Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen edut ja haitat

Esitys aiheesta: "Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen edut ja haitat"— Esityksen transkriptio:

1 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen edut ja haitat

2 Yhdistymisselvityksen tavoitteet
Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus. Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.

3 Selvityksen eteneminen
NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA (syksyllä 2013) TULEVAISUUS (alkuvuonna 2014) TULEVAISUUS YHTENÄ KAUPUNKINA (keväällä 2014) VERTAILU JA JOHTOPÄÄTÖKSET (syksyllä 2014)

4 Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut
Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko Palvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me, josta erilliset kunnat omin toimin 67,6 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Etujen ja haittojen arviointi

5 Etujen ja haittojen arviointikriteerit
kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus kunnan kilpailukyky kyseisen palvelun suhteen verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen ympäristövaikutukset sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen

6 Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen
ERILLISET KUNNAT KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Raja-alueiden hyödyntämättömyys. Yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys. Riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeen hoitamiseen. Asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous. Riittämättömät voimavarat tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Raja-alueiden hyödyntäminen. Ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne. Investointien keskittäminen. Systemaattinen aluekehitys. Joukkoliikenne tavoittaa valtaosan asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Optimaalinen palveluverkko - menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Joukkoliikennekustannusten nousu.

7 Vaikutus kilpailukykyyn
ERILLISET KUNNAT KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Ketterä ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Sijoittumisvaihtoehtoja ei välttämättä tarjota yli kuntarajojen. Matala kynnys vaihtaa parhaita ICT-käytäntöjä keskenään (hidasta). Henkilöstön ammatillinen perusosaaminen ja pysyvyys hyvät. Erityis- ja kehittämisosaamisessa puutteita, urakehitykseen ja työnkiertoon ei aina vaihtoehtoja. Riskinä toiminnan kankeutuminen, joka tietoisesti halutaan estää. ICT:n täysimittainen hyödyntäminen: tiedolla johtaminen ja palvelujen sähköistäminen. ICT-kustannukset nousevat lähelle pääkaupunkiseudun kaupunkeja. Henkilöstön paremmat erikoistumis-, kehittymis- ja etenemismahdollisuudet. Osin pidentyvät työmatkat.

8 Vaikutus kilpailukykyyn
ERILLISET KUNNAT KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Kilpailukyky perustuu pääkaupunkiseudulla sijaitseviin yrityksiin ja työpaikkoihin. Vahva yritysten toimintaedellytysten kehittäjä. Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen ja verotulojen määrän nousuun omalla alueella.

9 Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin
ERILLISET KUNNAT KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Vahvat alueelliset identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin. Pienet resurssit eivät mahdollista hyvää kotouttamista eivätkä osaamisen hyödyntämistä. Alueiden eriarvoisuus. Ei kunnanosahallintoa. Kuntalaisten ja luottamushlöiden vuorovaikutus toimivaa. Uuden kuntalain edellyttämän lähidemokratian järjestäminen haasteellisempaa. Erityisryhmien paremmat palvelut ml. kotouttaminen ja osaamisen hyödyntäminen. Paremmat integrointimahdollisuudet yhteiskuntaan. Asukkailla todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Toimielinten määrä vähenee -> luottamushlöiden määrä vähenee.

10 Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin
ERILLISET KUNNAT KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta metropolihallinnossa ja sote-alueella pienempi. Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lentokentän pohjoispuolisen alueen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Paremmat vaikutusmahdollisuudet sote-alueen järjestämispäätökseen ja mm. tuotantovastuuseen.

11 Etujen ja haittojen yhteenveto
Nykytila Tulevaisuus, jos kunnat jatkavat erillisinä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhteensä Etuja 67 51 104 222 Haittoja 26 38 1 65 Ei etuja, eikä haittoja 29 40 109 YHTEENSÄ 122 129 145 396

12

13

14 Loppuraportin mukaan kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä, JOS Keski-Uudenmaan kuntien yhdistyminen toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuosina yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina

15 Jatkotoimenpiteet

16 Aikataulu henkilöstöjärjestöjen yhteistilaisuus 17.9. klo 12-14
valtuustojen yhteistilaisuus klo (nettiseuranta) nuorisovaltuustojen yhteistilaisuus klo 17-20 selvityksen loppuraportin ja ohjausryhmän lausuntopyynnön käsittely valtuustoissa lokakuun puoliväliin mennessä ohjausryhmä käsittelee kuntien lausunnot: mahdolliset tarkennukset ohjausryhmän kokoonpanoon ja mahdollinen loppuraportin päivitys jouluun mennessä lähentymiskriteereiden täytäntöönpano ja henkilöstökriteereiden edellyttämien menettelytapojen valmistelun käynnistäminen yhdistymisesityksen ja -sopimuksen valmistelun käynnistäminen

17 Lisätietoja:

18 Lähentymis- ja henkilöstökriteerit

19 Ohjausryhmän lausuntopyyntö
Ohjausryhmä pyytää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkeja sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntia vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Hyväksyykö kuntanne yhdistymisen edellyttämät siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit SEKÄ osallistuu selvityksen jatkovalmisteluun? Kuntarakennelain 4h§:n mukaan kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys valtioneuvostolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sote-lain voimaantulosta. Kunnat ottavat seuraavan kerran kantaa yhdistymisselvityksessä jatkamiseen sote-lain tultua voimaan eli arviolta tammi-helmikuussa Vastausvaihtoehdot: kyllä / ei

20 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
1. lähentymiskriteeri Kunnan nettolainakannan kasvua hidastetaan vuoteen 2017 mennessä. Kuntakohtaiset kriteeri ovat: Nettolaina veroprosenttiyksikköinä = (lainakanta – rahavarat – antolainasaamiset) / tuotto veroprosentilla Tunnusluku ilmoittaa, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia olisi muutettava, jotta nettovelka voitaisiin maksaa yhden vuoden aikana. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

21 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
2. lähentymiskriteeri Selvitysalueen kuntien veroprosenttien keskiarvolla oikaistu vuosikate lähestyy kattamaan poistot seuraavasti: vähintään 80% vuonna 2015 ja vähintään 90% vuonna Uuden kunnan tavoite on yli 100% vuonna Kuntakohtaiset kriteerit ovat: Vuosikatteen oikaisu poistaa kuntakohtaisen veroprosentin vaikutuksen ja saattaa kunnat ”samalle viivalle”. Jos kunnan veroprosentti on suurempi kuin alueen keskiarvo, vuosikate heikkenee oikaistaessa, jos pienempi, vuosikate vahvistuu oikaistaessa. Menettelyssä käydään läpi sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentit. Lopullinen tunnusluku: Oikaistu vuosikate / poistot -%:ia Teoreettisesti vuosikatteen on oltava suurempi kuin poistot. Jos vuosikate on pienempi kuin poistot, kunta todennäköisesti velkaantuu. Kasvukunnassa vuosikatteen on oltava selvästi suurempi kuin poistot. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

22 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
3. lähentymiskriteeri: Verotulopohjan ja valtionosuuden muutoksen sekä toimintakatteen muutoksen erotus on positiivinen. Kuntakohtaiset kriteerit ovat: Kunnan tuloveron määrään vaikuttaa verotettavan tulon määrä ja veroprosentti; kiinteistöveron määrään kiinteistöjen arvo ja kiinteistöveroprosentit. Verotulo kasvaa, kun tulopohja kasvaa ja veroprosentti kasvaa. Verorahoitus = kunnan eri verotuloerät ja valtionosuus Toimintakate = Kunnan varsinaisten palveluiden menojen ja tulojen erotus. Verorahoituksen keskimääräisen kasvun ilman veroprosenttien nostoa pitää olla suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu. Keskimääräinen kasvu = kolmen vuoden liukuva keskiarvo, poistaa poikkeamat Jos tunnusluvun arvo on suurempi kuin nolla, verotulopohjat ja valtionosuus kasvavat nopeammin kuin toimintakate. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

23 1. henkilöstökriteeri Vuosina henkilöstö palkataan ensisijaisesti nämä lähentymis- ja henkilöstökriteerit hyväksyneiden kuntien henkilöstöstä. Menettelytapa on voimassa yhdistymishallituksen toimikauden alkuun (arviolta ) asti. Tehtävä- ja henkilöstöjärjestelyjä tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen näiden kuntien osalta.

24 2. henkilöstökriteeri Yhdistymishallituksen toimikauden alettua eli arviolta alkaen yhdistymishallitus linjaa kuntien avoimien vakanssien täyttämisessä ja uusien vakanssien perustamisessa noudatettavat periaatteet. Tätä varten laaditaan erikseen tarkemmat menettelytavat, jotka hyväksytään osana yhdistymissopimusta. Henkilötyövuosien tarkastelutasona pidetään vuoden 2015 talousarvion määrittämää tasoa.

25 Lisätietoja: