Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Keravan kuntalaisten ja valtuuston kuulemistilaisuus Kerava 13.10.2014 Matti Vatilo.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kuntauudistus.
Advertisements

Kuntauudistus ja uusi paikallisuus
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Selvityshenkilöt kello Turun kaupungintalo Varsinais-Suomen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen perusteet ja organisoituminen.
Kuntauudistus vauhdissa - viestinnän toteuttaminen työn alla olevassa kokonaisuudessa Katja Palonen
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pienkuntaseminaari Simo Kommenttipuheenvuoro kuntarakenneuudistuksesta.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Selvittäjän ja kuntien välinen työnjako. Kuntarakennelain tavoite • Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.
Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset Laituri, Helsinki Rolf Paqvalin kaupunginjohtaja,
Pyöreän pöydän keskustelutilaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Metropolialueen kuntajakoselvitys Tuusulan valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti.
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommunutredning Millaiseen metropoliin Helsingin valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Metropolialueen kuntajakoselvitys Tilannekatsaus 5 kunnan henkilöstötyöryhmä Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät.
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja työllisyyskatsaus 2/08 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Aamukahvit Smolnassa
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Myyrmäki Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Kuntauudistus ja pienet kunnat
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Matinkylä
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
Kauniainen valtuusto & asukasilta Grankulla fullmäktige & invånare Sevón.
Matinkylä 2040 ? Metropoliselvitys Sevón.
LOPPURAPORTIN ESITTELY- JA KESKUSTELUTILAISUUS Yhdyskuntarakenne ja palvelujen saavutettavuus MALY -ryhmän puheenjohtaja Erkki Kukkonen.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? EN HURUDAN METROPOLSTAD? Helsingin valtuusto / Helsingfors fullmäktige Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
ESPOON KESKUS METROPOLISSA Espoon kuntalaiskuuleminen Cay Sevón Kuntajakoselvittäjä.
Väestönmuutos , maakunnittain
Elinvoimainen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen Kjk
Metropoli meille kaikille
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Talouspolitiikka ja kunnat Valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tähän tarvittaessa otsikko Vertailu tietojärjestelmäpalvelujen järjestämisestä Kirkkonummen kunta / perusturva Perusturvajohtaja Liisa Ståhle.
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
HUS-SERVIS.
ET2050 Euroopan alueiden tulevaisuus Timo Hirvonen
Sote-tuotannon suunnittelu ja valmistelu Keski-Uudellamaalla
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina
Ohjausryhmä , liite 2 Kuntien loppuraporttilausunnot.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Espoon kuntalaiskuuleminen Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
KUUMA –johtokunta HS
Lauri Lamminmäki Uuden Kouvolan terveydenhuolto Asiantuntijaseminaari Uudistuksen lähtökohdat Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja.
Tähän tarvittaessa otsikko Vertailu tietojärjestelmäpalvelujen järjestämisestä Kirkkonummen kunta / perusturva Perusturvajohtaja Liisa Ståhle.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Matinkylä Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Myyrmäki 2030 Metropoliselvitys Sevón. Myyrmäki - vauhdilla matkalla tulevaisuuteen pp.kk.vvvv 2 Osasto Profiili: urbaani, nuorekas, aktiivinen.
Tietoja muuttoliikkeestä. Nettomuutto Vantaan suuralueille PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen KUUMA = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
Muuttajien äidinkieli. Nettomuutto Vantaalle henkilön äidinkielen mukaan vuodesta 2000 Lähde: Tilastokeskus, päivitetty
Liikenne ja autonomistajuus
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työvoiman saatavuus ja tulotaso
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Osallistuminen ja kuntademokratia
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tervetuloa! Avaus: Valtuuston puheenjohtaja Markus Torkki.
Jatkotoimenpiteet.
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Kuntauudistus Katja Palonen Neuvotteleva virkamies
Kuntarakenneselvityksen toimeksianto
Sote sähköinen tiedonhallintastrategia ja muuttuva toimintaympäristö
Uudistuksen lähtökohdat
Espoo – Kauniainen – Kirkkonummi – Vihti -selvitys
Osallistuminen ja kuntademokratia
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Esityksen transkriptio:

Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Keravan kuntalaisten ja valtuuston kuulemistilaisuus Kerava Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

Kuntajaon kehittäminen kuntarakennelaissa  Kuntarakenneselvitys – mm. metropoliselvitys ”Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.” (Kuntarakennelaki 2§) ”Yhdistymisselvityksessä tulee arvioida … kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta.” (Kuntarakennelaki 4e§) pp.kk.vvvv 2 Osasto

Kuntauudistus – lakihankkeet  Metropolihallinto Budjettiriihi: Lakiesitys 14 kunnan metropolihallinnosta mennessä; keskeistä kuntien kannalta MAL-tehtävien sisältö, rahoitus ja päätöksenteko  Sote-uudistus Lakiluonnos lausuntokierroksella asti, lakiesitys 11/2014, voimaan 2017; keskeistä kuntien kannalta tuottamisvastuun edellytykset  Kuntalaki Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi , lakiesitys 10/2014, voimaan 2015; kuntien hallinnon, päätöksenteon ja talouden ”pelisäännöt”  VOS-laki Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta vahvistettiin elokuussa 2014 ja tulee voimaan ensi vuoden alussa pp.kk.vvvv 3 Osasto

Metropoliselvityksen kunnat 4 Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi Tuusula Vihti Sipoo Selvitys valmiina

Selvityksen tarkoitus  Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen.  Metropolialueen kuntarakennetta tarkastellaan alueen kokonaisedun näkökulmasta  Selvityksen perusteella selvittäjät voivat tehdä kuntien valtuustoille ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta  Selvittäjät voivat tehdä esityksen VM:lle kunnallisen kansanäänestyksen toimittamisesta

Talouden toimintaympäristön muutokset  Pitkään jatkunut olematon talouskasvu  Avoimen sektorin rakennemuutos  Kestävyysvajeesta johtuvat hyvinvointivaltion rahoitusongelmat  Nopeasti etenevä ikääntyminen (Valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014) pp.kk.vvvv 6 Osasto

Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa Talous kiristyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti vuosi indeksi indeksi

Tulevaisuuden metropolin 2030 strategiset tavoitteet 1.Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2.Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3.Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4.Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue pp.kk.vvvv 8 Osasto

Suotuisan toimintaympäristön rakentaminen  Julkinen sektori ei voi valita menestysaloja, vaan sen tehtävänä on rakentaa sellainen toimintaympäristö, joka synnyttää menestyviä aloja ja yrityksiä.  Helsingin seutu voi menestyä kilpailussa muiden metropolien kanssa vain voimavarat yhdistämällä.  Alueen kuntarakenne ei ole vuosikymmeniin vastannut alueen taajamarakennetta, joka on johtanut osaoptimointiin ja voimavarojen tuhlaukseen. 9

pp.kk.vvvv 11 Osasto Sipoo Vantaa Helsinki Kirkkonummi Espoo Vihti Tuusula K. Kerava 18 % 20% 27 % 37 % 27 % 40 % 18 % 17 % 14 % 40 % 34 % 31 % 28 % © MML, 2012 Huomioitu vain > 10% pendelöinti

pp.kk.vvvv 12 Osasto

Vaihtoehtoja voimavarojen kokoamiseksi  Kuntien välinen yhteistyö  Hyviä tuloksia  Parhaat hedelmät jo kerätty  Ei ratkaisu, mutta tarvitaan jatkossakin  Metropolihallinto  Metropolikaava, joukkoliikenne, ympäristöasioita  kuntaa, uusi hallintotaso vaaleineen  Kuntarakenteen muuttaminen  Metropolikaupunki, Keski-Uudenmaan Kaupunki  Mahdollinen metropolihallinto tiedossa olevin linjauksin (mm. budjettiriihi) ei poista kuntarakenteen muuttamisen tarvetta pp.kk.vvvv 13 Osasto

Alustava linjaus  Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista.  Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia.  Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta.  Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski- Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita.  Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta. 14

Metropolikaupunki ja -seutu Kolme kuntaa: Espoo-Helsinki- Kauniainen-Sipoo-Vantaa Helsinki-Vantaan lentokentän yritysvyöhyke (Aviapolis) kokonaisuudessaan metropolikaupungin osaksi Kirkkonummi-Vihti (+Lohja ym.) Kerava-Tuusula (+Hyvinkää-Järvenpää- Mäntsälä-Nurmijärvi- Pornainen) 15 Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi Tuusula Vihti Sipoo

Älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit (Keski-Uudenmaan kaupunki) pp.kk.vvvv 16 Osasto 1.kriteeri: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen 2.kriteeri: palveluiden saavutettavuuden luokittelu: cityalueen lähipalvelut citypalvelut kaupunkipalvelut 3.kriteeri: työpaikka-alueiden sekä logistiikka- ja varastoalueiden saavutettavuus ja suunnittelu 4.kriteeri: keskuksien kehittymisen sekä kaupungin eri osien omailmeisyyden ja historian tukeminen 5.kriteeri: erilaiset asumisympäristöjen (maaseudusta urbaaneihin keskustoihin) tarjoaminen 6.kriteeri: poikittaisten yhteyksien kehittäminen

17

Metropolikaupunki  Muodostuu Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaasta, Sipoosta ja Tuusulan eteläosasta (1.078 miljoonaa asukasta)  Sisäiseltä rakenteeltaan monikeskuksinen  Jakautuu palvelualueisiin – ”kotikaupunkeihin”, joilla on vaaleilla valitut aluevaltuustot ja lähipalvelujen järjestämisvastuu. Palvelualueita 15-20, jolloin niiden laskennallinen koko nykyisellä väestöpohjalla on asukasta. Väestöpohja on viitteellinen, ja riippuu Metropolikaupungin eri osa-alueiden toiminnallisista tarpeista.  Palvelualueita kehitetään osana kaupunkikeskusverkkoa. Jos palvelualueella on useampi kuin yksi kaupunkikeskus, joku niistä on alueensa pääkeskus  Palvelualueilla ja niiden alakeskuksissa on tarpeellinen määrä kaupunginosia ja pienalueita mm. asemakaavoitusta ja tilastointia varten pp.kk.vvvv 18 Osasto

pp.kk.vvvv 19 Osasto Yksikeskuksinen kaupunki Virtaukset yksisuuntaisia. Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset Hierarkinen rakenne. Monikeskuksinen kaupunki Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita Lähde: Lähellä kaupungissa ja Vesa Kanniainen

pp.kk.vvvv 20 Osasto Sote-alue Metropolihallinto Ym. Metropolikaupunki Palvelualue (15-20) ”Kotikaupunki” Kaupunkikeskus Talous, hallinto, johtaminen Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Sosiaalinen koheesio 2.Asteen koulutus, taiteen perusopetus, kulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Neuvolat, kunnallinen päivähoito Varhaiskasvatus, perusopetus Nuorisotilat, lähikirjastot Lähiliikuntapaikat Kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä päivittäinen käyttö Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Saavutettavuus joukkoliikenteellä käyttöfrekvenssi: päivittäin – viikoittain - vuosittain Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Metropolihallinto: kuntaa, suppeat tehtävät Uudenmaan liitto / maakuntakaava, aluekehitys Sote-palveluiden tuottaminen HSL, HSY

Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: