IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN AJOTAIDON YLLÄPITO: JATKOKOULUTUSINTERVENTIO JA SEN SEURAUKSET MYÖHEMPÄÄN AJAMISEEN Seurantatutkimuksen jatkovaihe Tiina Rämet ja Heikki Summala Psykologian laitos Liikennepsykologia

Tavoite Selvittää vuonna 1997 toteutetun koulutusajon vaikutusta ikääntyneiden ihmisten ajotapoihin, rikkomuksiin ja onnettomuuksiin seuraavien kuuden vuoden aikana Verrata niitä kuljettajia, jotka olivat halukkaita tulemaan koulutukseen ja niitä, jotka eivät olleet halukkaita Tarkastella kuinka hyvin liikenneopettajan antama arvio kuljettajan turvallisuudesta ennustaa erilaisia ongelmia ajamisessa - mukaan lukien onnettomuuksia ja rikkomuksia

Mukana 20 paikkakuntaa Yhteensä vuotiasta ajokortin ja auton omistavaa 4500 kutsuttiin mukaan, 45% ilmoittautui halukkaaksi Lahti Varkaus KotkaVantaa Nurmijärvi Joensuu Kajaani Jämsä Alavus Punkalaidun Anjalankoski Lapua Tampere Jyväskylä Tornio Kokkola Turku Mikkeli Kuopio Laukaa Vuosi 1997

Menetelmät Halukkaista vertaistettiin 300 neljän henkilön ryhmää, joista kaksi arvalla valittua (yht. 600) kutsuttiin ajamaan, toiset kaksi (yht. 600) jäivät kontrolleiksi Koehenkilöistä puolet kutsuttiin ajamaan myös seuraavana vuonna KOE- HENKILÖT 1 AJOKRT KOE- HENKILÖT 2 AJOKRT KONTROL- LIT ’1 AJOKRT’ KONTROL- LIT ’2 AJOKRT’

Koulutusajo ja palaute Koehenkilöt ajoivat noin 1½ tuntia kestäneen koulutusajon omalla autolla tutussa ympäristössä Ajon päätteeksi he saivat palautetta liikenneopettajalta, joka jälkeenpäin myös arvioi jokaisen koehenkilön turvallisuuden neliportaisella asteikolla

Kysely ja ajokorttirekisterihaku vuonna 2003, kuusi vuotta myöhemmin koe- ja kontrollihenkilöt muut osallistumaan halukkaat kuljettajat otos kuljettajista, jotka eivät olleet halukkaita koulutukseen v ajokorttirekisterihaussa mukana kaikki 6111 kuljettajaa

Tulokset Ketkä olivat halukkaita osallistumaan Mikä oli vaikutus Miten liikenneopettajat onnistuivat ennustamaan tulevia ongelmia

Koulutusajosta kiinnostuneet kuljettajat olivat keskimääräistä aktiivisempia autonkäyttäjiä ajoivat monipuolisemmissa olosuhteissa kuin kuljettajat, jotka eivät olleet halukkaita osallistumaan koulutusajoon suhteutettuna ajomäärään ja taustatekijöihin eivät raportoineet useampia kolareita

Koulutusajolla tai ajokertojen määrällä ei ollut tässä tutkimuksessa vaikutusta kuljettajien ajokäyttäytymiseen sen muutoksiin onnettomuuksiin elämään muulla tavoin

Liikenneopettajan arviot n% Turvallinen kaikissa olosuhteissa25747,6 Turvallinen normaaliolosuhteissa21940,6 Turvallinen vain parhaissa olosuhteissa519,4 Vaikeuksia kaikissa olosuhteissa132,4 Yhteensä540100,0

Turvallisimmiksi arvioidut kuljettajat ajoivat enemmän, välttivät vähemmän vaikeita olosuhteita, joutuivat harvemmin onnettomuuksiin ja suoriutuivat paremmin päivittäisistä toiminnoista kuin turvattomimmat kuljettajat Turvallisuusennuste ennustaa (itseraportoituja) onnettomuuksia senkin jälkeen, kun olennaiset tekijät on kontrolloitu.

Kokeneet liikenneopettajat kykenevät hyvin arvioimaan ikääntyviä kuljettajia ja heidän turvallisuuttaan liikenteessä tämä koskee kuitenkin lähinnä (tässä aineistossa enemmistönä olevia) miehiä tulokset viittaavat siihen, että naiset ottavat paremmin opiksi liikenneopettajien palautteen – tämä vaatii kuitenkin lisätutkimusta

Johtopäätökset Tällaisella koulutuksella ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia, vaikka se toistettaisiin seuraavana vuonna On todennäköistä, että tällaisen koulutuksen hyödyt eivät vastaa kustannuksia, vaikka se laajennettaisiin kaikkia koskevaksi – ainakaan vuoden iässä

Mutta: On hyvä tarjota tällaista koulutusta vapaaehtoisena Ulottaa tarkastelu vanhempiin ikäluokkiin Tällaisella koulutuksella olisi mahdollista vähentää epävarmuutta, joka usein liittyy 70 vuoden iässä ajokortin uusimiseen ja terveydentilaan