Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) - tilanne joulukuussa 2008

Esitys aiheesta: "Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) - tilanne joulukuussa 2008"— Esityksen transkriptio:

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) - tilanne joulukuussa 2008
Ylitarkastaja Anu Hernesmaa

2 Kuntien haasteita vuoteen 2015
Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue…) Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen, eläköityminen, syntyvyys Palvelujen kysynnän muutos Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Muut sisäiset rakennetekijät: työvoiman saatavuus ym Tehtävien muutos EU:n integraatio Veropaineet/ rahoitus- ongelma Muutokset rahoituksessa Työpaikka- rakenteen muutos/ aluekehitys Osallistumisvaje Kunnan raja

3 65 vuotta täyttäneet 2003 ja 2020 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto (RK)

4 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja 2020

5 Paras – uudistuksen keskeiset tavoitteet
kunta- ja palvelurakenteen vahvistaminen palvelujen saatavuuden turvaaminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen palveluiden järjestämisen vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan turvaaminen palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin kehittäminen kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

6 Puitelain mukaiset keinot kunta- ja palvelurakenteen vahvistamiseen
Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on: perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään noin ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään noin Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät yhdessä valtion kanssa keinot turvata asukkaidensa palvelut

7 Uudistuksen toteutusaikataulu
2006 suunnitteluvaihe 2007 puitelaki voimaan helmikuussa 2007 uudistuksen toteutuksen suunnittelu kunnissa (toimeenpanosuunnitelmat ja selvitykset elo/joulukuu 2007) 2008 kunnat ja alueet jatkavat uudistuksen toteutuksen valmistelua ja päätöksentekoa lisäselvitykset helmikuussa 2008, neuvottelut 14 kunnan kanssa keväällä uusien kuntien kanssa neuvottelujen käynnistäminen syyskuussa (17 kuntaa, 2 yt-aluetta) selonteon valmistelu käynnistyy 2009 useat vahvemmat kunnat ja yhteistoiminta-alueet aloittavat kuntien tehtävä sitovat päätökset uudistuksen toteuttamisesta kunnille kysely uudistuksen toteuttamisesta 2/09: tietojen päivittäminen syksyllä 2009: hallituksen selonteko eduskunnalle selonteon yhteydessä arviot jatkotoimenpiteistä lainsäädännön toimeenpano uudistuksen seuranta

8 Uudistuksen tähänastisia tuloksia
Kuntarakenteen uudistuminen on ollut ripeää 52% kunnista ollut mukana liitosselvityksissä v jälkeen v alusta 32 liitosta (mukana 99 kuntaa), kuntamäärä vähenee 67:llä uudistusten myötä mediaanikuntakoko > 5900 keskimääräinen asukasluku > Myös yhteistoiminta-alueiden osalta uudistus etenee Kaikkiaan n. 270 kuntaa suunnittelee sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta (62 yt-aluetta)

9 Uudistuksen tähänastisia tuloksia /2
Päätöksentekovaihe on kunnissa edennyt hyvin Kaikkiaan noin 220 kuntaa täyttää jo puitelain väestöpohjavaatimukset Päätöksentekoa kiritetään vielä neuvotteluin 14 kuntaa ollut neuvotteluissa puitelain velvoitteiden toteuttamisessa keväällä 2008 17 uuden kunnan ja 2 yhteistoiminta-alueen kanssa käynnistettiin neuvottelut syys-lokakuussa 2008

10 Mitä nyt ja mitä seuraavaksi?
Hallitus edellyttänyt, että kunnilla päätökset puitelain velvoitteiden toteuttamisesta ennen eduskunnalle annettavaa selontekoa: kunnilla tulee olla sitovat päätökset velvoitteiden toteuttamisesta mennessä Selonteon yhteydessä syysistuntokauden alussa 2009 arviot jatkotoimenpiteistä VOS-uudistuksen, Parhaat palvelukäytännöt-hankkeen ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelua jatketaan Uudistus on osoittanut tarpeellisuutensa, mutta palvelujen turvaamiseksi tarvitaan edelleen vahvempia kuntia ja palveluprosessien uudistamista Uudistuksessa on keskeistä siirtyä hallintokeskeisyydestä kuntalaisnäkökulmaan ja rakenteista kohti palveluja ja palvelusisältöjä

11 Liitosten toinen aalto?
yhdistymiset edenneet hyvin ja määrä melko suuri, mutta edelleen pienet kunnat ja hajanainen rakenne hyvä alku, mutta jatkossakin täytyy tapahtua yhdistymisiä => elinvoimaisuus ja toimintakykyisyys kuntaliitosten ns. toinen aalto 2010 – 2013? v kunnallisvaalien jälkeinen vuosi; viimeinen vuosi jolloin yhdistymisavustuksia

12 1.1.2009 yhdistyvät kunnat 1/2 Kunnat Asukasluku yht.
Kuntia mukana (yht. 99) 1. Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo 54 082 10 2. Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos 64 905 6 3. Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Valkeala 89 397 4. Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo 15 268 5 5. Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava 44 874 4 6. Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Ylihärmä 18 077 7. Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua 17 987 8. Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila 6 575 9. Jyväskylä, Jyväskylän mlk ja Korpilahti 3 10. Joensuu, Eno, Pyhäselkä 72 253 11. Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro 54 616 12. Tammisaari, Karjaa, Pohja 28 531 13. Vammala, Mouhijärvi, Äetsä 24 539 14. Loimaa, Alastaro, Mellilä 17 256 15. Masku, Askainen, Lemu 8 779 16. Dragsfjärd, Kemiö, Västanfjärd 7 425

13 1.1.2009 yhdistyvät kunnat 2/2 Kunnat Asukasluku yht.
Kuntia mukana (yht. 99) 17. Oulu ja Ylikiiminki 2 18. Lappeenranta ja Joutseno 69 969 19. Rauma ja Lappi 40 292 20. Lohja ja Sammatti 38 316 21. Kaarina ja Piikkiö 29 462 22. Savonlinna ja Savonranta 28 324 23. Ylöjärvi ja Kuru 28 466 24. Jämsä ja Jämsänkoski 23 612 25. Jurva ja Kurikka 14 944 26. Eura ja Kiukainen 12 769 27. Mänttä ja Vilppula 11 881 28. Saarijärvi ja Pylkönmäki 10 929 29. Alajärvi ja Lehtimäki 10 768 30. Huittinen ja Vampula 10 741 31. Pöytyä ja Yläne 8 351 32. Rusko ja Vahto 5 708

14 2010 yhdistyvät kunnat 2011 yhdistyvät kunnat 2013 yhdistyvät kunnat
Asukasluku yht. Kuntia mukana (yht. 8) 1. Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää 15 765 4 2. Pori ja Noormarkku 82 294 2 3. Kalajoki ja Himanka 12 318 2011 yhdistyvät kunnat Kunnat Asukasluku yht. Kuntia mukana (yht. 6) 1. Säkylä, Köyliö ja laajentunut Eura (Eura ja Kiukainen 2009) 20 564 4 2. Kuopio ja Karttula 94 509 2 2013 yhdistyvät kunnat Kunnat Asukasluku yht. Kuntia mukana (yht. 2) 1. Lohja (sis. Sammatti ) ja Karjalohja 39 781 2

15 Kuntajakoselvitykset joulukuussa 2008
Kunnat Asukasluku yht. Kuntia mukana (yht. 15) 1. Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Ulvila 35 323 4 2. Hamina, Miehikkälä ja Virolahti 27 724 3 3. Oulu ja Yli-Ii 2 4. Lappeenranta (sis. Joutseno ) ja Ylämaa 71 475 5. Raisio ja Rusko (sis. Vahto ) 29 801 6. Maalahti ja Korsnäs 7 755

16 Kuntien yhdistymiset 2009 - 2013

17 Yhdistymisavustukset 2008 - 2012
Järjestelmä, joka kannustaa monikuntaliitoksiin yli asukkaan kuntiin Lisäosa erittäin huonossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille Mahdollisten valtionosuusmenetysten täysi kompensaatio viiden vuoden ajalta Suurimmat avustukset

18 kuntajaon muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärä
1 2 3 4 5 6 alle alle 3 500 yli 7 000 yli alle 5 000 yli Yhdistymisavustukset (perusosa + lisäosa, M€) erikokoisissa vuosina toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Ruudun ylin luku tarkoittaa vuosina , keskimmäinen luku vuosina ja alin luku vuosina toteutettavaa kuntajaon muutosta. 3,60 2,80 2,00 4,50 3,50 2,50 5,40 4,20 3,00 5,76 4,48 3,20 6,48 5,04 7,20 5,60 4,00 4,86 3,78 2,70 6,66 5,18 3,70 7,02 5,46 3,90 7,74 6,02 4,30 8,46 6,58 4,70 6,12 4,76 3,40 7,92 6,16 4,40 8,28 6,44 4,60 9,72 7,56 7,38 5,74 4,10 9,18 7,14 5,10 9,54 7,42 5,30 10,26 7,98 5,70 10,98 8,54 6,10 8,64 6,72 4,80 10,44 8,12 5,80 10,80 8,40 6,00 11,52 8,96 6,40 12,24 9,52 6,80 9,90 7,70 5,50 11,70 9,10 6,50 12,06 9,38 6,70 12,78 9,94 7,10 13,50 10,50 7,50 kunnan asukas- määrä kuntajaon muutoksen jälkeen ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä 7 8 9 14,76 11,48 8,20 16,02 12,46 8,90 17,28 13,44 9,60 14,04 10,92 7,80 13.32 10,36 7,40 14,58 11,34 8,10 15,30 11,90 8,50 9,00 7,00 5,00 16,56 12,88 9,20 15,84 12,32 8,80 12,96 10,08 14,22 11,06 7,90 15,42 12,04 8,60 13,32 11,16 8,68 6,20 12,42 9,66 6,90 13,68 10,64 7,60 10 18,54 14,42 10,30 17,82 13,86 17,10 13,30 9,50 16,74 13,02 9,30 14,94 11,62 8,30

19 Kaupunkiseudut puitelain velvoittaman kaupunkiseutu-suunnitelman laati 18 kaupunkiseutua maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen palvelujen käyttö yli kuntarajojen laadintaan osallistui 143 kuntaa, joista 50 vapaaehtoisesti Helsingin seudun 10 kehyskuntaa osallistui vapaaehtoisesti pääkaupunkiseudun suunnitelman laadintaan Kaupunkiseutujen ”ranking”

20 Suunnitelmien toteutusta seurataan
Kaupunkiseutusuunnitelmien toteutusta seuraa ja tukee asetettu kaupunkiseutujen arviointi- ja seurantaryhmä – jäsenet ministeriöistä ja Kuntaliitosta tekee tutustumiskäyntejä seuduille järjestää teemaseminaareja, jotka tukevat seutujen työtä suunnitelmien toteutuksessa helmikuussa seminaari Helsingissä: asuntopolitiikka ja kuntarajat ylittävät palvelut kysely suunnitelman toteutuksen etenemisestä sekä arviointi eduskunnalle annettavaa selontekoa varten keväällä 2009 – uudet ranking-pisteet

21 Tuloksia palvelurakenteen vahvistamisessa
Yhteistoiminta-alueet (sosiaali- ja terveydenhuolto) yhteistoiminta-aluetta suunnittelee n. 270 kuntaa, yt-alueita muodostuisi 61 kpl (päätökset puuttuvat osalta kuntia) hallintomalleina kuntayhtymä (23 yt-aluetta), isäntäkuntamalli (34 yt-aluetta), osassa ratkaisu auki suuri osa aloittamassa toiminnan v.2009 alusta kuntien välillä hajontaa palveluiden osalta (siirrettävät palvelut, tuotantotapojen kehittämisen keinot, uusien palvelutuotantotapojen käyttöönotto ym.) Yhteistoiminta-alueet (ammatillinen peruskoulutus) suunnitelmien ja käytyjen neuvottelujen perusteella näyttää siltä, että suurin osa järjestäjistä, jotka eivät väestöpohjaa toistaiseksi täytä (30), tulee saavuttamaan sen myöhemmin suunniteltujen fuusioiden kautta lähivuosien aikana enää 4 kunta- ja 3 kuntayhtymäjärjestäjää jäisi väestöpohjaltaan alle

22 61 yhteistoiminta-aluetta, 273 kuntaa
Yhteistoiminta-alueet Tilanne (Lähde: Suomen Kuntaliitto) 61 yhteistoiminta-aluetta, 273 kuntaa © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07

23 Aloitus arvioitu kahdelle tai useammalle vuodelle
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueiden (61) aloitusvuodet Tilanne Jo toi- minnassa Aloitus ei tiedossa YHT. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Uusimaa 2 5 Varsinais-Suomi 4 Itä-Uusimaa 2 Satakunta 2 Kanta-Häme 1 3 Pirkanmaa 1 7 Päijät-Häme 2 2 Kymenlaakso 1 Etelä-Karjala 1 Etelä-Savo 1 3 Pohjois-Savo 5 Pohjois-Karjala 1 3 Keski-Suomi 1 5 Etelä-Pohjanmaa 1 6 Pohjanmaa 4 Keski-Pohjanmaa 2 Pohjois-Pohjanmaa 1 7 Lappi Yht. 6 Aloitusvuosi 5 61 Aloitus arvioitu kahdelle tai useammalle vuodelle

24 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueiden aloitusvuodet
Tilanne (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Yhteistoiminta-alue on jo toiminnassa (6 yt-aluetta, 32 kuntaa Käynnistyi 2008 (1 yt-alue, 4 kuntaa) Käynnistyy 2009 (28 yt-aluetta, 117 kuntaa) Käynnistyy 2010 (8 yt-aluetta, 39 kuntaa) Käynnistyy 2011 (5 yt-aluetta, 37 kuntaa) Käynnistyy 2012 (1 yt-alue, 2 kuntaa) Käynnistyy 2013 (2 yt-aluetta, 5 kuntaa) Aloitus useammalle vuodelle (5 yt-aluetta, 22 kuntaa) Aloitus ei vielä tiedossa (5 yt-aluetta, 15 kuntaa) © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07

25 YT-alueiden hallintomallit - tilanne 27.10.2008
(Lähde: Suomen Kuntaliitto) Isäntäkuntamalli (34 yt-aluetta, 127 kuntaa) Kuntayhtymä (23 yt-aluetta, 124 kuntaa) Ei vielä tiedossa (4 yt-aluetta, 22 kuntaa) © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07

26 Paras-ratkaisut tilanne 27.10.2008 (Lähde: Suomen Kuntaliitto)
Yhteistoiminta-alue (217 kuntaa) Yhteistoiminta-alue ja kuntaliitos (56 kuntaa) Väestöpohja yli as. (23 kuntaa) Kuntaliitos (50 kuntaa) Poikkeusperuste (21 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Ahvenanmaa (16 kuntaa) Tilanne auki (24 kuntaa)

27 Kunta- ja palvelurakenneuudistus tilanne 27. 10
Kunta- ja palvelurakenneuudistus tilanne (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Täyttää puitelain velvoitteet (225 kuntaa, 79,5 % väestöstä) Mikäli suunnitelmat toteutuvat, niin täyttää puitelain velvoitteet (98 kuntaa, 11,6 % väestöstä) Ei täytä puitelain velvoitteita (29 kuntaa, 3,4 % väestöstä) Poikkeamisperuste (21 kuntaa, 2,0 % väestöstä) Tilanne on auki (18 kuntaa, 1,5 % väestöstä) Kainuu (8 kuntaa, 1,5 % väestöstä) Ahvenanmaa (16 kuntaa, 0,5 % väestöstä)

28 Paras – riittääkö vauhti?
uudistus osoittanut tarpeellisuutensa: historiallinen reformi aktivoinut kuntakenttää kuntarakenne ei vieläkään kestävä: verotulopohja, väestörakenne, rekrytointi ym. palvelujen turvaamiseksi tarvitaan vahvempia tuotantoyksiköitä ja palveluprosessien uudistamista suurten kaupunkiseutujen merkitys hyvät käytännöt, tietotekniset ratkaisut (mm. Kuntien parhaat palvelukäytännöt-hanke) selonteko 2009 – arvioinnin paikka Uudistuksen onnistumiseksi tarvitaan edelleen toimivaa ja jatkuvaa dialogia kuntien ja valtionhallinnon välillä sekä eri paikallishallinnon toimijoiden kesken.

29 Kiitos!