Paras-analyysin ensimmäiset havainnot Kuntien selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat sekä kaupunkiseutusuunnitelmat 31.8.2007
Kuntajakoselvitysten, yhteistoiminta-alueiden suunnittelun ja kaupunkiseutusuunnitelmien painotusten muutos siirryttäessä vuoteen 2008 t1 t2 P 31.8.07 31.3.08 Kuntajakoselvitykset Yhteistoiminta-alueet Kaupunkiseutu- suunnitelmat P = Valtiovallan palaute kunnille puitelain kriteerien täyttymisestä vauhdittaa kuntien toimintaa.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen organisaatioiden lukumäärä vuonna 2007 (yli ja alle 20 000 asukasmäärän organisaatiot) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden lukumäärä tulevaisuudessa kuntien toimeenpano- suunnitelmien mukaan 237 65 20 000 as. yht. 110-130 172 yt-alueet 70-80 kunnat 40-50
Varsinais-Suomen kuntaliitokset, kuntajako- selvitykset ja yhteistoiminta-alueet (11.9.2007) Rauma Lappi kuntajakoselvitys Pyhä- ranta KH päätti irrottautua selvityksestä 10.9.2007 Alastaro Loimaa Laitila Oripää Mellilä Uusi- kau- punki Yläne Mynämäki Pöytyä Koski Tl Somero Nousiainen Aura Tarvasjoki Marttila Veh- maa Vahto Lemu Kus- tavi Rusko Lieto Taivas- salo Askai- nen Masku Raisio Paimio Piikkiö Turku Salo (1.1.2009) Salo, Halikko, Perniö, Pertteli, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Suomusjärvi ja Särkisalo Naantali (1.1.2009) Naantali, Rymättylä, Merimasku ja Velkua Kaarina Sauvo Länsi-Turunmaa (1.1.2009) Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo ja Nauvo Kemiönsaari (1.1.2009) Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd Kemiönsaari (1.1.2009) On mahdollista, että syntyy 11 kunnan yhteistoiminta-alue perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erityispalveluiden järjestämiseksi
Ammatillisen koulutuksen järjestäminen 53 kuntayhtymää ja 23 kuntaa koulutuksen järjestäjänä vuonna 2007 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja kuntayhtymien lukumäärä vuonna 2007 (yli ja alle 50 000 asukas- määrän organisaatiot) Ammatillisen koulutuksen toimenpiteiden vaikutus kuntien toimeenpano- suunnitelmien mukaan 47 Esitetty toimenpiteitä väestöpohjan saavuttamiseksi Alle 50 000 as. 29 23 * Mukaan laskettu vain kunnalliset organisaatiot ei yksityisiä eikä Kainuuta. Kunta voi kuulua tai olla kuulumatta yhteen tai useampaan amm. koulutuksen kuntayhtymään. * Mukana myös pitkien etäisyyksien kuntia, jotka voivat poiketa väestöpohjatavoitteesta.
Kuntaliitokset ja niiden selvitykset, tilanne 11.9.2007 Kuntaliitos 1.1.2008 Kuntaliitos 1.1.2009 Alajärvi Lehtimäki Selvitetään kuntaliitosta Sonkajärvi Yli-Ii Iisalmi Kuortane Oulu Töysä © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Jämsänkoski Alavus Ylikiiminki Karttula Jämsä Saarijärvi Oulu Kuopio Parkano Pylkönmäki Hartola Lohtaja Ikaalinen Kortesjärvi Pertunmaa Kälviä Alahärmä Ylistaro Heinola Kokkola Ylihärmä Nurmo Jyväskylä Vammala Ullava Kauhava Seinäjoki Korpilahti Mouhijärvi Polvijärvi Äetsä Kuru Jyväskylä Eno Punkalaidun Ylöjärvi Jyväskylän mlk Joensuu Jurva Pyhäselkä Rauma Ilmajoki Alastaro Huittinen Pyhäranta Loimaa Vampula Leivonmäki Lappi Hauho Mellilä Joutsa Hämeenlinna Vilppula Savonranta Aura Kalvola Vahto Mänttä Kerimäki Parainen Lieto Renko Rusko Savonlinna Houtskari Tarvasjoki Yläne Tuulos Punkaharju Korppoo Pöytyä Lammi Naantali Jaala Nauvo Joutseno Merimasku Askainen Valkeala Iniö Kiukainen Lappeenranta Rymättylä Lemu Kuusankoski Kaarina Eura Velkua Masku Hausjärvi Kouvola Paimio Riihimäki Elimäki Piikkiö Sammatti Loppi Anjalankoski Sauvo Lohja Hyvinkää Karjaa Pernaja SK/SLP Loviisan seutukunnan kunnat Pohja Porvoo Kemiö Dragsfjärd Västanfjärd Salon seudun 10 kuntaa Tammisaari
Kuntien yhdistymispäätökset 11.9.2007 Valtuustojen hyväksymät yhdistymispäätökset: Väkiluku 31.12.2006 Y1. Joutsa (4 100) - Leivonmäki (1 100) 1.1.2008 YHT. 5 200 as. Y2. Oulu (130 200 as.) - Ylikiiminki (3 400 as.) 1.1.2009 YHT. 133 600 as. Y3. Jyväskylä (84 800) - Korpilahti (5 000) YHT. 89 800 as. Y4. Saarijärvi (10 000) - Pylkönmäki (1 000) YHT. 11 000 as. Y5. Ylöjärvi (23 500) - Kuru (2 800) YHT. 26 300 as. Y6. Lohja (37 000) – Sammatti (1 300) YHT. 38 300 as. Y7. Seinäjoki (36 800) - Nurmo (12 300) - Ylistaro (5 600) YHT. 54 700 as. Y8. Tammisaari (14 700) - Pohja (4 900) - Karjaa (9 000) YHT. 28 600 as. Y9. Kemiö (3 300) - Dragsfjärd (3 300) - Västanfjärd (800) YHT. 7 400 as. Y10. Parainen (12 100) - Houtskari (650) - Iniö (250) - Korppoo (900) - Nauvo (1 500) YHT. 15 400 as. Y11. Naantali (14 100) - Rymättylä (2 100) - Merimasku (1 600) - Velkua (250) YHT. 18 450 as. Y12. Kauhava (8 000) - Alahärmä (4 800) - Ylihärmä (3 000) - Kortesjärvi (2 400) YHT. 18 200 as. Y13. Salo (25 500) - Halikko (9 600) - Perniö (6 000) - Pertteli (3 900) - Kiikala (1 900) - Kisko (1 800) - Kuusjoki (1 800) - Muurla (1 500) - Suomusjärvi (1 300) - Särkisalo (750) YHT. 54 200 as. Yhdistymisiä (11.9.2007) 13 kpl, yhdistyviä kuntia 44, kuntamäärän väheneminen 31:lla
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset 11.9.2007 Luottamuselimessä tehty päätös käynnistymisestä Kahden (2) kunnan selvitykset: Väkiluku 31.12.2006 1. Porvoo (47 400) - Pernaja (4 000) YHT. 51 400 as. 2. Lappeenranta (59 100) - Joutseno (10 900) YHT. 70 000 as. 3. Ilmajoki (11 500) - Jurva (4 400) YHT. 15 900 as. 4. Kuopio (91 000) - Karttula (3 600) YHT. 94 600 as. 5. Eura (9 400) - Kiukainen (3 400) YHT. 12 800 as. 6. Jämsä (15 100) - Jämsänkoski (7 500) YHT. 22 600 as. 7. Pöytyä (6 200) - Yläne (2 100) YHT. 8 300 as. 8. Mänttä (6 500) - Vilppula (5 400) YHT. 11 900 as. 9. Rusko (3 800) - Vahto (1 900) YHT. 5 700 as. 10. Iisalmi (22 300) - Sonkajärvi (4 900) YHT. 27 200 as. 11. Oulu (130 200) - Yli-Ii (2 300) YHT. 132 500 as. 12. Alajärvi (8 900) - Lehtimäki (1 900) YHT. 10 800 as. 13. Huittinen (9 100) – Vampula (1 700) YHT. 10 800 as. 14. Jyväskylä (84 800) - Jyväskylän mlk (35 500) YHT. 120 300 as. 15. Ikaalinen (7 500) - Parkano (7 200) YHT. 14 700 as.
Lähde: Suomen Kuntaliitto. Kolmen (3) kunnan selvitykset: 16. Masku (6 200) – Askainen (1 000) – Lemu (1 700) YHT. 8 900 as. 17. Loimaa (13 100) - Alastaro (3 000) - Mellilä (1 200) YHT. 17 300 as. 18. Alavus (9 500) - Kuortane (4 200) - Töysä (3 200) YHT. 16 900 as. 19. Lieto (15 400) - Aura (3 700) – Tarvasjoki (1 900) YHT. 21 000 as. 20. Heinola (20 600) - Hartola (3 600) - Pertunmaa (2 100) YHT. 23 600 as. 21. Rauma (36 500) - Lappi (3 200) - Pyhäranta (2 200) (1) YHT. 41 900 as. (1) Laitila irrottautui selvityksestä 10.9.-07 Neljän (4) kunnan selvitykset: 22. Kaarina (22 200) - Paimio (10 000) - Piikkiö (7 200) - Sauvo (2 900) YHT. 42 300 as. 23. Hyvinkää (44 300) - Riihimäki (27 500) - Hausjärvi (8 500) - Loppi (8 000) YHT. 88 300 as. 24. Savonlinna (27 000) - Kerimäki (5 900) - Punkaharju (4 000) - Savonranta (1 200) YHT. 38 100 as. 25. Vammala (16 600) - Mouhijärvi (3 000) - Punkalaidun (3 400) - Äetsä (4 900) YHT. 27 900 as. 26. Kokkola (36 500) - Lohtaja (2 800) - Kälviä (4 500) – Ullava (1 000) YHT. 44 800 as. 27. Joensuu (57 800) - Eno (6 700) - Polvijärvi (4 900) - Pyhäselkä (7 700) YHT. 77 100 as. Viiden (5) kunnan selvitykset: 28. Loviisa (7 400) - Pernaja (4 400) - Ruotsinpyhtää (2 900) - Liljendal (1 400) - Lapinjärvi (2 900) YHT. 18 600 as. Kuuden (6) kunnan selvitykset: 29. Hämeenlinna (47 900) - Hauho (4 000) - Kalvola (3 500) - Lammi (5 600) - Renko (2 400) - Tuulos (1 600) YHT. 65 000 as. 30. Kouvola (30 800) - Anjalankoski (16 800) - Elimäki (8 300) - Jaala (1 900) - Kuusankoski (20 200) - Valkeala (11 500) YHT. 89 500 as. Käynnissä (11.9.2007) yhteensä 30 selvitystä ja niissä mukana 88 kuntaa. Lähde: Suomen Kuntaliitto.
? Kuntamäärän väheneminen kuntien yhdistymisissä vuosina 2000-2009 lkm 50 ? 40 Paraksen vaikutus alkaa näkyä vuodesta 2007 alkaen 31 30 20 15 12 10 4 2 2 1 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009(1) (1) 30 kuntajakoselvitystä vielä keskeneräisenä Kymmenessä (10) vuodessa kuntamäärä vähentyy ainakin 68:lla kolmen tai useamman kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (yht. 33 kpl, 49 %) kahden kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (yht. 35 kpl, 51 %)
Kuntajakoselvityksiin osallistuneet kunnat vuosina 2005-2007 Maakunnan kuntien lkm L (21) Selvityksissä mukana olevien kuntien lkm 4 19 % Kuntajakoselvityksiin osallistuvien kuntien lukumäärän kehitys kumulatiivisesti vuosina 2005-2007 %-osuus lkm 416 400 P-P (40) K-P (12) 20 Kai (10) 9 2 50 % 75 % 300 20 % E-P (26) Poh (18) P-S (23) 18 5 215 (52 %) 2 K-S (30) P-K (16) 69 % 200 18 10 11 % 22 % Pir (32) 60 % 63 % Sat (27) 22 11 100 69 % E-S (20) 41 % P-H (12) 11 E-K (12) K-H (16) 3 2 55 % V-S (54) 10 25 % 45 17 % 63 % Kym (12) 83 % I-U (10) 6 2005 2006 2007 Uus (24) 5 50 % 12 50 % 50 %
Maakunnittain kuntien kuntaliitokset ja kuntajakoselvitykset 4.9.2007 P-P (38) K-P (12) Kai (9) 2 -1 2 4 E-P (26) P-S (23) Poh (17) 7 -5 7 K-S (28) P-K (16) 3 4 6 -3 4 5 maakunnan kuntien lkm Pir (27) V-S (53) Sat (26) 2 -1 8 kuntaliitos- selvityksiä 4.9. tekevien kuntien lkm 22 -18 19 6 E-S (18) P-H (12) E-K (12) K-H (16) 5 V-S (53) 2 2 v:lle 2008 ja 2009 kuntaliitoksen hyväksyneiden kuntien lkm kuntaliitoksissa vähentyvien kuntien lkm 9 22 -18 19 Kym (12) I-U (10) Uus (24) 6 Koko maa 4.9.2007 6 44 -31 90 5 -3 1
1. 2. 3. 4. Kuntajakoselvitykset Paras-kaupunkiseuduilla v. 2005-2007 Kaupunkiseudulla tehdään (on tehty) kuntajakoselvitystä, jossa on mukana sekä keskuskaupunki, että tärkeimmät kehyskunnat: Jyväskylä, Seinäjoki, Kouvola, Kokkola ja Mikkeli (1) 1. Kaupunkiseudulla tehdään (on tehty) kuntajakoselvitystä, jossa on mukana keskuskaupunki, mutta ainakin yksi tärkeimmistä kehyskunnista puuttuu: Hämeenlinna, Joensuu, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Porvoo ja Lohja 2. Kaupunkiseudulla tehdään (on tehty) kuntajakoselvitystä, jossa ei ole mukana keskuskaupunkia: Turku, Tampere ja Lahti (2) 3. Kaupunkiseudulla ei tehdä (ei ole tehty) kuntajakoselvitystä: Pori, Vaasa ja Kotka 4. (1) Mikkeli yhdistyi Haukivuoren kanssa v. 2007 (Mikkelin mlk:n ja Anttolan kanssa v. 2001) (2) Heinola ja Hartola ovat mukana kaupunkiseutusuunnitelmassa ja tekevät kuntajakoselvitystä yhdessä Pertunmaan kanssa
Kuntajakoselvitysten kaksi aaltoa skenaario 3 skenaario 2 skenaario 1 Kuntajakoselvitysten ensimmäinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina 2006-2009 Kuntajakoselvitysten toinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina 2010-2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi Se, mikä kolmesta skenaariosta toteutuu, riippuu ainakin kolmesta tekijästä: 1. Kuinka vahvasti Paras etenee valtiovallan, kuntien ja Kuntaliiton yhteisenä uudistusprosessina 2008-2009? 2. Millaisia kokemuksia saadaan ensimmäisen aallon kuntien yhdistymisen valmistelusta ja toteutuksesta? 3. Kuinka vahvasti kuntien toimintaympäristön muutospaineet alkavat realisoitua lähestyttäessä 2010-lukua?
Kuusi (6) näkökohtaa kuntien selvityksistä, toimeenpanosuunnitelmista ja kaupunkiseutusuunnitelmista Uudistuksen valmistelutyö kunnissa on käynnistynyt varsin hyvin. Yli puolet (52 %) Manner-Suomen kunnista on osallistunut kuntajakoselvityksiin vuosina 2005-2007 ja kolme neljäsosaa (74 %) kunnista valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä yhteistoiminta-alueilla. 1. Yhteistoiminta-alueiden tarkempi valmistelu odottaa vielä monilla alueilla kunta- jakopäätösten ratkeamista ja valtiovallan palautetta puitelain kriteerien täyttymisestä eri vaihtoehdoissa. 2. Maakunnittaiset erot uudistuksen valmistelussa ovat odotusten mukaisesti suuret, koska valmiudet muutosten tekemiseen vaihtelevat maantieteellisten erojen vuoksi. Esimerkiksi pienten kuntien Varsinais-Suomi on ollut hyvä etenijä kuntarakenneuudistuksessa - ja aivan erityisesti alueen kaksikieliset kunnat. 3. Kaupunkiseuduilla edetään samanaikaisesti kaupunkiseutusuunnitelmien, yhteis- toiminta-alueiden ja kuntajakoselvitysten avulla. Kaupunkiseutusuunnitelmien täsmentäminen vauhdittuu sen jälkeen, kun ”ensimmäisen aallon” kuntajako- selvitykset ratkeavat. 4. Ratkaisevaksi muodostuu, miten vahvana Paras-hanke saadaan jatkumaan valtiovallan, kuntien ja Kuntaliiton yhteisenä prosessina ja kuinka hyviä tuloksia sillä saavutetaan. Hankkeessa on mahdollista saada syntymään vielä uudistuksen "toinen aalto", jossa päätähtäin on vuodessa 2013. 5. Paras-hankkeen jatkossa tulee vahvistaa nykyisestään puitelain 1 §:n tarkoitusta ja tavoitteita. Siinä tehtävässä uudistuksen ”toisella aallolla” tulee olemaan hyvin tärkeä merkitys. 6.