Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen Marjo Savijärvi marjo.savijarvi@helsinki.fi

Tässä esityksessä Kielikylpy Ensikieli lasten ja opettajan resurssina Oppimisen vaiheista Esimerkkejä

Kielikylpy kehitettiin Kanadassa 1960-luvulla vastauksena vanhempien vaatimuksiin ranskan opetuksen tehostamisesta opetusmenetelmä, jossa opittava kieli on vuorovaikutuksen väline kohderyhmänä paikallista enemmistökieltä ensikielenään puhuvat lapset kielikylpykielenä paikallinen vähemmistökieli ns. varhainen täydellinen kielikylpy alkaa päiväkodissa ja jatkuu peruskoulun loppuun

Kielikylvyn periaatteita päiväkodissa opettajat puhuvat lapsille kielikylpykieltä kaikissa tilanteissa opettajat ymmärtävät lasten ensikieltä ja lapset saavat käyttää ensikieltään sekä keskenään että opettajien kanssa lapset tulevat kielikylpyyn yhtä aikaa ja omaksuvat toista kieltä samoissa tilanteissa: kukaan ei osaa kielikylpykieltä ennestään

Kielikylpypäiväkoti oppimisympäristönä Toista kieltä opitaan osallistumalla päiväkodin arkitoimintoihin Vuorovaikutus on toiminnallista Vuorovaikutus liittyy päiväkodin rutiineihin Opettajat ymmärtävät lasten ensikieltä → ensikieli resurssina Lapset aloittavat kielikylvyn yhtä aikaa → oppimisen yhteisöllisyys

Kielen valinta kielikylpypäiväkodissa Opettajat K1= suomi K1~K2 K2=ruotsi Vanhemmat Lapset

Väitöstutkimus Miten toista kieltä opitaan päiväkodissa? Videoitua vuorovaikutusta yhden kielikylpyryhmän arkitilanteista kahden ensimmäisen kielikylpyvuoden ajan Lapset 4-vuotiaita aloittaessaan kielikylvyn Tutkimusmetodina keskustelunanalyysi → tutkimuskohteena arkiset vuorovaikutus-tilanteet http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7309-0

Ensikieli resurssina - Lapset voivat käyttää ensikieltään alusta alkaen: tulevat ymmärretyiksi

Lapsen keinona ilmaista itseään Lea: mul on barbi. V: nå du har en barbie me @lå:nga långa flät(-)@ Mallu: mä en saa ikinä ottaa barbei mukaan. V: men vi måst prata me mamma ja ska ↑säga åt mamma att du får nog ta hit. V: vi ska prata. V: Vikke ska säga åt din mamma Mallu: paitsi nukkeja saan. V: jå. (.) men du får nog också ta barbie om du vill. Opettaja tietää, mitä lapsi ajattelee ja voi keskustella lapsen esiin nostamista asioista lapsen vanhempien kanssa

Opettajan resurssina: opettaja tietää, miten lapsi tulkitsee hänen puhettaan Jussi: jos kuvittelee king kongia ni sit näkee pahoja £unia eikö nii£. V ((voitelee leipää)): °.jo° (.) °faktist° V: >ha(de) du< sett (.) på sådant då. V: ha du sett på sån film som heter kingkong. V: ha du. Jussi: kingkongii jos (.) kuvittelee nii menee m- (.) paha- (.) pahoja (.) unia (.) ↓saa.

Vrt. toisena vuonna: Jussi kertoo Robocopista V: ha du titta på Robocop nu. Jussi: ei vaa mä oon kattonu sitä joskus.

Tulkintapohjana suomi ja suomenruotsi rakenteeltaan erilaiset kielet, mutta sanastossa yhteistä, mm. osa vuorovaikutusta jäsentävistä partikkeleista identtisiä: jå / joo, nå / no, hej / hei yhteisiä kulttuurisia piirteitä: monissa lastenlauluissa on sekä suomen- että ruotsinkieliset sanat

Alkuvaiheessa lapset poimivat opettajan puheesta suomelta kuulostavia sanoja ja tulkitsevat niitä suomeksi: korv → ´korppu´ skatt → ´katti´, ´kissa´, grotta → ´rotta´

Keskustelua aamupalapöydässä: Jussi: Robin asuu Robin-luolassa eikös niin V: bor han (.) i en grotta Aku: ei Robin oo mikää rotta V: ne (.) Robin e dendär Bätmäns ven e de int sant han tycker om bätmän Jussi: se on Bätmänin kaveri Ulla: Hiiret on rottia V: ne (.) en råtta e en råtta å en mus e en mus Meri: lotta on lotta ja hiili on hiili

Opettaja tarjoilee leikkeleitä. Jussi osoittaa makkaraa. V: korv ahaa de e korv Jussi: £korpe£ Ulla: sehän on makkaraa Jussi: tää on makkaraa eikä korppua Ulla: se on tätä makkaraa samaa makkaraa Meri: kyllähän aikuisen pitäis käsittää et tää on … se on makkaraa eikä korppua. Korv kuulostaa ihan korpulta.

Toiminnan ymmärrettävyys

LVI lokakuu / askartelu 04 V: här e en limpensel?, ´tässä on liimapensseli´ 05 (.) 06 V: såhär?,= 07 Jussi: =eiku liima°pens[seli°. 08 V: [jå en lim?, 09 >dehär e lim<. ((yhdeksän riviä poistettu)) 18 Jussi ((laulaa)): kivaa olla ruatsinkielisessä 19 tarhassa (.) tarhassa (.) tarhassa.

Ensikieli kehyksenä, johon ruotsinkieliset ilmaukset liitetään V: men lite sylt sen också när du har lite gröt Santtu: mä haluun ↑paljon sylt

V: Meri vill du ha (.) mycke eller lite te Meri: °lite° (lapsi): mullaki on lite (lapsi): tytöt otti lite. Jussi: kaikki otti lite mutta mä otin mycke.

Ensimmäiselle syksylle tyypillistä Lapset tulkitsevat opettajan toimintaa Eivät tarkista ymmärtämistään vaan toimivat ikään kuin ymmärtäisivät

Ensimmäisen vuoden kevät Lapset tulkitsevat puhetta Kysyvät, jos eivät ymmärrä

Puheen ymmärtäminen V: va de rolit att åka flygplan Lea. LEA KATSOO V:A JA NYÖKKÄÄ V: °.jå° (1.5) Meri: oom mäki menny lento[koneella V: [å ↑du ha åkt flygplan (.) ja ↑just de ja. Meri: Kanariansaarille V: ↑jå:å Meri: mut se ei ollu musta kivaa.

Ymmärrysongelman osoittaminen V: var va du i går Jussi du var int alls här på dagis i går Jussi: mitä V: <var va: du i går> du va int här vi sa @var e Jussi.@ (1.0) JUSSI HIEROO OTSAANSA V: va du hemma. (1.0) Jussi: e(i). V: var. Jussi: no mä oli:n (.) tuolla (.) (↑poikien) (.) luona >vähä aikaa tai mä nukuil liian paljon

Meri:. ku mä olin kipee ja mä heläsin ni (0. 5) mun oikee Meri: ku mä olin kipee ja mä heläsin ni (0.5) mun oikee silmä oli ihan kiinni enkä mä saanu sitä auki .hh sitä piti pestä pumpulilla mut vasen oli auki V: aj. (.) jå. då hade du kanske riktit <ögoninflammation>. (2.0) MERI KÄÄNTYY KATSOMAAN V:A V: de kan man ha. (.) .hm: Meri: mitäh. V: om du hade ögonin- hade du sjuka ögon. Meri: joo. Kati: mul oli selkä kipee.

Toinen vuosi: enemmän ruotsia V: står Mallu i kö för att komma å baka. V: ne? Anu: ja vill komma å baka V: jo du får komma som nästa Anu. (.) men int riktigt ännu. (.) ja nå om du ryms där. Lea: ja vill också komma å baka

V: nå nu har du en massa små grisar (.) miljoner me små grisar. V: du kan sätta de här oppe Meri. Anu: ja gör ganska mycke små hjärtor.

Opettaja Anu (nu) har du ja gör en massa ganska mycke små grisar små hjärtor

Yhteenvetoa: 1) Miten lapset oppivat? Opettaja ja lapset tekevät yhdessä erilaisia asioita. Suuri osa toiminnasta on ymmärrettävää jopa ilman puhetta. Kun opettaja osallistuu vuorovaikutukseen ruotsiksi, ruotsinkielinen aines asettuu kierrätettäväksi. ”Language, the system, is what happens while we are busy with more vital concerns” (Anward 2005: 35).

2) Kielikylvyn erityispiirteitä Oppiminen on toiminnallista Oppiminen on yhteisöllistä Oppiminen tapahtuu lasten tahdissa

Yhteiset huomionkohteet De e korv. Yhteiset huomionkohteet Sehän on makkaraa. Ymmärrettävä ei-sanallinen toiminta Yhteiset kokemukset