Korkeakoulujen opintihallinnon yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri Raketti-fasilitaattorin näkökulma OPI-työn tuloksiin Klaus Lindberg.

Esitys aiheesta: "Korkeakoulujen opintihallinnon yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri Raketti-fasilitaattorin näkökulma OPI-työn tuloksiin Klaus Lindberg."— Esityksen transkriptio:

1 Korkeakoulujen opintihallinnon yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri Raketti-fasilitaattorin näkökulma OPI-työn tuloksiin Klaus Lindberg

2 Yhteentoimivuus Tavoite korkeakoulujen opintohallinnon tietojen yhteismitallisuuteen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen on osa kansallista tavoitetta. Yhteentoimivuus ja yhteismitallisuus mahdollistaa tietojen siirrettävyyden ja vertailun Yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurilla on tavoitteena luoda Oppijalle mahdollisimman hyvät edellytykset Mitä Oppija tarvitsee ja tekee? Mitä Oppijan tulisi tehdä? Viitearkkitehtuurin osien tekninen toteuttaminen edellyttää yhteisten standardien ja tekniikoiden valintaa. Tässä yhteydessä viitearkkitehtuuri viittaa jo tehtyihin valintoihin tai malleihin, joilla voidaan päästä yhteisiin teknologiavalintoihin.

3 Tarvitaanko ylätason opintohallinnon yhteentoimivuuden ”viitearkkitehtuuri”
Viitearkkitehtuurin tavoitteet ovat jäsentyneet Raketti-hankkeen aikana erityisesti OPI- ohjausryhmän ja Synergia-ryhmän Arkki-työn tuloksina., mm. minkälainen yhteistyö tuo tuloksia Viitearkkitehtuuri pyrkii luomaan ylätason näkemyksen korkeakoulujen opintohallinnon yhteentoimivuutta tukevaan yhteistyöhön (Siinä ei käsitellä opetustapahtuman sisältöön liittyviä tietoja, prosesseja tai opetuksen järjestelmiä). Yhteen toimivuuden viitearkkitehtuuri pyrkii nostamaan korkeakoulujen välisen opintohallinnon yhteentoimivuuden (yhteentoimivuus ”Korkeakoulujen tietohallinnon kehittämisen” mielessä) elementit nykyistä selkeämmin esille sekä luomaan näkymän tähän asti tehtyyn työhön Yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri ei ole yksityiskohtainen kuvaus opintohallinnon toiminnasta, tiedosta, järjestelmistä ja teknologioista vaan kuvaus yhteistyöhön vaikuttavista rakenteista ja periaatteista. Viitearkkitehtuuri on ohjauksen väline, jonka kautta korkeakouluille voi muodostua Oppijan palveluiden kehittämistyössään yhteinen suunta. Esitettyä yhteistyön toimintamallia noudattamalla ja yhteistyöhän osallistumalla korkeakoulu edistää omalla panoksellaan kansallista opintohallinnon yhteentoimivuutta.

4 Viitearkkitehtuurin näkökulmnat
Toiminta-arkkitehtuuri Yleisimmän tason prosessit Toimintaa tukevat palvelut Tietoarkkitehtuuri Tietojoukot Tietojoukot ja palvelut Yhtenäisen ja yhteentoimivan tietomallin rakentaminen Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Opintohallinnon tietojärjestelmien tulevaisuuden arkkitehtuuri Tulevaisuuden järjestelmäpalvelut Välitysarkkitehtuurin tavoitetila Opintohallinnon järjestelmien integraatioarkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Kuvaa käytettävät teknologiat sekä niihin liittyvät standardit ja linjaukset Kuvaa tiedot ICT-infrasta: verkot, palvelimet, työasemat jne.

5 Opintohallinnon yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurin osat
Toiminta-arkkitehtuuri Kehittämissuunnitelmat ja ohjaavat strategiat Yhteistyön rakenteet (OHA-foorumit, Raketti-OPI jne) Yhteiset toimintamallit esim OHA-kirjastot (käyttötapaukset j ( ne) Tietoarkkitehtuuri Korkeakoulujen tietomalli - tietomalli.csc.fi Korkeakoulujen kansallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat – RAKETTI-VIRTA - Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Synergiaryhmä edistää osahankkeen tavoitteiden toteuttamista tukemalla konkreettisia kehitysprojekteja ja niiden välistä yhteistyötä Korkeakoulujen yhteenliittymät tuottavat tietojärjestelmiä. Teknologia-arkkitehtuuri Korkeakoulut vastaavat itse teknologiavalinnoistaan. Yhteinen kehittämisinfrastruktuuri (CSC Eden) Yhteiset standardit ja suositukset (esim. Haka, IAM, SOA jne)

6 Arkki-työssä esitetyt arkkitehtuuriperiaatteet
Yhteentoimivuus Korkeakoulut sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä muiden viranomaisten kanssa tuottavat yhteismitallisen tietomallin, joka palvelee myös korkeakoulujen omia tietojärjestelmätarpeita...  Korkeakoulukeskeisyys Yhteisen tietomallin ja tietovarannon ohella korkeakoulu päättää, mitä tietojärjestelmiä ja miten ne yhdessä tai erikseen tuottavat…. Tieto ytimessä Opiskelijan ja opetuksen tukipalveluiden yhteisen ytimen muodostavat tietovarannot, jotka sisältävät yhteisesti määriteltyä ja yhteisesti käytettävissä olevaa tietoa….

7 Arkki-työssä esitetyt arkkitehtuuriperiaatteet (jatk)
Kokonaisuuden hallinta Arkkitehtuuri- ja integraatiotason kontrolli halutaan säilyttää ”in house”. Opiskelun ja opetuksen tukipalvelut koostuvat useista eri palveluista, joiden omistajat saattavat olla eri kokonaisarkkitehtuurien tasoilla (esim. väestötietojärjestelmä, OKM, OPH, korkeakoulujen yhteistyö, korkeakoulu). Korkeakoulun tukipalveluiden kokonaisuus muodostuu rakentamalla, hankkimalla, käyttämällä tarjolla olevia palveluita ja kokoamalla palveluista kokonaisuuksia. Kokonaisarkkitehtuurinäkemys on palvelukeskeinen (SOA) tässä ja sidosarkkitehtuureissa, mikä tarkoittaa, että sama asia pyritään hoitamaan yhdellä ratkaisulla.  Asteittain korkeakoulukohtaisesti Siirtymä kohti tavoitetilaa on asteittainen, korkeakoulukohtainen ja ”modulaarinen”. Korkeakoulu päättää toimintansa tarpeiden ja nykyisten tietojärjestelmiensä pohjalta, mitä tietojärjestelmiä ja miten … Yhteiset alemmantason palvelut Yhteiset toimintaa tukevat palvelut keskeisille tiedoille (esim. opiskelijat, suoritukset, opetustarjonta jne.), mikä tarkoittaa, että yhteisen ytimen muodostavilla tietovarannoilla on rajapinnat (atomiset tiedot) …

8 Toiminnallinen näkökulma: Ohjaus
Eduskunta, Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö Lainsäädäntö Koulutuspolitiikan suunnittelu ja toimeenpano (mm. Koulutuksen kehittämiseen liittyvät linjaukset esim. KESU) Yhteistyöfoorumit ja viiteryhmät Rehtorienneuvostot (Unifi ja Arene), Valtakunnalliset opintoasian päivät, Kansainvälisten asioiden päivät, hankkeiden ohjaus- ja projektiryhmät (esim. KSHJ) OHA-foorumit, Raketti-OPI, Synergia-ryhmä Opetushallitus, CIMO, Korkeakoulujen arviointineuvosto ja CSC

9 Toiminnallinen näkökulma: Korkeakoulujen ja OKM:n linjaukset
OKM on yhteistyössä korkeakoulujen kanssa linjannut lähivuosien toimenpiteiksi tiedon yhteismitallisuuden ja yhteentoimivuuden kehittämiseksi seuraavat neljä pääaluetta (OKM/KTPO Luonnos keskustelun pohjaksi , ”Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus”): yhteisen käsitteistön kehittäminen korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tuottaminen toimintamallit korkeakoulujen kesken yhteistyössä viranomaisten kanssa yhteismitallista ja yhteentoimivaa tietoa hyödyntävien palveluiden tuottaminen Korkeakoulut yhdessä ylläpitävät hankesalkkua, jonka avulla korkeakoulujen ja muiden tahojen kehittämispyrkimyksiä voidaan seurata ja ennakoida yhteismitallisuuden ja yhteentoimivuuden kannalta avautuvia mahdollisuuksia ja tarpeita toimenpiteiksi OKM rahoittaa ja CSC fasilitoi Synergia-ryhmää, joka toimii avoimena foorumina korkeakoulujen asiantuntijoille ja opintohallinnon hankkeille. OKM rahoittaa yhteisen käsitemallin kehittämistä OKM rahoittaa yhteisen tietovarannon kehittämistä Opintoihin haun ja valinnan tekninen organisointi on OPH:n vastuulla (KSHJ)

10 Yhteentoimivuutta edistäviä palveluita
CSC ylläpitää korkeakoulujen kansallista tietomallia OKM rahoittaa ja CSC fasilitoi Synergia-ryhmää, joka toimii avoimena foorumina korkeakoulujen asiantuntijoille ja opintohallinnon hankkeille. CSC tarjoaa ylläpitää ja korkeakouluille pääsyn yhteistyöhankkeissa syntyneiden opintohallinnon prosesseja tukevien järjestelmähankkeiden käyttäjätarinakuvauksiin. Käyttäjätarinat liitetään prosessikuvauksiin, jolloin syntyisi eräänlainen OHA-kirjasto.” CSC tukee korkeakoulujen yhteistyötä ylläpitämällä yhteentoimivuuteen tähtääville tietojärjestelmähankkeille maksullista voittoatavoittelematonta kehitysympäristöä ja rajapintapalveluita, johon on pääsy myös kaikilla korkeakouluille palveluja myyvillä toimittajilla. CSC tarjoaa maksullisia palveluita korkeakoulujen yhteistyöhankkeille

11 Järjestelmäarkkitehtuuri
Konsortiot Korkeakoulujen konsortiot määrittelevät sopimuksin kuinka ne kehittävät yhteisiä jäjestelmäratkaisujaan Lainsäädäntö määrittelee joitakin yhteisiä ratkaisuja, esim. KSHJ/OPH CSC:n palvelut ja muut avoimesti palveluja tarjoavat toimittajat ovat osa järjestelmäratkaisuja SOA-arkkitehtuurin (toiminnallinen näkökulma olemassa myös) käyttöönotto helpottaa korkeakoulujen migraatiota uusiin järjestelmäratkaisuihin

12 ”Teknologia”-ratkaisuja
Opintohallinnossa ei yleisesti ole omia erityisiä teknologiaratkaisuja, joten käytetään niin paljon kuin mahdollista muissa hankkeissa hyviksi todettuja toimintamalleja Viitearkkitehtuurissa esimerkiksi viitataan siihen miten tunnistus (HAKA-federointi) toteutetaan, mitkä ovat vähimmäisvaatimukset lokitukselle, mitä ovat salaustasot ja mitkä suositeltavat rajapintateknologiat jne.. Esimerkki opintohallintoa tukevasta kehitystyöstä on IAM-tukiryhmä, joka kehittää yhteisiä määrityksiä roolipohjaiselle autorisoinnille Opintohallinnon omassa näköpiirissä mm. Koodistopalvelu

13 Ehdotus OPI-työssä aletaan ylläpitää em. opintohallinnon yhteentoimivuuden arkkitehtuuriin liittyvää dokumenttia eräänlaisista ”yhteentoimivuuden elementeistä”.