PELIVÄLINEEN HALLINTAA OPETTAEN,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maalivahtivalmennus ikäluokittain
Advertisements

Liikunnan merkitys fyysisten taitojen kehittymiselle
Jääharjoittelun linjanveto Juniori – SaPKo
Alkupyöritykset PÄÄ - kierrot, iso laaja kaari, KASIT HARTIAT
Juniori-SaPKon ohjeistus Pohjola- leirille. LEIJONA TIEN ALKUA 1996 ikäluokassa pelaajia n ikäluokka kulkee saman matkan, mutta POHJOLALEIRI.
Finska Simförbundet rf.
RPS.
KORIPALLON PERUSASIAT
LEIJONAKIEKKOKOULU Pohjoinen alue Jari Huttu 1.
Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi1 LAJITEKNIIKKAVALMENTAJA , RAISIO.
Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa
Liike ja valppaus p p Ilman palloa, käännöksissä katse parissa
P06 Harjoittelee. Harjoitukset Syksy – Talvi - Kevät MaTi 18-19:30Ke ToPe La Su Liiketaito, Kisakallio. Ilmoittautun eille (13)
FC Espoo Palaute PTE10, PTE11 ja TD12-13.
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
Perusliikuntataitojen merkityksestä jääkiekossa
Vasaramäen koulun liikuntalinja
Alkulämmittelymalli, min
T99 Salamatytöt Kausi Kyselyn tuloksia Todella vähän palautettuja, 16kpl 30:stä Tulokset tukevat tämän hetkistä suuntaa.
Rannelaukaus Lajitaito
Kurikka Suomen Jääkiekkoliitto2 Toimi ”tässä ja nyt” -periaatteella: Ohjaa -> Opeta -> Valmenna: Anna pelaajalle palautetta.
KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2014
KoiPS Maalivahtivalmennuslinjaus.  Maalivahtiharjoittelu aloitetaan Koivukylän Palloseurassa säännöllisesti F9 ikäluokan joukkueille.  F9 pojissa ja.
Pelaajan kehittäminen
SJL / Janne Mäkitalo1 LEIJONAKIEKKOKOULU Länsirannikon alue.
Välineenhallinta Ydinkohdat: Katse ylös ”pelissä” Ranteiden kääntö Kädet irti vartalosta Alakäden liike Liikelaajuus Painonsiirrot.
Harjoituksia Jäähalliin
LAJITEKNIIKKAVALMENTAJA 1 ja 2 - KUTSU
FC HONKA - XX Toimintasuunnitelma Kausi FC HONKA - XX Toimintasuunnitelma 1.Pelaajat Pelaajaluettelo 2.Valmentajat Valmentajat/Yhteystiedot 3.Joukkueenjohtaja.
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
HERKKYYSKAUDET JA LIIKUNTAMÄÄRÄT
Alkulämmittely ja loppujäähdyttely
Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi1 FYYSINEN TOIMINTAKYKY, HERMOSTON KEHITTÄMINEN JA HERKKYYSKAUDET.
LAJITEKNIIKKAVALMENTAJA 1 - KUTSU Tervetuloa osanottajaksi SJL:n Lajitekniikkavalmentaja 1 -kurssille, joka järjestetään Sodankylässä Koulutus.
Fyysinen valmennus pojat -04 Tiivistetty katsaus P 04 joukkueen fysiikkaharjoitteluun Jape.
Suomen Jääkiekkoliitto / Kimmo Vähä-Ruohola1 SJL KOULUTUKSET KUTSUT & TILAVARAUKSET & TARVIKKEET.
Harjoitellaan 6 viikon jaksoissa. Jaksojen välissä voi miettiä siirtymistä seuraavaan asiaan tai kerrata vanhaa. 1. Jakso Viikot marras-joulukuu.
Harjoitellaan 6 viikon jaksoissa. Jaksojen välissä voi miettiä siirtymistä seuraavaan asiaan tai kerrata vanhaa. 1. Jakso Viikot marras-joulukuu.
Valmentajakoulutus Harjoittelun suunnittelu Liedon Pallo Hannu Paatelo.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
LTV 1 Jokilaakso. LAJITEKNIIKKAVALMENTAJA 1 - KUTSU Tervetuloa osanottajaksi SJL:n vuoden 2016 Lajitekniikkavalmentaja 1 -kurssille, joka järjestetään.
LTV 1 Oulu. LAJITEKNIIKKAVALMENTAJA 1 - KUTSU Tervetuloa osanottajaksi SJL:n vuoden 2016 Lajitekniikkavalmentaja 1 -kurssille, joka järjestetään.
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ Meidän Peli.
Suomen Jääkiekkoliitto1 FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV.
STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ Meidän Peli.
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
LTV 1 Jokilaakso
LAJILÄMMITTELY Liikkuvuusliikkeet x5/puoli:
P05 ja P06 toimintasuunnitelma
PAINOPISTEET HARJOITTELUSSA
Motorinen kehittyminen
Oheislajiharjoittelu
07 East + West Kausisuunnitelma
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
HKV DEMOHARJOITUKSEN OHJEISTUS
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET
LUISTELUN JA KIEKONHALLINNAN PERUSTEET
LTV 1 DEMOHARJOITUKSEN OHJEISTUS
Q-TASK.
LAJITEKNIIKKAVALMENTAJA 2
JUNIORI-ÄSSÄT F2-IKÄLUOKKA OIKEUDENMUKAISUUS AVOIMUUS
FYYSISET tekijät jalkapallossa
LEIJONAKIEKKOKOULU Pohjoinen alue Tapio Kontio 1.
LEIJONAKIEKKOKOULU Pohjoinen alue Tapio Kontio 1.
Liikkettä fasilitoivat tekijät
LEIJONAKIEKKOKOULU Lapin alue
Juniorivalmentajapolku 1- taso: Introilta – Taidon oppiminen Tavoite: Ymmärtää taidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät, ymmärtää lyönnin ja heiton perusteet.
Q-TASK.
Esityksen transkriptio:

PELIVÄLINEEN HALLINTAA OPETTAEN, PELAAJAA VARTEN, PELIVÄLINEEN HALLINTAA OPETTAEN, PELIN PARHAAKSI…

AJATUKSIA  Näppärästä taitavaksi on pitkä matka Toistoja tulee liian vähän taidon oppimisen kannalta Ydinkohdat ovat epäselviä, miksi, miten, minne harhautan? Kaikki liittyy kaikkeen ”hyvät kädet” tarvitsee avuksi ”hyvät jalat” ja jotta käsiä ja jalkoja voisi hyödyntää tarvitaan ymmärrystä pelistä.

PELIN OPETTAMINEN PELIN PERUSYKSIKKÖ 1 vs. 1 - kuinka minun pelaajat pärjää TEKNISESTI, fyysisesti ja PELIN YMMÄRTÄMISEN osalta? TEKNIIKAN YDINKOHTIEN, LAATUTEKIJÖIDEN TULEE OLLA KUNNOSSA, RIIPPUMATTA YKSILÖN OMASTA TYYLISTÄ!

Jääkiekon lajitaitojen ydinkohdat (kiekonhallinta) TAVOITE: pelaajat oppisivat käsittelemään kiekkoa muuallakin kuin vain vartalon edessä Alakäden ja yläkäden toiminta alakäsi liukuu mailan vartta pitkin ja yläkäsi kääntää lapaa ”kiekon päälle” paikalla, liikkeessä kädet irti vartalosta + rentous painonsiirto Kiekonhallinta ääriasennoissa etukulmat, takakulmat (kämmen, rysty) => kädet yhteen lähellä vartaloa => kädet auki, yläkäden kyynärpään nosto ylös auttaa paikalla ja liikkeessä

KOKONAISUUS HARJOITTEET (millä vaikutan, mitä kehitän) KIEKONHALLINTA: HARJOITTEITA KEHITTÄMÄÄN: Ala- ja yläkäden liikettä Yläkäden kyynärpään liikettä Painonsiirtoa Esim: paikallaan ääriasennot, ”hanskojen” kierto, kiekon nostot jäästä (kämmen/rysty) (paikalla,liikkeessä) HARHAUTTAMINEN/ SUOJAAMINEN HARJOITTEITA KEHITTÄMÄÄN: Kiekon hallintaa liikkeessä (kämmen/rysty) Mailan irrottamista yhteen käteen Rytmin vaihtoa Vartalonkierto Esim: luistelu kiekko vain kämmenellä/rystyllä ”, kiekko kämmeneltä, rystylle+maila yhteen käteen+rytmin vaihto, 1 vs. 1 tilanteet OHEISHARJOITTELU HARJOITTEITA KEHITTÄMÄÄN: KETTERYYTTÄ KOORDINAATIOTA NOPEUTTA Esim: rytmiradat, ketteryysradat, yhdenjalan ja, keskivartalon harjoitteet, PUUKUULAT, jalkojen ja käsien erirytmiset harjoitteet, paini ym. kamppailut jne. (vrt. tasapaino/keskivartalon voima) KOKONAISUUS

KIEKONHALLINTA, HARHAUTTAMINEN, ESIMERKKI JÄÄNJAOSTA! PAIKALTA LIIKKEESTÄ KIEKONNOSTOT jne. TEMPUT Terät jäässä kiekko kämmen/rysty (ääriasennot/käännä kylki vast.) Kämmen rysty vie kaus/läheltä luistinta kiihtyvä liike rystylle yhteen käteen, jalat liikkeelle. 1-1 PELI, HARHATUS, SUOJAUS 1-1 harj. passiivinen puolustaja ohjeista/määritä mitä harj. saa käyttää

FAKTAA, KUINKA HUOMIOIN HARJOITTELUSSA Leikki-iässä kasvu on rauhallista, mutta hermosto kehittyy lopulliseen tilaansa tämän kehitysvaiheen aikana. Tällöin hermostossa tapahtuvat rakenteellinen ja toiminnallinen muutos aiheuttaa sen, että lapsi voi aikaisemman kokonaisvaltaisen liikkumisen sijasta suorittaa tarkkoja eriytyneitä liikkeitä. Tämän johdosta lapsen hienomotoriikka kehittyy ja koordinaatiokyky paranee. On huomattava, että valmius liikekoordinaation kehittämiseen on huomattavasti aikaisemmin kuin fyysisten suoritustekijöiden kehittämisedellytykset. Tämä suotuisa kehitysvaihe on käytettävä hyväksi harjoittelussa, sillä myöhäisempi puutteellinen koordinaatiokyky ei yleensä johdu niinkään taipumusten puuttumisesta, vaan siitä, että koordinaatiokyvyn kehittämiseen ei ole aikanaan kiinnitetty riittävästi huomiota

FAKTAA, KUINKA HUOMIOIN HARJOITTELUSSA Varhaiskouluiässä koordinaatiokyky kehittyy kaikista eniten. Sellaiset koordinaatiokyvyn osatekijät kuin reaktiokyky, liikenopeus, liikkeiden ajoitus, orientoitumiskyky, tasapainokyky ja hienomotoriikka kehittyvät 7 ja 10 ikävuoden välillä eniten. Näiden ominaisuuksien kehittämiseen ja yksinkertaisten liikevalmiuksien oppimiseen onkin tässä ikävaiheessa asetettava harjoittelun painopiste. Myöhemmässä kouluiässä lapsen motorinen oppimiskyky on parhaimmillaan. Aivojen motorinen kypsyminen on tapahtunut loppuun tämän ikävaiheen päättyessä, jolloin tahdosta riippumattoman, aivorunkoperäisen ja tahdonalaisen, aivokuoriperäisen motoriikan välinen hyvä vuorovaikutus on mahdollista. On muistettava, että oppiminen tapahtuu sitä nopeammin ja paremmin mitä suurempi lasten siihenastinen liikevarasto on.

FAKTAA, KUINKA HUOMIOIN HARJOITTELUSSA Automatisoituneet liikkeet eivät enää paranna yleistä koordinaatiokykyä Taitavuutta kehittävät harjoitukset on sijoitettava harjoituskerran siihen vaiheeseen, jolloin elimistö on vielä virkeä Taitavuuden paras kehitysikävaihe ajoittuu 7-14 ikävuosien välille Taitavuuden kehittymistä tulisi seurata testeillä ja suorituskontrolleilla

HARJOITTEITA; TAITAVUUDEN ELI KOORDINAATIOKYVYN HARJOITTELU Taitavuuden eli koordinaatiokyvyn kehittämiseen tähtääviä harjoitteita:  Liikuntaleikit (nopeus, reaktio, ketteryys, näppäryys ym. pelit, kisat ja leikit) Erilaiset pelit (normaali kenttä, pienennetty kenttä, useita maaleja eli vaihtelevat tilanteet) Erilaiset kaksinkamppailut (tasapaino-, voima- ym. kamppailut) Erilaiset este- ja taitavuusradat sekä rytmiradat ja harjoitteet Ex-tempore-harjoitukset (suoritukset yhden näytön perusteella) Monipuoliset lajikokemukset eri lajeista -         Erityisen hyviä lajeja taitavuuden kehittämiseksi ovat: a. voimistelu (sekä teline- että perusvoimistelu) b. yleisurheilulajit monipuolisesti harrastettuna c. hiihto (kaikki hiihdon muodot ja tekniikat) d. taitoluistelu e. trampoliini ja uimahypyt

HARJOITTEITA; 7. Erilaiset kävelyharjoitteet (etu- ja takaperin kävely, varpailla, - kantapäillä kävely jne.) sekä erilaisten käsiliikkeiden yhdisteleminen 8. Erilaiset juoksut (kuten edellä) ja niiden yhdistelmät 9. Erilaiset hyppelyt ja hyppelysarjat sekä niiden yhdistelmät 10. Erilaiset heitot ja niiden yhdistelmät erilaisin välinein 11. Erilaiset asentoharjoitteet (matkien ja suorittaen silmät auki ja kiinni) 12. Tasapainoharjoitteet: staattiset ja dynaamiset ja niiden yhdistelmät (silmät auki ja kiinni) 13. Heiton kiinniotot eri tavoin muunnellen 14. Erilaiset ja monipuoliset silmä-käsi-koordinaatio harjoitukset 15. Erilaiset silmä-jalka-koordinaatio harjoitukset 16. Erilaiset rytmiharjoitukset 17. Erilaiset reagointiharjoitteet 18. Fyysisten perusominaisuuksien kuten liikkuvuuden, rentouden, nopeuden, voiman ja kestävyyden parantamiseksi suoritettavat harjoitteet.

1.ORGANISOI / OHJAA 2.OPETA 3.VALMENNA 4.ANNA PALAUTETTA, KANNUSTA! NÄE OPITUT ASIAT PELISSÄ