Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
Advertisements

Kuntauudistuksen muutostuki Muutosviestintä kunta- ja sote-uudistuksessa – iltapäiväseminaari Neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen, VM
Kunnanjohtaja Esko Kairesalo, selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
OSTA LÄHELTÄ – KEHITÄ KUNTAASI
Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pienkuntaseminaari Simo Kommenttipuheenvuoro kuntarakenneuudistuksesta.
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1.Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Selvittäjän ja kuntien välinen työnjako. Kuntarakennelain tavoite • Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.
TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI)
Toteutuuko järjestöjen ja kuntien välinen kumppanuus KUUMA-alueella
Keravan seurakunta - matkakumppanisi
Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Kuntajohtajakokous Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä.
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Keravan kuntalaisten ja valtuuston kuulemistilaisuus Kerava Matti Vatilo.
Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti.
Hyvinvointitoimikunnan tehtävät ja rooli Kaupunginhallitus Ma
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommunutredning Millaiseen metropoliin Helsingin valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Metropolialueen kuntajakoselvitys Tilannekatsaus 5 kunnan henkilöstötyöryhmä Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Aamukahvit Smolnassa
Nuorisovaltuustomalli KUNTA-työryhmän puheenjohtaja Juho Mölsä.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Myyrmäki Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Matinkylä
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
Kuntaliitto Arto Koski Erityisasiantuntija Kuntajakoselvittäjien työseminaarin tavoitteet.
Matinkylä 2040 ? Metropoliselvitys Sevón.
Talouspalvelut Markku Vehmas KUUMA-johtokunta
LOPPURAPORTIN ESITTELY- JA KESKUSTELUTILAISUUS Yhdyskuntarakenne ja palvelujen saavutettavuus MALY -ryhmän puheenjohtaja Erkki Kukkonen.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? EN HURUDAN METROPOLSTAD? Helsingin valtuusto / Helsingfors fullmäktige Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Työryhmän vpj. Vesa Tuunainen
ESPOON KESKUS METROPOLISSA Espoon kuntalaiskuuleminen Cay Sevón Kuntajakoselvittäjä.
Elinvoimainen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen Kjk
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Opetus- ja koulutuspalveluiden tavoitetila
Kaupunkiyhteiset tulostavoitteet Kh Kaupunkiyhteiset tulostavoitteet v Talous Valtuustokauden tavoiteMittariTulostavoite Kaupungin.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Sastamalan kaupunki SASTAMALAN TALOUS VUOTEEN 2012 Valtuustojen seminaari Elina Alajoki.
Nuorisovaltuustotilaisuus Hallintojohtaja Jukka Anttila.
Antero Alenius Sastamala vai Punkalaidun Kuntalaiset
Hyvinvointipalvelut – tilaajalautakunnat Vaihtoehtoisia malleja Tiina Kirmanen Kirjoita tähän päivämäärä ja muuta tarpeellista tietoa.
Hollolan ja Hämeenkosken sekä Nastolan ja Lahden yhdistyminen
Sote-tuotannon suunnittelu ja valmistelu Keski-Uudellamaalla
Läntisen alueen sosiaali- ja terveysasema -hanke
Asumisen strategia Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpää KUUMA-johtokunta Kirkkonummi.
Keuruun kaupunki 2006 Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenne –seminaari Keuruun seutukunta Timo Louna Kaupunginjohtaja, Keuruun kaupunki.
Ohjausryhmä , liite 2 Kuntien loppuraporttilausunnot.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Espoon kuntalaiskuuleminen Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Matinkylä Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Esitys aluetoimikuntamalliksi Vapaa-ajan asukaspalveluiden lautakunta §65.
Espoo haluaa kehittää osallisuutta Osallistuva Espoo -kehitysohjelma
LOHJAN KAUPUNGIN UUSI ORGANISAATIO Uudet ideat siirretty hallintosääntöön Alueiden johtokunta
Kuntahallinto.
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen ennakkoarviointi – riskit ja mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kuntarakenneselvityksen ohjausryhmä ? Kehitysjohtaja.
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Espoo – Kauniainen – Kirkkonummi – Vihti -selvitys
Ohjausryhmä , pöytäkirjan liite 1B Työsuunnitelman liite
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto
Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen edut ja haitat
Sote-uudistuksen toimeenpano
Esityksen transkriptio:

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1.Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus. 2.Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.

Selvityksen eteneminen NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA (syksyllä 2013) TULEVAISUUS 8 ERILLISTÄ KUNTAA (alkuvuonna 2014) TULEVAISUUS YHTENÄ KAUPUNKINA (keväällä 2014) VERTAILU JA JOHTOPÄÄTÖKSET (syksyllä 2014)

Uuden kaupungin valmistelun lähtökohdat

kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 112 Me (+ sote-uudistus Me) tasapainottamisen tarve johtuu valtionosuusleikkauksista verotulojen kasvun alenemasta väestön kasvun ja ikääntymisen vaikutuksesta palvelujen tarpeeseen erillisten kuntien itse arvioima sopeuttamispotentiaali 67,6 Me palveluverkon sopeuttamismahdollisuus merkittävä, mutta ei riittävä Talouden sopeuttamistarve ja –potentiaali

Keski-Uudenmaan kaupungin visio Älykäs verkostomainen kaupunki Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille Ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa!

Uuden kaupungin valmistelu

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointi Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

Palvelujen saavutettavuus ja tietotekniikan hyödyntäminen kuntalaiskysely maaliskuussa (Taloustutkimus) 1000 puhelinhaastattelua haastateltavina –vuotiaat, valittiin satunnaisotoksella tulokset: sähköistämispotentiaalia eniten varaus-, lupa- ja hakupalveluissa sekä äänestämisessä, lähitaajamaan toivotaan useimmiten terveyspalveluita ja koulua

Mikä tai mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa teitä lähimmästä taajamasta? Kaikki vastaajat, n=1004 | | 12478/Keski-Uudenmaan kunnat/Kuntalaiskysely palvelujen saavutettavuudesta/Timo Myllymäki & Jari Pajunen/mna 10

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointi Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

1.kriteeri: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen 2.kriteeri: palveluiden saavutettavuuden luokittelu: cityalueen lähipalvelut citypalvelut kaupunkipalvelut 3.kriteeri: työpaikka-alueiden sekä logistiikka- ja varastoalueiden saavutettavuus ja suunnittelu 4.kriteeri: keskuksien kehittymisen sekä kaupungin eri osien omailmeisyyden ja historian tukeminen 5.kriteeri: erilaisten asumisympäristöjen (maaseudusta urbaaneihin keskustoihin) tarjoaminen 6.kriteeri: poikittaisten yhteyksien kehittäminen Älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit (tiivistetysti)

13

voi olla useita kullakin viidellä cityalueella väestöpohjan mukaisesti esimerkkejä: terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta lasten- ja äitiysneuvolapalvelut lasten ja nuorten suun terveydenhuolto päiväkoti ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu) nuorisotila kirjaston monitoimipalvelupiste leikkipuisto ja pallokenttä joukkoliikenteen pysäkki ja joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen sähköiset palvelut Cityalueen lähipalveluja

on kullakin viidellä cityalueella vähintään yksi voivat sijaita missä tahansa ko. cityalueen puitteissa (liikenneyhteydet) esimerkkejä: terveyskeskuksen kiireetön potilasvastaanotto röntgen- ja laboratoriopalvelut kasvatus- ja perheneuvolat lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet kaupungin monipuoliset asiakaspalvelupisteet monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle citykeskusten välinen joukkoliikenneyhteys Citypalveluja

on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella (liikenneyhteydet) esimerkkejä: terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja muualle maahan vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen hallinto-, henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut Kaupunkipalveluja

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointi Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

lähifoorumeita (aluelautakuntia) on viisi kuten cityjäkin lähifoorumeilla merkittävä määrä tehtäviä ja budjettivaltaa: ne vastaavat mm. cityalueen lähipalveluiden tilaamisesta, vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa lähifoorumien jäsenet valitaan suorilla vaaleilla (kuntavaalien yhteydessä) lähifoorumeilla on koko- tai osa-aikainen puheenjohtaja lähifoorumeiden puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa Vision mukainen aito kunnanosahallinto: lähifoorumit

PALVELU- ORGANISAATIO HALLINTO- ORGANISAATIO Palvelu- lautakunta 1 Palvelu- lautakunta 1 Jaostot Nuorisovaltuusto Keskusvaalilautakunta K U N N A N H A L L I T U S (11-15) Tarkastuslautakunta K U N N A N V A L T U U S T O (59-67) L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O Taru_Luonnos Mäntsälä City Lähifoorumi (7-9) Mäntsälä City Lähifoorumi (7-9) Nurmijärvi City Lähifoorumi (7-9) Nurmijärvi City Lähifoorumi (7-9) Palvelu- lautakunta 2 Palvelu- lautakunta 2 Palvelu- lautakunta 3 Palvelu- lautakunta 3 Keskushallinto ohjaa ja koordinoi Liikelaitosten johtokunta Vanhus- ja vammais- neuvostot Vanhus- ja vammais- neuvostot Sibbesborg City Lähifoorumi (7-9) Sibbesborg City Lähifoorumi (7-9) Hyvinkää City Lähifoorumi (7-9) Hyvinkää City Lähifoorumi (7-9) Tuusulanjärvi City Lähifoorumi (7-9) Tuusulanjärvi City Lähifoorumi (7-9)

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointi Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me, josta erilliset kunnat omin toimin 67,6 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali vuosina on arviolta 156 Me, jos kaupunki toteutetaan ehdotuksen mukaan alkaen veroprosenttina 20 nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohti nousee aluksi raskaan investointisuunnitelman vuoksi, mutta alkaa laskea vuodesta 2020 alkaen säännöllinen tulorahoitus, vuosikate, on riittävä jo vuonna 2017: vuosikate kattaa laskennallisten poistojen lisäksi suuren osan investointeja verorahoituksen keskimääräinen kasvu on suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointi Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me, josta erilliset kunnat omin toimin 67,6 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Raja-alueiden hyödyntäminen -> Ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne. Joukkoliikenne tavoittaa valtaosan asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Optimaalinen palveluverkko - menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Joukkoliikennekustannusten nousu. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen

ERILLISET KUNNAT Kilpailukyky perustuu ketterään asiakaslähtöiseen toimintatapaan pääkaupunkiseudulla sijaitseviin yrityksiin ja työpaikkoihin Matala kynnys vaihtaa parhaita ICT-käytäntöjä keskenään (hidasta). KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Riskinä isossa organisaatiossa toiminnan kankeutuminen, joka tietoisesti halutaan estää. Vahva yritysten toimintaedellytysten kehittäjä. Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen ja verotulojen määrän nousuun omalla alueella. ICT:n täysimittainen hyödyntäminen: tiedolla johtaminen ja palvelujen sähköistäminen (kyseessä toimintatavan muutos, ei vain ohjelmainvestointi) ICT-kustannukset nousevat lähelle pääkaupunkiseudun kaupunkeja. Vaikutus kilpailukykyyn

ERILLISET KUNNAT Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta metropolihallinnossa ja sote- alueella pienempi. KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lentokentän pohjoispuolisen alueen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Paremmat vaikutusmahdollisuudet sote-alueen järjestämispäätökseen ja mm. tuotantovastuuseen. Edunvalvonta

NykytilaTulevaisuus, jos kunnat jatkavat erillisinä Keski- Uudenmaan kaupunki Yhteensä Etuja (enemmän kuin haittoja) Haittoja (enemmän kuin etuja) Ei etuja, eikä haittoja YHTEENSÄ Etujen ja haittojen yhteenveto

kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä, JOS 1.yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuosina yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina Keski-Uudenmaan kuntien yhdistyminen toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla. Loppuraportin mukaan

Lisätietoja: