Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & kokonaisarkkitehtuuri 5.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri OKM:n vastuut ja organisoituminen kokonaisarkkitehtuuriasioissa Muistio korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittämisestä Laajempi näkökulma: OKM:n (KTPOn) CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut ja OPH:n palvelut

Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri OKM:n vastuut ja organisoituminen kokonaisarkkitehtuuriasioissa Muistio korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittämisestä Laajempi näkökulma: OKM:n (KTPOn) CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut ja OPH:n palvelut

Tietohallintolaki Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 Tietohallinnon ohjaus ja yhteentoimivuuden edistäminen julkisessa hallinnossa, menetelmänä kokonaisarkkitehtuuri Ei sovelleta sinänsä yliopistoihin mutta korkeakoulut tulevat mukaan yhteentoimivuuden vaatimusten kytkemänä, ja eduskunta on edellyttänyt raportointia vapaaehtoisesta yhteentoimivuuden edistämisestä VM:n tehtävänä tietohallinnon yleinen ohjaus Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kuvaaminen velvoitteena VN:n asetuksella voidaan säätää yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista Julkista valtaa käyttävän yhteisön osalta voidaan säätää yhteentoimivuuden tietoarkkitehtuurin kuvausten ja määritysten sisällöstä OKM:n tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon kehittämistä ja ministeriön asetuksella voidaan säätää yhteentoimivuuden määrityksistä

Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri VM valmistellut kokonaisarkkitehtuurin ohjeistuksen, versio 1.0 julkaistu VM:n yhteentoimivuus–sivustolla: http://www.yhteentoimivuus.fi Mutta VN asetusta ei ole annettu Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri toimii arkkitehtuurihierarkian ylimpänä arkkitehtuurina. Se määrittää julkisen hallinnon arkkitehtuurikokonaisuuden rakenteen, ohjaa ja linjaa alempien tasojen (kohdealueet ja niiiden osa-alueet) ja yksittäisten julkisen hallinnon organisaatioiden arkkitehtuurien kehittämistä sekä tarjoaa käytettäväksi yhteisesti hyödynnettäviä arkkitehtuurielementtejä Yleiskuvaus Hallintamalli Tavoitteet ja mittarit Kohdealuejako Kohdealueen tehtävät Kypsyystasomalli Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointilomake Yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisällön yleiskuvaus

Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri OKM:n vastuut ja organisoituminen kokonaisarkkitehtuuriasioissa Muistio korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittämisestä Laajempi näkökulma: OKM:n (KTPOn) CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut ja OPH:n palvelut

OKM:n vastuulla oleva ”kohdealue” OKM:n vastuulla koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealue ”kohdealue” = toimiala + toimialaa vastaavat sisällöt muidenkinkin ministeriöiden osalta, eli OKM:n osalta mm. muiden ministeriöiden alainen koulutus & tutkimus Kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin kehittämissuunnitelmaa ja sille hallintamallia on valmisteltu OKM:ssä Nimetty johtoryhmä Malli valmisteilla Irma Niemisen johdolla Koulutus ja tutkimus on yhtenä osa-alueena kohdealueella Koulutuksen ja tutkimuksen osa-alueen arkkitehtuurityö organisoidaan toistaiseksi asianomaisten osastojen (KTPO, KOPO) ja Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön (AIPO) yhteistyönä ja perustamalla osa-alueen arkkitehtuuriryhmä (Ilmari Hyvönen, Ritva Sammalkivi ja Kari Korhonen)

Julkisen hallinnon arkkitehtuurityön tasoja Julkinen hallinto (vastuu VM) Osia: valtio, kunnat, muu julkinen hallinto Opetus, tutkimus ja kulttuuri (OKM:n vastuulla) Koulutus & Tutkimus (OKM:n osastot) Korkeakoululaitos Yksittäinen korkeakoulu Korkeakoulun osa: tiedekunta, laitos, osasto, tms. Ydinkysymys: Millä tasolla kokonaisarkkitehtuurityössä tarkasteltavat kohteet (prosessit, tieto, tietojärjestelmäpalvelu, teknologia) ovat yhteisiä? Korkeakoulujen lisäkysymys: Perustuuko (nykytilan/tavoitetilan) yhteisyys sopimukseen vai säädökseen – ovatko arkkitehtuurit suosituksia vai velvoittavia?

”Ideologia” OKM:n arkkitehtuurityö organisoidaan siten, että toimialaa/kohdealuetta osallistavat ryhmät (VM:n määrittämän) arkkitehtuurin hallintarakenteen ”juuressa” ja ”lehdillä” 2012-14 Toistaiseksi suurin osa arkkitehtuurityöstä hankkeissa. Arkkitehtuuriryhmä organisoi sanastotyön Arkkitehtuuriryhmä ylläpitää kokonaiskuvaa hankkeissa tuotetuista arkkitehtuurikuvauksista. 2012-14 täytyy lisäksi valmistella hankkeiden jälkeistä aikaa.

Millä tasolla mitäkin pitäisi tehdä? Opetustoimessa yhteisiä osia yli koulutusasterajojen, mutta myös erilaisuutta Käsitellään sektorikohtaisesti, mutta varmistetaan yhteentoimivuus arkkitehtuuriryhmän työnä (Hyvönen, Korhonen, Sammalkivi) Tutkimushallinto? Toistaiseksi RAKETTI-hankkeen ja TTA:n huolena Mitä yhteistä koko OKM:n kohdealueen tasolla? Kirjasto, arkisto, muistiorganisaatioasiat?

Kohdealueen arkkitehtuurityö: organisoituminen OKM:n vastuulla koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin kohdealue Koko kohdealueen tasolla toimivaksi perustetaan kohdealueen arkkitehtuurin johtoryhmä (OpIT) ja perustetaan sen arkkitehtuurijaos. Kohdealueen tason hallintamallia on valmisteltu, mutta siitä ei vielä päätöksiä Kohdealueen kaikille osille yhteisiä arkkitehtuuriasioita on vähän, joten valtaosa arkkitehtuurityöstä jäänee osa-alueen (Koulutus ja tutkimus) tasolla tehtäväksi ja edelleen esimerkiksi koulutusastetta (esim. korkeakoululaitos, toisen asteen koulutus) koskevaksi työksi.

Kohdealueen arkkitehtuurityö: organisoituminen (2) 2014 asti koulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuurityötä tehdään hankkeissa RAKETTI, SADe ohjelman oppijan palvelukokonaisuus, Vipunen, KDK, Tutkimuksen tietoaineistot perustettu OKM:n virkamiehistä koostuva koulutuksen (ja tutkimuksen) arkkitehtuuriryhmä: keskittyy toistaiseksi kokonaisuuden haltuunottamisessa ja sanasto/käsitetyön koordinoinnissa hankkeiden välillä Toimialaa osallistavat arkkitehtuuriryhmät organistoidaan koulutusastekohteisesti, (esim. RAKETTI-KOKOA  korkeakoululaitoksen arkkitehtuuriryhmä)

Tehtyä 2008-2012 RAKETTI SADe/oppija Sanastoryhmä korkeakoulujen tietomalli (XDW-malli) Kartturi –menetelmä opetuksen tukipalvelujen viitearkkitehtuuri (ARKKI) Tutkimuksen toiminta-arkkitehtuuri SADe/oppija ”Opetustoimen arkkitehtuuri” Toteutettavien palveluiden arkkitehtuurikuvauksia Sanastoryhmä Opetustoimen sanastoluonnos (KDK kokonaisarkkitehtuuri…)

Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri OKM:n vastuut ja organisoituminen kokonaisarkkitehtuuriasioissa Muistio korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittämisestä Laajempi näkökulma: OKM:n (KTPOn) CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut ja OPH:n palvelut

Muistion valmistelu Taustalla mm. RAKETTI –hankkeen kokemukset ja tietohallintolaki Ensimmäinen versio marraskuussa 2011, kommenttipyyntö 21 korkeakoulua, Tilastokeskus ja ARENE ry kommentoivat RAKETTI-hankkeen puitteissa toiminut Pelisääntö –työryhmä tuotti samaa aihepiiriä käsittelevän loppuraportin joulukuussa 2012. Useat korkeakoulut kommentoivat samalla myös suositusluonnosta. Kommenttien perusteella tarkennettua muistiota käsiteltiin 29.3.2012 OKM:n järjestämässä seminaarissa Seminaarin perusteella vielä tarkennuksia, joihin ei enää saatu sisällöllisiä kommentteja seminaariväeltä Muistion lopullista versiota käsiteltiin RAKETTI- hankkeen ohjausryhmässä kesäkuussa Muistio julkaistu OKM:n sivuilla. Google: ”korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen”

Muistion tavoite - sopimusneuvottelut Muistiossa avataan ja perustellaan kohdan ”Korkeakoulut ja OKM kehittävät ja ylläpitävät [1] tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, [2] tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta sekä [3] valtakunnallista tietovarantoa korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi. Korkeakoulut päättävät omien strategisten tavoitteidensa nojalla, mitä tietojärjestelmiä ne yhdessä tai erikseen tuottavat” sisältö

”Korkeakoulut ja OKM kehittävät ja ylläpitävät [1] tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, [2] tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta sekä [3] valtakunnallista tietovarantoa korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi. Korkeakoulut päättävät omien strategisten tavoitteidensa nojalla, mitä tietojärjestelmiä ne yhdessä tai erikseen tuottavat”

Tavoite: Yhteentoimivuus Tietohallintolaki 8§: ”Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. ” Määrityksiä tietojen siirtämiseen tietojärjestelmien välillä Korkeakoulujen ja viranomaisten välillä Korkeakoulujen kesken Korkeakoulujen sisällä – korkeakoulujen omien tietojärjestelmien välillä (Standardointi) Keskeisinä alueina opintohallinto ja tutkimushallinto; osa määrityksistä yhteistä koko opetustoimelle Työtä tehty RAKETTI hankkeessa ja jo aiemmin opintohallinnon osalta SVY:n toiminnassa

”Korkeakoulut ja OKM kehittävät ja ylläpitävät [1] tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, [2] tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta sekä [3] valtakunnallista tietovarantoa korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi. Korkeakoulut päättävät omien strategisten tavoitteidensa nojalla, mitä tietojärjestelmiä ne yhdessä tai erikseen tuottavat”

Tavoite: seurannassa, johtamisessa ja ohjauksessa käytetty tieto yhteismitallista

+ Säädöksiin perustuvien keskitettyjen palvelujen arkkitehtuuri Korkeakoulujen yhteinen tietomalli keskeinen väline (operatiivisen) yhteentoimivuuden ja toisaalta raportoinnin yhteismitallisuuden varmistamisessa. Tietomallin pohjalta ja sitä laajentaen voidaan tuottaa tiedonsiirto ja rajapintamäärityksiä Viranomaisten tiedonkeruumääritysten tulisi perustua tietomalliin Korkeakoulujen tietovarannon tulee olla yhteensopiva tietomallin kjanssa Tietomallin tulee edelleen olla yhteensopiva muiden koulutusasteiden tiettyjen käsitteiden kanssa ja toisaalta koko julkisen hallinnon yhteisten käsitteiden kanssa (vähän; esim. ”henkilö”) kansainvälinen yhteensopivuus sekä luokituksissa (raportointi), että tiedonsiirtomäärityksissä (esim. opetustarjonnan kuvailu) + Säädöksiin perustuvien keskitettyjen palvelujen arkkitehtuuri + Suositusluontoiset viitearkkitehtuurit

”Korkeakoulut ja OKM kehittävät ja ylläpitävät [1] tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, [2] tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta sekä [3] valtakunnallista tietovarantoa korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi. Korkeakoulut päättävät omien strategisten tavoitteidensa nojalla, mitä tietojärjestelmiä ne yhdessä tai erikseen tuottavat”

Organisaatio -2014

”Korkeakoululaitoksen arkkitehtuurin” hallinta RAKETTI –hankekauden jälkeen 2014- Osa RAKETTI -toiminnasta vakiinnutetaan VIRTA Tietovarantoa ylläpidetään ja käyttöä laajennetaan Nimetään arkkitehtuurin johtoryhmä (~ RAKETTI-ohjausryhmä) korkeakoululaitoksen arkkitehtuuriryhmä (KOKOA -koordinaatioryhmä) Tietomallin ja viitearkkitehtuurien ylläpitoon referenssiryhmät ja niiden koordinaatioresurssit (CSC) Opintohallinto (synergiaryhmää vastaava toiminta) Tutkimushallinto Tietovarastointi, tietohallinto,…? Arkkitehtuurin hallinta osa laajempaa OKM:n vastuulla olevaa arkkitehtuurityötä Organisoituminen ja hallintamalli vaatii vielä tarkentamista hankekaudella!

Organisaatio 2015- ”Johtoryhmä” UNIFI:n ja ARENE:n nimeämät edustajat, opintohallinnon, tietohallinnon ja tutkimusasioiden verkostojen edustajat, ministeriön edustaja johtoryhmän puheenjohtajana Arkkitehtuuriryhmä: johtoryhmän nimeämät tai kutsumat henkilöt, tehtävänä on huolehtia yhteisten toimenpiteiden ja arkkitehtuurin yhteensovittamisesta julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön muiden toimijoiden kanssa sekä opintohallinnon, tutkimushallinnon, tukipalveluiden (talous ja henkilöstöhallinto) ja tietohallinnon ja toisaalta OKM:n tiedonkeruutoiminnan välisten kysymysten käsittely ja koordinaatio, sekä yhteentoimivuuden ja yhteismitallisen raportoinnin määritysten ja kuvausten tuottamisen koordinaatio, julkaisu, ylläpito ja menetelmät.

Organisaatio 2015- (jatkuu) Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ylläpidon ohjaukseen perustetaan seurantaryhmä tai seurantaryhmänä toimii jompikumpi yllämainituista ryhmistä CSC:n koordinaatioresurssit Johtoryhmälle Arkkitehtuuriryhmälle Tietovarannon ylläpitoon ja kehitykseen Osa-aluekohtaiseen yhteentoimivuuden ja yhteismitallisen raportoinnin kehittämiseen ja mahdolliseen viitearkkitehtuurityöhön opintohallinto, tutkimushallinto, tietohallinto, talous&henkilöstö  Osa tietohallinnon kokonaisuutta CSC-sopimuksessa Osa-aluekohtaiset referenssiryhmät, joihin korkeakoulut nimeävät edustajia (esim. opintohallinto, tutkimushallinto, jne)

”Korkeakoulut ja OKM kehittävät ja ylläpitävät [1] tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, [2] tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta sekä [3] valtakunnallista tietovarantoa korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi. Korkeakoulut päättävät omien strategisten tavoitteidensa nojalla, mitä tietojärjestelmiä ne yhdessä tai erikseen tuottavat”

Näkökulma muistiossa ehkä hiukan kapea…:/ … Laajempi näkökulma CSC:ltä ostettujen palveluiden ja OPH:n palvelujen kautta

Julkisen hallinnon arkkitehtuurityön tasoja Julkinen hallinto (vastuu VM) Osia: valtio, kunnat, muu julkinen hallinto Opetus, tutkimus ja kulttuuri (OKM:n vastuulla) Koulutus & Tutkimus (OKM:n osastot) Korkeakoululaitos Yksittäinen korkeakoulu Korkeakoulun osa: tiedekunta, laitos, osasto, tms. Ydinkysymys: Millä tasolla kokonaisarkkitehtuurityössä tarkasteltavat kohteet (prosessit, tieto, tietojärjestelmäpalvelu, teknologia) ovat yhteisiä? Korkeakoulujen lisäkysymys: Perustuuko (nykytilan/tavoitetilan) yhteisyys sopimukseen vai säädökseen – ovatko arkkitehtuurit suosituksia vai velvoittavia?

Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri OKM:n vastuut ja organisoituminen kokonaisarkkitehtuuriasioissa Muistio korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittämisestä Laajempi näkökulma: OKM:n (KTPOn) CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut ja OPH:n palvelut

KTPOn ja CSCn Sopimuksen tausta Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO) ostaa CSC:ltä vuosittain tietotekniikkapalveluita korkeakouluille tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon tarpeisiin (vuosisopimus) Vuosisopimus perustuu OKM:n ja CSC:n väliseen, 27.10.2011 päivitettyyn puitesopimukseen (Dnro 12/030/2011), joka määrittelee CSC:n palveluihin ja niiden rahoittamiseen liittyvät yleisperiaatteet CSC tuottaa vuosisopimuksessa määritellyt palvelut valtion omistaman tai valtion rahoittaman keskitetyn tietotekniikkainfrastruktuurin avulla omakustannushintaan (CSC:n yhtiöjärjestys 4§)

CSC OKM:n eri roolit Yhtiökokous OKM Puite- sopimus, omistaja-ohjaus Edustaa valtiota valtakirjalla OKM Puite- sopimus, omistaja-ohjaus Vuosi- sopimus KTPO KUPO KOPO Hallinto-osasto KAVA Oodi-konsortio Certia HIP … Palveluja CSC:n hallitus CSC Toimitusjohtaja Palveluja CSC:n asiakkaat CSC:n hallintoelimet

Uuden sopimuksen jäsennys KTPO ostaa CSC:ltä neljä palvelukokonaisuutta, joista kukin sisältää Kokonaisuuteen kuuluvat palvelut ja niiden vuosittaisen kehittäminen Palvelukokonaisuuden välttämättömät tukipalvelut ja niiden vuosittainen kehittäminen (esim. hankintatoimi, asiakashallinto, viestintä) Tarvittavan tietoteknisen infrastruktuurin ylläpito ja vuosittainen kehittäminen CSC:n yleiskulut (hallinto) käytön mukaisesti Palvelukokonaisuuteen liittyvät erillishankkeet (esim. TTA, Kajaanin datacenter) Erikseen sovittuna tutkimusavusteisten projektien omarahoitus (EU, SA, Tekes-projektit) Palvelukokonaisuuteen liittyvät investoinnit CSC-KTPO-sopimuksen palvelu-kokonaisuudet Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet Koulutuksen ja tutkimuksen tietohallinnon palvelut Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille

Sopimuksen valvonnasta Kumpikin sopijapuoli nimeää yhteyshenkilöt, joiden tehtävänä on vastata tämän sopimuksen hallinnoinnista, valvoa sopimuksen toteutumista sekä informoida toisiaan sopimuksen toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä. Kumpikin sopijapuoli nimeää palvelukokonaisuuksille vastuuhenkilöt. CSC sopii KTPO:n nimittämien palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöiden kanssa toiminnan sisällöstä sekä tarvittavista resursseista sopimusta tarkemmin kussakin palvelukokonaisuudessa. CSC neuvottelee tutkimusavustuksilla tehtävän kehitystyön sisällöstä ja rahoituksesta palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöiden kanssa. Lisäksi KTPO nimeää tarvittavan määrän hankevastuuhenkilöitä palvelukokonaisuuksien sisällä määritellyille palveluille ja hankkeille. CSC sopii näiden hankevastuuhenkilöiden kanssa toiminnan sisällöstä sekä tarvittavista resursseista sopimusta tarkemmin kyseisellä rajatulla alueella.

Palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja hankevastuuhenkilöt (alustava) Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet (noin 2,9 milj. €) Palvelukokonaisuuden vastuuhenkilöt: OKM: Juha Haataja (Juha.Haataja@minedu.fi) CSC: Janne Kanner (Janne.Kanner@csc.fi)

Palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja hankevastuuhenkilöt (alustava) Koulutuksen ja tutkimuksen tietohallinnon palvelut (noin 1,8 milj. €) Palvelukokonaisuuden vastuuhenkilöt: OKM: Ilmari Hyvönen (Ilmari.Hyvonen@minedu.fi) CSC: Klaus Lindberg (Klaus.Lindberg@csc.fi) Kota-extranet: OKM: Jukka Haapamäki (Jukka.Haapamaki@minedu.fi) CSC: Manne Miettinen (Manne.Miettinen@csc.fi) Suorat tiedonkeruut: OKM: Jukka Haapamäki (Jukka.Haapamaki@minedu.fi) RAKETTI-VIRTA: OKM: Ilmari Hyvönen (Ilmari.Hyvonen@minedu.fi) CSC: Tuija Raaska (Tuija.Raaska@csc.fi), Antti Mäki (Antti.Maki@csc.fi)

Palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja hankevastuuhenkilöt (alustava) Koulutuksen ja tutkimuksen tietohallinnon palvelut Bibliometrinen laskenta: OKM: Olli Poropudas (Olli.Poropudas.minedu.fi) CSC: Tuija Raaska (Tuija.Raaska@csc.fi) RAKETTI-TUTKI: OKM: Juha Haataja (Juha.Haataja@minedu.fi) RAKETTI-OPI: OKM: Kirsti Kylä-Tuomola (Kirsti.Kyla-Tuomola@minedu.fi) CSC: Klaus Lindberg (Klaus.Lindberg@csc.fi), Kristiina Uolia (Kristiina.Uolia@csc.fi) Vipunen: OKM: Kari Korhonen (Kari.Korhonen@minedu.fi) CSC: Manne Miettinen (Manne.Miettinen@csc.fi)

Palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja hankevastuuhenkilöt (alustava) Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut (noin 2,7 milj. €) Palvelukokonaisuuden vastuuhenkilöt: OKM: Juha Haataja (Juha.Haataja@minedu.fi) CSC: Pirjo-Leena Forsström (Pirjo-Leena.Forsstrom@csc.fi) TTA ja TTA-PAS: CSC: Pirjo-Leena Forsström (Pirjo-Leena.Forsstrom@csc.fi) KDK: OKM: Minna Karvonen (Minna.Karvonen@csc.fi)

Palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja hankevastuuhenkilöt (alustava) Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille (noin 8,9 milj. €) Palvelukokonaisuuden vastuuhenkilöt: OKM: NN (sähköposti) CSC: Per Öster (Per.Oster@csc.fi)

Palvelukokonaisuuksien ohjausrakenne OKM – CSC puitesopimus omistajaohjaus Palvelukokonaisuuksien ohjausrakenne KTPO – CSC ostosopimus Palvelukokonaisuus OKM-CSC ohjausrakenne (KTPO:n ostosopimuksessa kuvattu) Asiakkaita/Korkeakouluja osallistava ohjausrakenne Työskentelyrakenteet Ostettavat palvelut Sopimuksessa mainitut lisäpalvelut, joiden kustannukset asiakkailta

OKM – CSC puitesopimus omistajaohjaus KTPO – CSC ostosopimus Funet Tietohallintopalvelut Tieteellinen laskenta Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut KTPO/CSC: Haataja - Kanner KTPO/CSC: Hyvönen - Lindberg KTPO/CSC: nn - Öster KTPO/CSC: Haataja - Forsström FUNET ”yhdistys”, työvaliokunta, yleiskokous RAKETTI-ohjausryhmä Ei ole ministeriöjohtoisena (on CSC:n asiakasraateja) KDK, TTA -rakenteet tieha,opi,kokoa (=arkkitehtuuriryhmä),… .. … … Verkko, valopolut, jne Tietomalli Yhteentoimivuuden määritykset Viitearkkitehtuurit VIRTA –tietovaranto KOTA-extranet tiedonkeruut bibliometrinen laskenta,… Laskentakapasiteetin tarjoaminen tieteen ja tutkimuksen käyttöön, Sovelluspalvelut ja niihin liittyvät tukitehtävät, Laskentapalvelut ja niihin liittyvät tukitehtävät,… Tutkimus- ja kulttuuriaineistojen tallennus- ja tietoinfrastruktuurin palvelut, Tietoaineistopalvelut TTA, TTA-PAS, KDK, KUPO - Vipunen, Tietovarastopalvelu, konsortiot, jne. Kajaanin datakeskuksen kehittäminen

LAKISÄÄTEISTÄ KTPO – CSC ostosopimus Laki, asetukset, OPH:n tulossopimus Funet Tietohallintopalvelut Tieteellinen laskenta Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Koulutustiedotus ja opiskelijavalintapalvelut KTPO/CSC: Haataja - Kanner KTPO/CSC: Hyvönen - Lindberg KTPO/CSC: nn - Öster KTPO/CSC: Haataja - Forsström OKM:n virkamiehet Ilmari Hyvönen, Birgitta Vuorinen… FUNET yhdistys, työvaliokunta, yleiskokous RAKETTI-ohjausryhmä Ei ole ministeriöjohtoisena (on CSC:n asiakasraateja) KDK, TTA -rakenteet Opiskelijavalintojen kehittämisryhmä, KSHJ ohry.. ? tieha,opi,kokoa (=arkkitehtuuriryhmä),… … … … Verkko, valopolut, jne Tietomalli Yhteentoimivuuden määritykset Viitearkkitehtuurit VIRTA –tietovaranto KOTA-extranet tiedonkeruut bibliometrinen laskenta,… Laskentakapasiteetin tarjoaminen tieteen ja tutkimuksen käyttöön, Sovelluspalvelut ja niihin liittyvät tukitehtävät, Laskentapalvelut ja niihin liittyvät tukitehtävät,… Tutkimus- ja kulttuuriaineistojen tallennus- ja tietoinfrastruktuurin palvelut, Tietoaineistopalvelut Tiedotus koulutustarjonnasta, yhteishaku, jne koodistopalvelu TTA, TTA-PAS, KDK, KUPO - Vipunen, Tietovarastopalvelu, konsortiot, jne. Kajaanin datakeskuksen kehittäminen

Kokonaisarkkitehtuurityö? KTPO – CSC ostosopimus Laki, asetukset, OPH:n tulossopimus Funet Tietohallintopalvelut Tieteellinen laskenta Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Koulutustiedotus ja opiskelijavalintapalvelut KTPO/CSC: Haataja - Kanner KTPO/CSC: Hyvönen - Lindberg KTPO/CSC: nn - Öster KTPO/CSC: Haataja - Forsström OKM:n virkamiehet Ilmari Hyvönen, Birgitta Vuorinen… FUNET yhdistys, työvaliokunta, yleiskokous RAKETTI-ohjausryhmä Ei ole ministeriöjohtoisena (on CSC:n asiakasraateja) KDK, TTA -rakenteet Opiskelijavalintojen kehittämisryhmä, KSHJ ohry.. ? tieha,opi,kokoa (=arkkitehtuuriryhmä),… … … alkaa? … alkaa? Verkko, valopolut, jne Tietomalli Yhteentoimivuuden määritykset Viitearkkitehtuurit VIRTA –tietovaranto KOTA-extranet tiedonkeruut bibliometrinen laskenta,… Laskentakapasiteetin tarjoaminen tieteen ja tutkimuksen käyttöön, Sovelluspalvelut ja niihin liittyvät tukitehtävät, Laskentapalvelut ja niihin liittyvät tukitehtävät,… Tutkimus- ja kulttuuriaineistojen tallennus- ja tietoinfrastruktuurin palvelut, Tietoaineistopalvelut Tiedotus koulutustarjonnasta, yhteishaku, jne koodistopalvelu TTA, TTA-PAS, KDK, KUPO - Vipunen, Tietovarastopalvelu, konsortiot, jne. Kajaanin datakeskuksen kehittäminen

Tästäkin puuttuu vielä verkostojen yhteistyö joka tehdään kokonaan ilman ministeriötä