Kuntien rakennemuutokset - kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen Inga Nyholm Kirjastopäivät 3.12.2008.

Esitys aiheesta: "Kuntien rakennemuutokset - kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen Inga Nyholm Kirjastopäivät 3.12.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien rakennemuutokset - kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen Inga Nyholm Kirjastopäivät 3.12.2008

2 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Uudistuksen toteutusaikataulu  2006  suunnitteluvaihe  2007  puitelaki voimaan helmikuussa 2007  uudistuksen toteutuksen suunnittelu kunnissa (toimeenpanosuunnitelmat ja selvitykset elo/joulukuu 2007)  arviointi- ja tutkimusohjelma (ARTTU) käynnistyy, Lapin yliopiston arviointi käynnistyy  2008  kunnat ja alueet jatkavat uudistuksen toteutuksen valmistelua ja päätöksentekoa  lisäselvitykset helmikuussa 2008, neuvottelut 14 kunnan kanssa keväällä  uusien kuntien kanssa neuvottelut syys-lokakuussa (17 kuntaa, 2 yt-aluetta)  selonteon valmistelu käynnistyy  2009  useat vahvemmat kunnat ja yhteistoiminta-alueet aloittavat 1.1.2009  kuntien tehtävä sitovat päätökset uudistuksen toteuttamisesta 15.3.2009  kunnille kysely so. tsekkauskierros ennen selontekoa alkuvuodesta  syksyllä 2009: hallituksen selonteko eduskunnalle  selonteon yhteydessä arviot jatkotoimenpiteistä sekä viimeistään silloin nyt joistain avoinna olevista asioista, pl. asiat, jotka ratkaistaan tulevassa terveydenhuoltolaissa  2010-2011  lainsäädännön toimeenpano  uudistuksen seuranta

3 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Puitelain mukaiset keinot kunta- ja palvelurakenteen vahvistamiseen  Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin.  Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa  Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta- alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on:  perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään noin 20 000.  ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään noin 50 000.  Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät yhdessä valtion kanssa keinot turvata asukkaiden palvelut

4 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Tulokset kuntarakennepuolella  Kuntaliitokset  2009 ennätysmäärä kuntaliitoksia: 32 liitosta (99 kuntaa mukana),  Kuntamäärä vähenee 67 kunnalla nykyisestä 415 kunnasta  2010 ainakin kaksi liitosta (mukana 6 kuntaa), 2011 ainakin kaksi liitosta (mukana 6 kuntaa), 2013 ainakin yksi kahden kunnan liitos  Meneillään 9 selvitystä, joissa mukana 25 kuntaa  Kuntaliitosten ns. toinen aalto 2010 – 2013?  v. 2013 kunnallisvaalien jälkeinen vuosi; viimeinen vuosi jolloin yhdistymisavustuksia

5 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 1.1.2009 yhdistyvät kunnat 1/2 KunnatAsukasluku yht.Kuntia mukana (yht. 99) 1. Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo54 08210 2. Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos64 9056 3. Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Valkeala89 3976 4. Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo15 2685 5. Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava44 8744 6. Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Ylihärmä18 0774 7. Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua17 9874 8. Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila6 5754 9. Jyväskylä, Jyväskylän mlk ja Korpilahti125 2213 10. Joensuu, Eno, Pyhäselkä72 2533 11. Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro54 6163 12. Tammisaari, Karjaa, Pohja28 5313 13. Vammala, Mouhijärvi, Äetsä24 5393 14. Loimaa, Alastaro, Mellilä17 2563 15. Masku, Askainen, Lemu8 7793 16. Dragsfjärd, Kemiö, Västanfjärd7 4253

6 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 KunnatAsukasluku yht.Kuntia mukana (yht. 99) 17. Oulu ja Ylikiiminki133 5922 18. Lappeenranta ja Joutseno69 9692 19. Rauma ja Lappi40 2922 20. Lohja ja Sammatti38 3162 21. Kaarina ja Piikkiö29 4622 22. Savonlinna ja Savonranta28 3242 23. Ylöjärvi ja Kuru28 4662 24. Jämsä ja Jämsänkoski23 6122 25. Jurva ja Kurikka14 9442 26. Eura ja Kiukainen12 7692 27. Mänttä ja Vilppula11 8812 28. Saarijärvi ja Pylkönmäki10 9292 29. Alajärvi ja Lehtimäki10 7682 30. Huittinen ja Vampula10 7412 31. Pöytyä ja Yläne8 3512 32. Rusko ja Vahto5 7082 1.1.2009 yhdistyvät kunnat 2/2

7 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 2010 yhdistyvät kunnat KunnatAsukasluku yht.Kuntia mukana (yht. 6) 1. Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää15 7654 2. Kalajoki ja Himanka12 3182 KunnatAsukasluku yht.Kuntia mukana (yht. 6) 1. Säkylä, Köyliö ja laajentunut Eura (Eura ja Kiukainen 2009)20 5644 2. Kuopio ja Karttula94 5092 2011 yhdistyvät kunnat KunnatAsukasluku yht. Kuntia mukana (yht. 2) 1. Lohja (sis. Sammatti 1.1.2009) ja Karjalohja39 7812 2013 yhdistyvät kunnat

8 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Kuntien yhdistymiset 2009 - 2013

9 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Tulokset palvelurakennepuolella  Yhteistoiminta-alueet (sosiaali- ja terveydenhuolto)  Yhteistoiminta-aluetta suunnittelee n. 273 kuntaa, yt-alueita muodostuisi 61 kpl (päätökset puuttuvat osalta kuntia)  Hallintomalleina kuntayhtymä (23 yt-aluetta), isäntäkuntamalli (34 yt- aluetta), osassa ratkaisu auki  Suuri osa aloittamassa toiminnan v.2009 alusta  Kuntien välillä hajontaa palveluiden osalta (siirrettävät palvelut, tuotantotapojen kehittämisen keinot, uusien palvelutuotantotapojen käyttöönotto ym.)  Yhteistoiminta-alueet (ammatillinen peruskoulutus)  Suunnitelmien ja käytyjen neuvottelujen perusteella näyttää siltä, että suurin osa järjestäjistä, jotka eivät väestöpohjaa toistaiseksi täytä (30), tulee saavuttamaan sen myöhemmin  Suunniteltujen fuusioiden kautta lähivuosien aikana enää 4 kunta- ja 3 kuntayhtymäjärjestäjää jäisi väestöpohjaltaan alle 50 000

10 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueet Tilanne 27.10.2008 61 yhteistoiminta-aluetta, 273 kuntaa Lähde: Kuntaliitto

11 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Turvaavatko nämä rakennemuutokset kuntien elinvoimaisuuden?  Päätettyjen liitosten määrä melko suuri, mutta niidenkin jälkeen hajanainen kuntarakenne ja pienet kunnat  Hyvä alku, mutta jatkossakin täytyy tapahtua yhdistymisiä => elinvoimaisuus ja toimintakykyisyys  Rakennepuolella edellytykset palvelujen turvaamiseen olemassa  Perusterveydenhuollon hallinnollisten organisaatioiden lukumäärä tullee vähenemään, mutta palveluita tarkasteltu vasta vähän  Paras ei vielä ole ollut palveluja vahvasti kehittävä  Arviointi ”elinvoimaisemmasta, eheämmästä ja toimintakykyisemmästä kuntarakenteesta” sekä ”taloudellisesta ja kattavasta palvelurakenteesta” selonteon yhteydessä

12 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Hanke edennyt suunnitteluvaiheessa hyvin  Paras-hankkeen suunnitteluvaiheessa pystytty etenemään kohti asetettuja tavoitteita  Historiallinen kuntareformi on aktivoinut kuntakenttää, mikä ei ole itsestäänselvyys  Kunnat ovat pääsääntöisesti tehneet päätökset keinoista, joilla pyritään palvelujen turvaamiseen  kuntarakenteita muuttamalla tai  yhteistoimintaa tiivistämällä

13 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Mutta elinvoimaisuuden varmistamiseksi...  Hallintokulttuurissa ei saa syntyä vielä näkemystä, että uudistus on valmis: rakennevaiheeseen ei saa pysähtyä, vaan siitä tulee hyvällä muutosjohtamisella päästä organisaatioiden sisäiseen kehittämiseen  Koskee sekä kuntia että muita paikallishallinnon toimijoita, jotka ovat mukana uudistuksessa tai kuntien palvelutuotannossa  Paras-hankkeen muokkaama kunta- ja palvelurakenne tulee huomioida myös hallinnon ja toimintaohjelmien kehittämisen yhteydessä  Hallinnollinen uudistus tulee kytkeä toiminnan tehostamiseen ja prosessien kehittämiseen  Kunnat ovat riippuvaisempia yhteistoiminnasta eri organisaatioiden kanssa – miten yhteistoimijat kytkeytyvät uudistukseen?  Uudistuksen onnistumiseksi tarvitaan edelleen toimivaa ja jatkuvaa dialogia kuntien ja valtionhallinnon välillä sekä eri paikallishallinnon toimijoiden kesken

14 pp.kk.vvvv Osasto Kuntaosasto/Nyholm 3.12.2008 Mitä siis pitäisi tehdä?  Hallitus edellyttänyt, että kunnilla tulee olla päätökset puitelain velvoitteiden toteuttamisesta ennen eduskunnalle annettavaa selontekoa (15.3.2009)  Päätöksenteko- ja neuvotteluvaiheesta tulee päästä kohti toteutusta ja aktiivista toimeenpanoa  Rakenneratkaisut avaavat tietä palvelutuotannon laajempaan ja syvällisempään kehittämiseen:  Nyt syntyviä rakenteita tulee hyödyntää palveluiden kehittämiseksi – Paraksen tulee olla palveluihin vaikuttava uudistus  Syvällisempi palveluiden kehittäminen edellyttää, että viimeistään uudet valtuustot päättävät perusrakenteista  Suunta kohti vahvempia ja toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kunta- ja palvelurakenteita edellyttää lisää liitoksia ja erityisesti suurten kaupunkien sekä kaupunkiseutujen palvelutuotannon kehittämistä  Uudistuksessa on keskeistä siirtyä hallintokeskeisyydestä kuntalaisnäkökulmaan ja rakenteista kohti palveluja ja palvelusisältöjä  Selonteon yhteydessä syysistuntokauden alussa 2009 arviot jatkotoimenpiteistä  Lisäksi VOS-uudistuksen (rahoituspohja), Parhaat palvelukäytännöt-hankkeen valmistelua jatketaan, samoin kuin muita toimia  Marraskuussa 2008 käynnistetty myös hanke ”Pitkien etäisyyksien kuntien kuntalaislähtöiset palveluratkaisumallit 2015 – 2025”