EP:n keskeiset kehittämisalat ja EAKR-ohjelma niiden tukemisessa Asko Peltola

Etelä-Pohjanmaan tärkeimmät kehittämisalat – tarkennettua analyysia maakuntaohjelman painotuksiin KLUSTERIT KEHITTÄMISALAT Elintarvike- klusteri ja bioalat Metalli ja teknologia- teollisuus Asuminen (ml. puu-, huone- kalu ja rakenta- minen) Hyvinvointi- palvelut Luovat alat Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen XXXXXXX X Logistiikan kehittäminenXXXXXXX XXX Uusiutuvat energiat ja ympäristö XXX XXX Uudet teknologiat ja ICT:n kehittäminen XXXXXXXXXXXXXXXX Yksityiset yrityspalvelut XXXX XXXXXXXXX Kehittämisalan merkitys klusterille: X = Pieni merkitys, XX = On merkitystä, XXX = Suuri merkitys ja XXXX = Erittäin suuri merkitys.

Pääklustereista Elintarvike, metalli- ja teknologia sekä puu edelleen maakunnan kärkiklusterit Uutena hyvinvointipalvelut ja luovat alat –hyvinvointiala haasteellinen –luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma hyväksytty

Klustereille yhteisistä kehittämisaloista Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen –työvoiman saatavuusongelmat ovat yleistyneet myös Etelä-Pohjanmaalla –nykyisten työvoimareservien tehokkaampi käyttöönotto, kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen, työperäisen maahanmuuton edistäminen –ESR eräs keskeinen väline tämän kehittämistarpeen edistämisessä

Klustereille yhteisistä kehittämisaloista Logistiikan kehittäminen –logistiikan rooli yritysten kilpailukyvyn parantamisessa tullut entistä tärkeämmäksi –sis. infrastruktuuri, teollisuuden sisäinen ja ulkoinen logistiikka sekä palveluyritysten ja kaupan logistiikka –EAKR mahdollinen yhtenä kehittämisvälineenä –Etelä-Pohjanmaan logistiikkaohjelma valmisteilla

Klustereille yhteisistä kehittämisaloista Uusiutuvat energiat ja ympäristö –energia-alalla kuhinaa – mm. suunnittelutyyppisten hankkeiden osalta yhteensovitusta maaseudun kehittämisohjelman ja EAKR-ohjelman kesken –Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuusstrategia valmistumassa –ympäristöhankkeiden ohjelmasopimus tehty

Klustereille yhteisistä kehittämisaloista Uudet teknologiat ja ICT:n kehittäminen sekä yksityiset yrityspalvelut –kehittämispanoksina käytettävissä mm. Tekesin kansalliset varat –monet toimenpiteet istuvat hyvin myös EAKR- ohjelmasta rahoitettaviksi

Keskeisten rahoitusohjelmien julkinen rahoitus (EU, valtio, kunta) arvioitu per vuosi keskimäärin milj. euroa Maakuntaoh- jelman toimintalinja / EAKR- ohjelma ESR- Länsi- Suomen osio ESR- valtakun nallinen osio Maaseu- dun keh. ohj (pl. toimintar yhmät) Maaseu- dun keh. ohjelma, Toimintary hmät Yhteensä TL1: Yritystoimin- nan edistäminen 2,501,501,356,871,1313,35 TL 2: Osaamisen ja innovaatiojärj. vahvistaminen 3,351,952,400,370,408,47 TL 3: Asuinympäristön ja hyvinvoinnnin kehittäminen 1,230,601,193,02 TL 4: Infrastruktuurin parantaminen 0,230,180,260,67 Yhteensä7,313,453,758,022,9825,51

EAKR-ohjelman rahoitus Etelä- Pohjanmaalla Seitsemän vuoden aikana kokonaisrahoitus noin 87,4 milj. euroa –EAKR ja valtio 41,8 milj. € (eli 5,9 milj. € /vuosi) –kunnat 10,3 milj. € (eli 1,4 milj. € /vuosi) –yritykset, arvio noin 35,3 milj. € (eli 5 milj. €/vuosi) Vrt. viime ohjelmakaudella vastaava EAKR- toimenpiteiden kokonaisrahoitus oli noin 153 milj. €

EAKR-ohjelman rahoitus Etelä- Pohjanmaalla Noin 72 % rahoituksesta kohdennetaan ns. haasteellisille alueille (Etelä-Pohjanmaalla muut kunnat paitsi Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro, Ilmajoki) Noin 28 % rahoituksesta suunnataan länsisuomalaisiin erityisteemoihin, joiden mukaisia hankkeita voidaan toteuttaa koko ohjelma-alueella. Erityisteemahankkeet voivat olla maakunnallisia tai maakuntien (EP, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Satakunta) yhteishankkeita.

Mitä asioita EAKR-ohjelman avulla voidaan viedä eteenpäin? EAKR-ohjelman rahoituksella tuetaan hankkeita, jotka edistävät –yrittäjyyttä ja yritysten kasvua (= toimintalinja 1: noin 34% rahoituksesta) –innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämistä (= toimintalinja 2: noin 46% rahoituksesta) –alueen toimintaympäristön parantamista (= toimintalinja 3: noin 20% rahoituksesta)

Mitä asioita EAKR-ohjelman avulla voidaan viedä eteenpäin? Ohjelma-asiakirja on mahdollistava – tarkemmin rahoituksen painopisteet määritellään rahoittajittain ja resurssit jaetaan vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjassa (MYAK) Maakunnan yhteistyöasiakirjan hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)

Yhteenvetona huomioita EAKR-ohjelman toimeenpanosta Yksirahastoiset ohjelmat – haasteena toimien tehokas yhteensovitus EAKR-, ESR- ja maaseudun kehittämisohjelmien sekä kansallisen kehittämistoiminnnan kesken Rahoituskehys oleellisesti pienennyt viime ohjelmakaudesta –investointien rahoittaminen mahdollista vain hyvin rajoitetusti Kuntarahoituksen osuus EAKR-ohjelmassa melko huomattava, lähes 20 % julkisesta rahoituksesta –vaihtelee toimintalinjoittain, suurin kuntarahaosuus toimintalinjoilla 2 ja 3 Haasteelliset alueet / ei haasteelliset alueet Toimeenpanon aloitus (päätöksenteko) muiden kuin yrityskohtaisten toimien osalta päässee käyntiin kevään aikana