Sisältää: Liitepartikkelisanat J:n kirjoittaminen I:n jälkeen Otta- ja oitta- verbit Lyhyt vai pitkä u tai y? Muita vaikeita sanoja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sijamuodot Sanataituri 5 & 6.
Advertisements

Suora ja epäsuora esitys
Puolipiste, Kaksoispiste, Ajatusviiva ja Yhdysmerkki
@ Leena Lahtinen Helia Ohjelman perusrakenteet 1. PERÄKKÄISRAKENNE 2. VALINTARAKENNE 3. TOISTORAKENNE.
LanguageMaid Kielten oppimiseen ja opetukseen Itsenäiseen käyttöön Opettajan työvälineeksi.
G + postpositio s. 175 G + edessä He seisovat yliopiston edessä
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
Suomen kielen ominaispiirteet.
@ Leena Lahtinen Helia TIETO JA TIETOKONEOHJELMA  TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA  TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA.
JavaScript (c) Irja & Reino Aarinen, 2007
Monikko.
yhteen kirjoitettavat yhdyssanat
MALLI: Osoite: Minulla on uusi … -> Minulla on uusi osoite. Jeg har en ny adresse. Osoite: Tiedätkö Liisan …?
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
KESTOPREESENS.
Päivän erikoinen ÄI1.
Astevaihtelu (k, p, t –vaihtelu)
Englannin YO-koe Tehtävätyypit.
Suomen kieli maailman kielten joukossa
TIETO JA TIETOKONEOHJELMA TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA MENETELMILLÄ.
Pilkku.
Power point -esitys * Lyhyt oppimäärä.
Laskettavat substantiivit
Kappale 4: Hanna kulta! Milloin Pedro haluaisi matkustaa Hannan kanssa Brasiliaan? Miksi? Miksi Pedron äiti pitää Hannaa sankarina? Mitä Pedro tekee viikonloppuna?
PRONOMINIT Pronomini viittaa toiseen ilmaukseen, eli sillä on korrelaatti eli viittauksen kohde. Korrelaatti voi olla sana, lause tai lauseke. Viittaussuhteen.
Preppaus ENA 2.
Pilkun käyttö PILKUN PÄÄSÄÄNTÖ: Pilkkua käytetään a) erottamaan eri lauseita toisistaan ja b) samanarvoisia lauseenjäseniä toisistaan. A-kohdan 1. poikkeus:
5. RUoANSULATUS-ELIMISTÖ
Grammary What’s On 5 Unit 3.
Verbityypit suomessa on 6 verbityyppiä – kun osaat verbityypin, osaat taivuttaa verbiä oikein.
Vierassanojen oikeinkirjoitus
Harrastukset 6. l..
Kielioppi Ssu112 Luento
1 © Jukka Juslin ict02d ohjelmointitaito (12 op) Päiväopiskelijat.
Puhu parin kanssa! Mitä sinä teit viikonloppuna?
ruudulla pieni, kirjoita iso näppäimistöltä
Sano verbit minä-muodossa
VILU: A B C
Puhu parin kanssa. Täytyykö sinun opiskella tänään illalla
2.2 Yksittäiset äänteet 2.2 Yksittäiset äänteet – Äänteiden esittelysivut – Äänteiden esittelysivut Karaoketeksti
VOKAALIT, KONSONANTIT JA KAKSOISKONSONANTIT
Tuottotehtävä tekstitaitokokeessa
Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.
UUSIVUOSI / Uutenavuotena suomalaiset juhlivat ystävien ja/tai perheen kanssa ja juovat kuohuviiniä. He syövät perunasalaattia ja.
Otsikko Kunnan tai kuntayhtymän kirjaston tietoliikenneverkon toteutuksen pohjana voidaan käyttää esimerkiksi tähtitopologiaa. Verkko jakaantuu useampiin.
1. Oulun seudun ammattiopisto Ammattiopisto on perusyhdyssana: ammatti + opisto. Sana ammatti täydentää käsitettä opisto ja ilmaisee, millainen opisto.
RUKOILEMALLA YHTEYTEEN
FIBS Paikallissijapeli Olla, käydä (2)+ MISSÄ? Tulla (3), lähteä (1)+ MISTÄ? Mennä (3), saapua(1)+ MIHIN?
Suomi 1B 15. maaliskuuta Mitä kello on? Kello on… 1.2. Yhdeksän puoli yksitoista 3.4. viisitoista/varttia vaille kuusi kaksikymmentäviisi yli kaksi.
SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEET Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, suomalais- ugrilaisten kielten ryhmään, ja sen sukukieliä ovat mm. viro, unkari ja.
Vierassanat. Vokaalit Vokaali on pitkä seuraavissa tapauksissa: 1. toiseksi viimeisessä tavussa suomalaisen konsonantin edellä naiivi, intiimi, kemikaali.
Mari Åman Department of Applied Mechanics Aalto University.
Suomen kielen ominais- piirteitä. Suomen kielen vaikeus riippuu näkökulmasta.
Suomi 2A Maanantai Kirsti Forssen. Siskonpeti Suomalainen komediasarja
Hyvä salasana.  Eri salasana kaikille tileille. Salasanan alkuun tai loppuun voi helposti keksiä kirjautumissivuun liittyvän lyhenteen, jonka avulla.
Tutkimattomia kieliä on yhä!.  Miten paljon kieliä maailmassa puhutaan?  Mikä on maailman puhutuin kieli?  Miten paljon puhujia on arabian kielellä?
Suomen kielen ominaispiirteet.
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
Suomi 2A
Suomen kirjoituskurssi edistyneille
Sadusta uutiseksi Kirsi Hautamäki.
Suomi 2A
JAPANIN KIELI japania kirjoitetaan merkeillä, joista jokainen vastaa käytännössä jotakin näistä: 1. sanaa 2. tavua 3. sanavartaloa 4. kirjainta 5. edellisen.
FIBS
Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.
(Marja-Liisa Blomberg ja Marja-Liisa Kotikoski)
Mikä on elämänkatsomus?
STARTTILUOKKA LUKIPULMIEN KUNTOUTTAJANA
Suomen kielen pilkutuksen logiikka
Ohjelman perusrakenteet
Esityksen transkriptio:

Sisältää: Liitepartikkelisanat J:n kirjoittaminen I:n jälkeen Otta- ja oitta- verbit Lyhyt vai pitkä u tai y? Muita vaikeita sanoja

”JOS LAHO LAHOTTAA, KUN LAUDALLA LAUDOITTAA; SE INHOTTAA.” OiTTA  Jos verbin kaksitavuisen kantavartalon lopussa on a tai ä tulee verbiin i  Rauta-> raudoittaa  Viiva-> Viivoittaa  Hinta-> hinnoittaa Otta  Jos verbin kaksitavuisen kantavartalon lopussa on o tai ö siinä ei ole i:tä  Inho-> inhottaa  Sähkö-> sähköttää  Hajo(ta)-> hajottaa

 I:tä ei tarvitse lisätä, jos kantavartalo on epäselvä  Kurkottaa, rehottaa  ”Mummoverbeissä” on yleensä i  Virvoittaa, innoittaa

 Jos sanan kantavartalo päättyy u:hun tai y:hyn, verbin vokaali on lyhyt.  Pilkku -> pilkuttaa  Häly -> hälyttää  Jos kantasana päättyy a:han tai ä:hän, verbin vokaali on pitkä.  Hätä -> hätyyttää  Perä –> peruuttaa

Kun on valmiiksi kesy, ei enää kesyttää tarvi, Kun on koulun jo käynyt, ei kouluttaa täydy. On turha nöyrää nöyryyttää, Orjaa yhä orjuuttaa Hauskuttaa tai hauskuuttaa, Ei kumpaakaan tarvitse sivuuttaa.  Hellyttää ja sivuuttaa ovat poikkeuksia (hellä -> Hellyttää; sivu -> sivuuttaa)  Hauskuttaa ja hauskuuttaa ovat molemmat hyväksyttyjä.

 Sanojen lopuissa esiintyviä ko, kö, ka, kä -päätteitä kutsutaan liitepartikkeleiksi.  Tiettyjä liitepartikkeleja kirjoitettaessa sanaan ei ilmaannu ylimääräistä k:ta tai p:tä. (sano + kin = sanokin)  Sananloppuinen n-kirjain ei aina myöskään muutu m:ksi. (Esim. tulen + pa = tulenpa)  P-kirjainta ennen tulee aina m. (Esimerkiksi. suurempi, kumpare)

 J kirjoitetaan i:n jälkeen, jos sanan lopussa on ja tai jä -pääte. (Esim. sijoittaa)  Jos i:n jälkeinen kirjain on k, j:tä ei tule lauseeseen. (Esim. kaikua, oieta, rei'ittää)

 Suomen sanoista hän, sinä ja se on kehitetty ns. "yhdistävät loppupäätteet", joita kutsutaan rajageminaatioiksi. Esimerkiksi sanotaan ”älä ostak kalaa”, mutta sanotaan myös ”älä ostakaan”. Sanat siis yhdistetään.  Sanan "tulenpa" liitepartikkeli on -pa, mistä johtuen sananloppuinen n ei muutu m:ksi. Se kuuluu liitepartikkelien -kaan, -kään, -kin jne. ryhmään.

 Sairaalloinen  Takimmainen  Etumainen  Kuulostaa  Sydämellinen  Mieluummin  Enää  Tällainen

 Atlantti  RUOKA  VIINI -||-  EVÄTÄ  Atlantin  RUOAN TAI RUUAN  VIININ; VIINIÄ (’JUOMA’)  VIINEN; VIINTÄ (’NUOLIKOTELO’)  EPÄÄN