Kuntien yhteistoimintasuunnitelmat ja maaseudun hyvinvointipalvelut - Kunta- ja palvelurakenneuudistus Inga Nyholm,

Esitys aiheesta: "Kuntien yhteistoimintasuunnitelmat ja maaseudun hyvinvointipalvelut - Kunta- ja palvelurakenneuudistus Inga Nyholm,"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien yhteistoimintasuunnitelmat ja maaseudun hyvinvointipalvelut - Kunta- ja palvelurakenneuudistus Inga Nyholm, inga.nyholm@intermin.fi inga.nyholm@vm.fi (1.1.2008)

2 2 Mistä aion puhua? Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen Kuntien toimeenpanosuunnitelmat ja selvitykset: missä mennään? Liitokset ja yhteistoiminta: tapahtumassa olevia muutoksia Uudistuksen ajankohtaisasiat ja jatkoprosessi

3 3 Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen etenemisen aikataulu Uudistuksen täytäntöönpanon valmisteluvaihe X/2006 –XII/2008 Uudistuksen suunnitteluvaihe V/2005 – IX/2006 Puitelain laatiminen ja hyväksyminen eduskunnassa Uudistukseen liittyvien lakien säätäminen ja hyväksyminen eduskunnassa Uudistuksen täytäntöönpanon valmistelu Uudistuksen täytäntöönpanovaihe I/2009 – XII/2012 Uudistuksen täytäntöönpano Valtioneuvoston päätöksentekovaihe XI/2005-IX/2006 Uudistuksen ohjaus ja arviointi (1) Kuntien toimeenpanosuunnitelmien jättäminen valtioneuvostolle 31.8.2007 mennessä (2)Suurimpien kaupunkiseutujen yhteistyösuunnitelmien jättäminen valtioneuvostolle 31.8.2007 mennessä (3)Valtioneuvosto arvioi tarvetta muuttaa kuntajakolakia erityisen vaikeassa tal. asemassa olevien kuntien osalta (4)Valtioneuvosto antaa vuonna 2009 eduskunnalle selonteon uudistushankkeen etenemisestä Uudistuksen suunnittelu (4) (1)(2) (3)

4 4 Kuntien toimeenpanosuunnitelmat ja selvitykset  Kaikki 392 kuntaa antoivat selvityksen ja toimeenpano- suunnitelman valtioneuvostolle 31.8.2007 mennessä.  Lukuun ottamatta Ahvenanmaan kunnat sekä Kainuun maakuntakokeilun kunnat  42 kuntaa toimittaa suunnitelmansa ja selvityksensä 31.12.2007 mennessä, koska ovat päättäneet kuntajaon muutoksesta  Pääkaupunkiseutu sekä maakuntakeskuskaupungit ja niihin rajoittuvat kunnat laativat yhteistyösuunnitelman: kaupunkiseutusuunnitelmia saapui yhteensä 18 kpl eli kaikilta siihen velvoitetuilta kaupunkiseuduilta (pl Pori, 2 vapaaehtoista: Kouvola ja Länsi-Uusimaa)  Suunnitelmia on kuluvan syksyn aikana analysoitu eri ministeriöissä sekä Suomen Kuntaliitossa  Tässä vaiheessa mahdollista esittää alustavia analyysejä

5 5 Uudistus näyttää etenevän hyvässä tahdissa Kaikkien kuntien toimittamat suunnitelmat osoitus siitä, että uudistukseen ollaan sitouduttu ja muutostarve tunnistettu Uudistus on prosessi, jossa ensi askeleet on otettu Osa kunnista edennyt päätöksentekovaiheeseen, mutta monessa ollaan suunnitteluvaiheessa Lisäksi prosessi ”elää” päivittäin: kuntien suunnitelmat päivittyvät Prosessin keskeneräisyyden vuoksi kovin tarkkaa arvioita uudistuksen vaikutuksista mm. hyvinvointipalveluihin on vaikeaa tässä vaiheessa antaa Kuntarakenteen osalta edistys on huomattava, jatkossa huomion tulee kiinnittyä palvelurakenteisiin Etenemisen tilannekatsaus

6 6 Uudistuksen eteneminen: kuntaliitokset 53 kuntaa tehnyt esityksen kuntaliitoksesta (13.11.07) Liitosten voimaantulo pääosin v.2009 alusta Näistä noin puolet ovat kahden kunnan välisiä, puolet ns. monikuntaliitoksia: mukana 3 tai useampi kunta 90 kuntaa jatkaa selvitystä (13.11.07) Myös selvityksen alla olevissa noin puolet monikuntaliitoksia: yhdistymisen tuen vaikutus? Kuntaliitosten osalta on edetty odotettua nopeammin – vuodesta 2005 lähtien kuntaliitosselvityksissä on ollut mukana kaikkiaan yli 200 kuntaa

7 7 Kuntajakoesitykset, selvitykset ja esiselvitykset (Tilanne 11.9.2007, mukana olevien kuntien lukumäärä suluissa) Valtuustot päättäneet yhdistymisestä (42) Selvitys tai esiselvitys käynnissä (90) Valtioneuvoston päätös (2)

8 8 Kuntamäärän väheneminen kuntien yhdistymisissä vuosina 2000-2009 2001 20022003 10 20 30 40 50 0 kahden kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (yht. 35 kpl = 51 %) kolmen tai useamman kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (yht. 33 kpl = 49 %) Kymmenessä (10) vuodessa kuntamäärän vähentyy ainakin 68:lla lkm 2000 0 2004 2005 200620072008 2009 (1 ) 0 4 22 12 1 15 1 31 (1) 30 kuntajakoselvitystä vielä keskeneräisenä Paraksen vaikutus näkyvissä LÄHDE: Kuntaliitto

9 9 Kuntajakoesitykset marraskuussa 2007 KunnatAsukasluku yht.Kuntia mukana (yht. 53) Yhdistymis- vuosi 1. Salon seutu (10 kuntaa)54 082102009 2. Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala, Jaala81 07052009 3. Parainen, Houtskari, Korppoo, Nauvo, Iniö15 26852009 4. Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Ylihärmä18 07742009 5. Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua17 98742009 6. Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro54 61632009 7. Tammisaari, Karjaa, Pohja28 53132009 8. Kemiö, Dragsfjärd, Västanfjärd7 42532009 9. Oulu ja Ylikiiminki133 59222009 10. Jyväskylä ja Korpilahti89 76922009 11. Lohja ja Sammatti38 31622009 12. Ylöjärvi ja Kuru25 68222009 13. Saarijärvi ja Pylkönmäki10 92922009 14. Joutsa ja Leivonmäki5 18722008 15. Eura ja Kiukainen12 76922009 16. Mänttä ja Vilppula11 88122009

10 10 Liitosten vaikutukset hyvinvointipalveluihin? Suuri osa toteutuvista liitoksista voi olla ns. maaseutukuntien hyvinvointipalveluiden kannalta merkittäviä Pidemmällä aikavälillä kuntien taloudellinen kyky vastata palveluidensa järjestämisestä voi parantua –mm. päällekkäisten rakenteiden karsiminen jne. Asukkaan kannalta tarkoittaa tehokkaammin tuotettuja, laadukkaampia ja saavutettavia palveluita Saavutettavuus ja lähipalvelut?

11 11 Uudistuksen eteneminen: yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueiden valmistelu odottaa monilla alueilla kuntaliitospäätöksiä ja valtion palautetta puitelain kriteerien täyttymisestä eri vaihtoehdoissa Kuntien suunnitelmien ja selvitysten mukaan 290 kuntaa aikoo saavuttaa 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen 42 kuntaa ilmoitti 31.8, ettei perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon 20 000 asukkaan väestöpohja täyty Osa näistä kunnista vetoaa puitelain sallimiin pitkiin etäisyyksiin, saaristoisiin olosuhteisiin, kielellisiin oikeuksiin jne. (yht. 43 kuntaa) Alustavan analyysin perusteella vaikuttaa, että yhteistoiminta-alueista suurempi osa tulee perustumaan kuntayhtymään, mutta lähes yhtä suuri osa nojautuu isäntäkuntamalliin

12 12 Eteneminen ja yhteistoiminta-alueet Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen puitelaki edellyttää 50 000 asukkaan väestöpohjaa Vuoden 2006 väestötietojen perusteella yhteensä 30 koulutuksen järjestäjää (kunta tai ky) ei täytä väestöpohjavaatimusta Kuntien jättämien suunnitelmien perusteella näyttää, että näistä n. 23 tulee täyttämään puitelain kriteerit joko liitoksen kautta tai muodostamalla laajempipohjaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation Yhteistoiminta-aluetta koskevia päätöksiä ei ole tehty vielä kaikkialla: joissain kunnissa/kuntayhtymissä yhdistymisprosessi on käynnissä ja joissain vasta suunnitteluvaiheessa Tästä johtuen tarkkaa arvioita niistä, jotka tulevat saavuttamaan väestöpohjan, ei vielä voi antaa

13 13 Yhteistoiminta-alueet ja hyvinvointipalvelut Sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen että ammatillisen peruskoulutuksen osalta arvioidut voimaantuloajankohdat vaihtelevat v. 2009 - 2012 (suuri osa v. 2009) Perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa kuntayhtymien määrä tällä hetkellä 237 kpl, uudistuksen myötä määrä vähenee n. 110-130:een Yhteistoiminta-alueita muodostuisi yhteensä n. 70-75 kpl Mahdollisuus päällekkäisten rakenteiden selkeyttämiseen, joka palvelunsaajan näkökulmasta positiivista Palvelujen järjestämisvastuun kokoaminen yhteistoiminta- alueelle voi tuoda nykyistä vahvemman pohjan palveluiden järjestämiselle Haasteena vielä järjestämisvastuun siirto yhteistoiminta- alueille Haasteena myös sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon tiiviimpi integrointi: osassa kuntia suunniteltu siirrettävän kaikki palvelut, osassa ei lainkaan, osassa hajanaisesti Edelliset vaikuttavat palvelujen järjestämiseen

14 14 Uudistus, kaupunkiseudut ja hyvinvointipalvelut Puitelaki velvoitti 17 kaupunkiseutua antamaan suunnitelmansa siitä, miten ne aikovat parantaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen Kaupunkiseutusuunnitelmien seuduittainen ja tarkempi analyysi valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä Kaupunkiseudut ovat uudistuksen toteuttamisessa ja palvelujen kannalta keskeisessä asemassa, sillä suunnitelmat toimittaneilla seuduilla asuu 2/3 Suomen väestöstä Kaikki seudut eivät ole tunnistaneet yhteistyötarvetta, valmiita malleja seuduilla, joilla pidemmät yhteistyöperinteet

15 15 Uudistuksen jatkoeteneminen Hallituksen iltakoulu käsittelee 21.11. kuntien toimittamia suunnitelmia ja uudistuksen jatkoa Kunnat tultaneen jaottelemaan kolmeen ryhmään: 1) kuntiin, joiden suunnitelmat täyttävät tässä vaiheessa puitelain velvoitteet, 2) kuntiin, joiden suunnitelmista ei käy riittävästi ilmi, täyttyvätkö velvoitteet sekä 3) kuntiin, joiden suunnitelmat eivät tässä vaiheessa täytä puitelain velvoitteita Kaikille 31.8. mennessä suunnitelman toimittaneelle kunnalle tullaan antamaan palaute joulukuun aikana, jossa todetaan mihin ryhmään kunta kuuluu sekä kunnilta edellytettävät jatkotoimenpiteet Osalta kunnista tullaan pyytämään lisäselvityksiä Kunnat, jotka jättävät suunnitelman 31.12 mennessä, tulevat saamaan palautteen alkuvuodesta 2008

16 16 Uudistuksen jatko ja yhteenveto Koska uudistusprosessi on alussa, ei ole mielekästä analysoida maaseutukuntien tilannetta irrallaan kokonaisuudesta Uudistuksen tavoitteena on kunta- ja palvelurakenteiden kehittyminen kaikissa kunnissa Merkitystä on tällöin keinoilla, joilla tavoitteisiin pyritään Keinoina käytettävien liitosten ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen edistää ja on hyvä alku myös palvelurakenteiden kehittämiselle Jatkossa huomiota tulee kiinnittää palvelurakenteisiin niin paikallis- kuin keskushallinnon tasolla Valtiovarainministeriö on asettanut Kuntien parhaat palvelukäytännöt - hankkeen edistämään kuntien palvelurakenteiden uudistumista ja tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä sekä parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden leviämistä Hallitus antaa vuonna 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutumisesta Tuohon mennessä kaikilla kunnilla tulee olla päätökset siitä, miten ne toteuttavat puitelain velvoitteet