-projektista  Palapelillä laatua valinnaisuuteen  Uutta luova suunnittelu- ja kehittämistehtävä.
Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta Kyvykkyyksiä etsimässä PK-yritysten johtamisen haasteet Menestystekijöitä, henkilöstön kyvykkyyksien määrittelyä.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
1 alku Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös Ulkoasiainministeriö
Kehityskulkuja Työelämä muuttuu entistä nopeammin
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kulttuurienvälinen viestintä
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Kuntoutussäätiön alueverkostotyö Malminkartanon alueella
Esityksen transkriptio:

Työperusteisen maahanmuuton mallintaminen - haasteellisia mahdollisuuksia ja mahdottomia haasteita? Sosiaali- ja terveysalan uudet mahdollisuudet - seminaari, Kuopio Tapani Kojonsaari Sisäasiainministeriö, MATTO-tukirakenne

”Suotawaa olisi sentähden, että Suomen sanomalehdet puolestansa waroittaisivat kansalaisiamme pyrkimästä Pietariin, sillä täällä ei ole todellakaan tätä nykyä työtä, ja joutilaana olo käy liian kalliiksi” (Inkeri-lehti 1885) ”Eteenpäin sitä täälläkin waan pyritään, ja mikäpäs hätänä olisikaan eteenpäin mennessä, koska täkäläisissä tehtaissa - kuten nykyään muuallakin - työansiot owat tawallisen kohtuulliset, niin ettei siinä suhteessa ole mitään walittamisen aihetta” (Inkeri-lehti 1889)

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO -suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta paitsi Suomessa myös muualla Euroopassa -avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat ovat olleet laskussa v lähtien - vasta nyt kysyntä on elpymässä -v kokonaismuutto väheni 8%, työntekijöiden oleskelulupahakemusten määrä yli 42% (verrattuna v. 2008) -Suomessa n ulkomaalaista työntekijää, joka on n. 5% työllisistä -heistä vakituisesti maassa asuu , tilapäisiä n Suomeen muuttaa vuosittain n henkilöä (suurimmat ulkomaalaisryhmät virolaiset ja venäläiset), joista n. 1/5 palaa myöhemmin kotimaahansa tai muuttaa muualle

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATEISSA -ulkomaisen työvoiman käyttö terveysalalla on alkanut vasta luvulla -sosiaali- ja terveyspalveluiden ammateissa ulkomaalaisten osuus on kaksinkertaistunut v > v kokonaismäärä n (3% alan koko työvoimasta) -osuus suurin vaativissa ammateissa (lääkärit, hammaslääkärit) ja avustavissa tehtävissä (hoito- ja keittiöapulaiset, siivoojat yms.) -uudenlaisia haasteita valvontaviranomaisille, koulutusorganisaatioille, työyhteisöille ja työmarkkinajärjestöille

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON ESR- KEHITTÄMISOHJELMA (v ) - työvoiman maahanmuuton liittyvien prosessien ja toimintojen kehittäminen -noin 30 projektia eri puolilla Suomea, toimintoina -rekrytointi ja työnvälityksen kehittäminen -osaamisen sopeuttaminen -asettautumispalvelut -projekteja rahoittavat ELYt, toteuttajina myös koulutus- ja kuntaorganisaatiot, tutkimuslaitokset, seudulliset kehittämisyhtiöt…

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON ESR- KEHITTÄMISOHJELMAN KOORDINAATIO: MATTO-TUKIRAKENNE (v ) Kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toiminnot, pilotoinnit ja kokemukset -> kerääminen ja jalostaminen -> tiedon välittäminen kehittämisohjelman sisällä sekä muille työvoiman maahanmuuton parissa työskenteleville tahoille

MATTO-TUKIRAKENTEEN TYÖSUUNNITELMA 1. OPASTUSJÄRJESTELMÄT Ulkomaisille työntekijöille Ulkomailta rekrytoiville työnantajille 2. Työvoiman maahanmuuton VETOVOIMASTRATEGIA 3. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIORIENTAATION OPINTOKOKONAISUUS Läpileikkaavina teemoina - yhdenvertaisen työelämän kehittäminen - lainsäädännön muutostarpeiden tunnistaminen

KEHITTÄMISOHJELMAN OPETUKSET 1.OPASTUSJÄRJESTELMÄT (TT ja TA) Työperusteisen maahanmuuton palveluprosessit: Rekrytointi (osaajien löytäminen) Koulutus (osaamisen sopeuttaminen) Asettautuminen (yksilöiden sopeuttaminen) - Tietoa, opastusta ja neuvoja on tarjolla (paljon), mutta se on hajallaan ja osittain vanhentunutta (ylläpito ja päivitys?) - Projektiperusteisuus -> Pysyvä resurssointi - Eri toimijoiden erilaiset tarpeet: ulottuvuuksina mm. alueellinen näkökulma, alakohtaisuus, resurssit… - Toimijoiden yhteistyö? Koordinaatio?

KEHITTÄMISOHJELMAN OPETUKSET 2. Työvoiman maahanmuuton VETOVOIMASTRATEGIA Käytössä useita eri välineitä ja tiedotuskanavia - informaatio on hajanaista, vanhentunutta ja sekavaa -> viestintää tulee yksinkertaistaa ja tehostaa (vrt. Tanska) Toimijoiden erilaisten tarpeiden esiin nostamisen mahdollistaminen Erilaisia verkostoja, kontakteja ja toimintamalleja on paljon, haasteena tehdä ne näkyviksi ja käytettäviksi Strategian painopisteet ja kohdennukset: segmentointi

KEHITTÄMISOHJELMAN OPETUKSET 3. Suomen kielen ja kulttuuriorientaation opintokokonaisuus Eri toimijoilla paljon kehitystyötä tekeillä, vaaditaan koordinaatiota jotta kaikki hyöty saadaan varmasti irti (mm. yhteiset tekniset ratkaisut) Kehittämisohjelman puitteissa valmisteilla kolme teemaa: 1. Suomen kielen opintokokonaisuus tukemaan lähiopetusta ja aktiivista omaehtoista oppimista 2. Työelämätietous -materiaalia suomalaisesta työelämästä, sekä virtuaalista että tulostettavaa 3. Suomalainen kulttuuri - ”miten me ollaan”? Analyyttinen taso, yhteys työelämään ja arkeen Avoimena kielet ja tasot? Yhteensovittaminen

TYÖPERUSTEISEN MAAHANMUUTON HAASTEET -Tahtotila? -(Pysyvät) resurssit? -Eri toimijoiden keskinäinen koordinaatio ja roolitus? -Eettisesti kestävä työperusteinen maahanmuutto? -Ennakointiosaaminen? -Työyhteisöjen monikulttuurisuusosaaminen?

ESR Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne MATTO KIITOS! Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne MATTO Projektipäällikkö Tapani Kojonsaari Projektisihteeri Hanna-Maria Hyttinen p p