Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen ennakkoarviointi – riskit ja mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kuntarakenneselvityksen ohjausryhmä 10.9.2014? Kehitysjohtaja.

Esitys aiheesta: "Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen ennakkoarviointi – riskit ja mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kuntarakenneselvityksen ohjausryhmä 10.9.2014? Kehitysjohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen ennakkoarviointi – riskit ja mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kuntarakenneselvityksen ohjausryhmä ? Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, FCG Konsultointi

2 Raportin oletus ja johtopäätös
Yhdistymisselvitys osoittaa, että jos yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin sekä hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina sekä jos Keski-Uudenmaan kuntien liitos toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla, on Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisellä enemmän hyötyjä kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä.

3 Arviointityön tavoite
Työssä arvioidaan loppuraporttiluonnoksessa kuvatun kuntien yhdistymisen toteuttamista esitettyjen tavoitteiden ja kriteereiden pohjalta. Arvioinnissa tarkastellaan mitkä mahdolliset ulkoiset tekijät ja niiden muutokset edistävät tai estävät yhdistymisen onnistumista (kuntatalous, työpaikkakehitys, valtion toimenpiteet, soteratkaisu jne.). Samoin arvioidaan mitkä sisäiset tekijät (johtaminen, henkilöstö, muutoksen hallinta, yhdistymissopimus jne.) tuovat mahdollisuuksia ja riskejä yhdistymisen valmistelu- ja toteutusvaiheeseen.

4 Uuden kunnan valmistelun TTT
TUNNE Vuorovaikutus ja luottamus TAITO Prosessointi ja projektihallinta TIETO Tietoperusta ja tiedonkäyttö

5 Talous­po­li­tii­kas­sa on pak­ko kään­tää kat­set­ta vien­nin li­säk­si myös ko­ti­mark­ki­noil­le. Ostovoima supistui viime vuonna 1,1 prosenttia ja tulee tänä vuonna supistumaan 0,6 prosenttia. Ensi vuonna laskua tulee arviolta 0,7 prosenttia, ehkä enemmänkin, sillä työllisyyskehitys ei näytä hyvältä ( )

6 Keskeiset avoimet kysymykset
Kansantalouden kehitys – merkittävin vaikutus uuden kunnan tuloihin ja kehittämispanoksiin Mitkä kunnat mukana varsinaisissa yhdistymissopimusneuvotteluissa, keitä mukana? Yhdistymissopimusluonnos puuttuu, miten arvioida? Väestönkasvu ja yritysten sijoittuminen metropolialueella – pääkaupunkiseuturiippuvuus ja asuntotuotannon kehityssuunta Sote järjestelmä – palvelut ja yhteensovitus, päätösvalta ja kustannukset, tuotantovastuun mahdollisuus Metropolihallinto – kaavoitusvallan menetys ja muut tehtävät sekä tehtävien päällekkäisyys

7 Johtaminen ja demokratia
Keskeisimpänä mahdollisuuksia on kokoa alueen ja asukkaiden etuja huomioon ottava yksi vastuullinen poliittinen päätöksentekijä. Riskinä on, että poliittiset päättäjät eivät löydä yhteistä tahtotilaa uuden kunnan kehittämiseksi ja päätöksentekokyky heikkenee (valtuuston alueellinen jakauma ja liittoutumiset). Riskinä on, että cityt jatkavat nykyistä kuntien välistä kilpailua ja siten hajottavat voimavaroja. Pormestarimalli voi vahvistaa poliittista johtamista, mutta riskinä on määräaikaisen pormestarin huomio voi keskittyä valtuustokauteen. Elämänkaarimallin mukaisen lautakuntaorganisaation ja tilaaja-tuottajamallin toteuttamisella on mahdollisuus parantaa tuottavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Riskinä yhteensovittamisessa organisaation sektorirakenteiden purkamisen vaikeus ja elämänkaariajattelussa sote-palvelut erillisyys. Riskinä on myös tilaajavastuun liiallinen hajautuminen ja roolien ja vastuiden epäselvyys (palvelulautakunnat ja lähifoorumit) voivat aiheuttaa päällekkäistä hallintoa ja resurssihukkaa.

8 Sote-uudistus Uusi kunta on nykyisiä erillisiä kuntia huomattavasti voimakkaampi vaikuttaja sote-alueen päätöksenteossa ja palvelujen järjestämispäätöksissä. Riskinä on, että sote-ratkaisu ja metropolihallinto sekä nykyisenkin lainsäädännön ja normien ohjaus vaikuttaa negatiivisesti uuden kaupungin suunniteltujen palveluiden ja palveluverkkojen organisointiin. Kuntalaisten vaikuttamisen näkökulmasta sote-ratkaisun myötä lähifoorumien rooli voi jäädä vähäiseksi, kuntalaisten motivaatio osallistua oman alueensa poliittiseen päätöksentekoon hiipuu. Uudella kunnalla on mahdollisuus saada tuotanto-organisaatiovastuu, varsinkin jos lakia sovelletaan eri alueelliset piirteet huomioon ottaen.

9 Sektorihallinnon ohjaus
Metropolihallinto (suorat vaalit) Sote-alue (kuntayhtymä/yhtymäkokous) sote-tuotanto- organisaatio 1 Keski-Uudenmaan uuden kunnan valtuusto Uuden kunnan sote-tuotanto- organisaatio 2 Keski-Uudenmaan uuden kunnan hallitus Valiokunnat Jaostot Keski-Uudenmaan uuden kunnan palvelulautakunnat Keski-Uudenmaan uuden kunnan lähifoorumit KUNTALAISET

10 Palvelut Uusi kaupunki voi nykyisiä kuntia paremmin hyödyntää skaalaetuja ja erikoisosaamista palveluissa. Riskinä on, että yleinen talouskehitys ja verotulojen heikko kehitys eivät kehittämisen investointeja Palvelujen uudenlainen organisointi (kaupunkipalvelut, citypalvelut ja lähipalvelut) mahdollistaa palvelujen asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden kehittämisen. Riskinä on muutoksen hitaus johtamishaasteiden sekä alueen laajuuden ja sisäisen erilaisuuden vuoksi Riskinä on myös sote-palvelujen sekä kunnan palveluverkkojen ja lähipalvelujen yhteensopimattomuus. Jos uusi kunta saa tuotantovastuun, se lieventäisi palveluiden integrointiongelmia. Sähköisten palvelujen parantaa asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta. Tavoitteiden saavuttamisessa riskinä on asiakkaiden ja asiantuntijoiden käyttäytymisen hidas muuttuminen. Lisäksi riskinä on, etteivät järjestelmät ja ohjelmat ole riittävän yhteensopivia ja käyttäjälähtöisiä.

11 Yhdyskuntarakenne Uuden kunnan kilpailukyky ja vetovoima on riippuvainen metropolialueen kasvusta, erityisesti pääkaupunkiseudun menestyksestä. Raportissa kilpailukyky on nähty vahvojen keskusten verkostona ja houkuttelevana toimintaympäristönä sekä elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalveluina. Riskinä on kuntien ja valtion välillä sovittu asuntojen ja liikenneväyläinvestointien järjestelyt, jos sen seurauksen pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen lisääntyy. Suurempi kunta vaikuttaa erillisiä kuntia voimakkaammin metropolihallinnossa ja sen toiminnassa. Riskinä on, että metropolihallinnon ratkaisut rajoittavat kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tavoitteiden toteuttamista. Samoin raja-alueilla olevien maa-alueiden hyödyntäminen on riippuvainen metropolihallinnon ratkaisuista. Liikenneratkaisuissa metropolihallinto ja kuntalaisten työssäkäynti- ja asiointisuunnat voivat vaikuttaa kaavaillun poikittaisten liikenneyhteyksien kehittämiseen.

12 Talous Säästöpotentiaali olettaa, että yhdistyminen toteutuu selvityksen mukaisesti hyödyntäen mm. henkilöstön poistumaa, palveluverkkojen järjestelyjä, toimitilojen käyttöä ja sähköisiä toimintoja. Riskinä on, että selvityksessä säästöpotentiaalin realisoitumista edellyttävät päätökset ja toimenpiteet viivästyvät. Lähentymiskriteereillä voidaan varmistaa, että uuden kaupungin talous on käynnistymisvaiheessa terve ja kaikki kunnat sitoutuvat samoihin tavoitteisiin. Lähentymiskriteereissä riskinä on kuntien talouden kiristyessä niiden toteutuminen erilaisesti alueen eri osissa. Selvityksessä on laskettu tarkkoja euromääräisiä säästöjä sekä tulo- ja menovaikutuksia. Mitä yksityiskohtaisemmat arviot ovat sitä suuremmat riskit sisältyvät odotuksiin kustannussäästöjen toteutumisesta ja tulopohjasta. Valtionosuuksien on arvioitu kasvavan vuosina 2017 – 2018 jopa 23 miljoonaa euroa. Soten rahoitusmalli on alueen kunnilla epäedullisempi kuin mitä on arvioitu. Samoin Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus voi vaikuttaa kunnan mahdollisuuksiin realisoida sopeuttamispotentiaalia.

13 Henkilöstö Eläköitymisen ja muun henkilöstöpoistuman hyödyntäminen mahdollistuu nykyisiä kuntia paremmin uudessa kunnassa. Riski henkilöstön eläköitymisen ja poistuman optimaalisessa arviossa eikä säästöarvioissa oteta huomioon kasvavia palvelutarpeita Kuntiin ja toimialoihin kohdistuvat uudistukset vähentävät kunnan tehtäviä ja vaikuttavat myös hallinnon ja tukipalveluiden tarpeisiin, mikä lisää henkilöstön sopeuttamispotentiaalia. Samalla riskinä on, ettei mahdollisuuksia hyödyntää henkilöstöresurssien käyttöä onnistuta hyödyntämään. Palkkojen harmonisoinnissa on riskinä palkkakustannusten kasvu, kun palkat on tavoitteena harmonisoida keskiarvopalkkojen mukaan. Henkilöstön sijoittamisen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen avulla saatava toiminnallinen ja tuottavuuden parantamisen hyöty on uudessa kunnassa mahdollisuus. Riskinä on muutoksen johtamisen ja uudelleenjärjestelyjä koskevan päätöksenteon epäonnistuminen. Lisäksi riskinä on, että johdon ja esimiesten vastuut jää epäselviksi.

14 Uuden kunnan mahdollisuudet
Uuden kunnan kilpailukyvyn mahdollisuudet paranevat, kun voidaan yhtenäisillä tavoitteilla ja toiminnalla sekä suuremmilla kehittämispanoksilla hyödyntää metropolialueen mahdollisuuksia. Uusi kunta olisi toteutuessaan kuitenkin nykyisiä kuntia huomattavasti voimakkaampi vaikuttaja ja edunvalvoja sote-alueen ja metropolihallinnon päätöksenteossa. Uusi kunta antaisi isommat resurssit ja mahdollisuudet alueen elinvoiman kehittämiseen (mal, sähköiset palvelut) Uusi kunta mahdollistaisi nykyistä paremmin tiiviin ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Uusi kunta tarjoaisi enemmän työkaluja talouden tasapainottamiseen.

15 Uuden kunnan riskit Yleinen talouskehitys ja siten verotulojen heikko kehitys eivät mahdollista niitä investointeja, joita palvelurakenteiden ja palveluverkon uudistaminen vaatisi. Alueiden erilaisten intressien ja organisaatiorakenteiden moninaisuuden vuoksi poliittiset päättäjät pysty muodostamaan yhteistä tahtotilaa ja selkeää vastuujakoa uuden kunnan kehittämiseksi. Metropolihallinto ja sote-alue eivät tue uuden kunnan palvelu ja mal-linjauksia, poikkiliikenne ja yhdyskuntarakenne. Yhtenäisten toimintatapojen jalkauttamisessa koko organisaatioon ja erilaisten johtamis- ja organisaatiokulttuurien yhteen sulauttamisessa epäonnistuminen. Eri toimintojen ja palvelujen sopeuttamispotentiaalit on arvioitu selvityksessä liian optimisesti ja kaavailtuja sopeuttamistoimenpiteitä ei pystytä realisoimaan.

16 Yhteenveto Keski-Uudenmaan kuntien elinvoiman kehittämisen ja kuntalaisten palvelujen turvaamisen näkökulmasta uusi kaupunki selviää todennäköisemmin tulevaisuudessa paremmin kuin erilliset kunnat. Selviytyminen toimintaympäristön ja talouden voimakkaista muutoksista sekä toimintakyvyn säilyttämisestä sektorihallintojen lisääntyessä edellyttää nykyistä vahvempia kuntia, joilla on riittävästi resursseja ja osaamista kehittämiseen sekä todellista vaikutusvaltaa. Resurssien hyödyntämisen ja vaikutusvallan käyttämisen onnistuminen on riippuvainen uuden kaupungin johtamisosaamisesta, poliittisen johdon päätöksentekokyvystä ja ammatillisen johdon toimeenpanokyvystä.

17