Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) IV2010 Jaakko Kuorikoski (jaakko.kuorikoski@helsinki.fi) Aki Lehtinen aki.lehtinen@helsinki.fi A521 Luennot 15.3.-3.5. ma ja to 16-18, U40 Sali 18 1. Tentti 6.5. 16-18, U40 Sali 18, 2. tentti ? Materiaali: http://wiki.helsinki.fi/display/yhtietfil/Home

Kurssin suorittaminen ja kurssimateriaali opintokohdan koko 5+ op luennot + oheislukemista (TBA)= 3 op Harold Kincaid (1996): Philosophical Foundations of the Social Sciences (joko kurssin loppukuulustelussa tai kirjatentissä) = 2 op Daniel Steel (2007): Across the boundaries; extrapolation in biology and social science = 2op Petri Ylikoski ja Tomi Kokkonen (2009): Evoluutio ja ihmisluonto = 2op Luentomateriaali: wiki.helsinki.fi => yhtietfil luentojen Power point -esitykset, sanastoa, kirjallisuutta

Tiede, filosofia ja tieteenfilosofia Miksi filosofi olisi kiinnostunut tieteestä? Tiede on ylin tiedollinen auktoriteetti mikä on tieteellisen tiedon oikeutus yhteiskuntafilosofinen kiinnostus tieteeseen instituutiona Tieteen ja filosofian välillä on jatkumo tiede ei ole vain havaintojen tekemistä, vaan siihen liittyy aina myös teoreettista pohdintaa, käsitteellistä analyysiä ja ontologisia oletuksia filosofisen tutkimuksen relevanssi aina sidoksissa empiiriseen tietoon

Filosofian ja tieteen eron historiasta Tieteen ja filosofian erottaminen uusi keksintö Immanuel Kant (1724–1804) yliopistojärjestelmän disiplinisoituminen 1800-luvulla psykologian ja filosofian eroaminen 1900-luvun alussa 1900-luku täynnä yrityksiä palauttaa yhteys Yhteiskuntatieteiden ja filosofian suhde yhteiskuntatieteiden juuret 1700-luvun valistusfilosofiassa vielä 1800-luvulla selvä kytkös yhteiskuntafilosofian ja -tieteiden välillä filosofiaa ”paikkaa” yhteiskuntateoria yhteiskuntafilosofia ilman tietoa yhteiskunnasta?

Yhteiskuntatieteiden filosofian tehtävä Tieteenfilosofia yleensä: kaksi suuntaa kiinnostukselle: tieteeseen liittyvät filosofiset ongelmat ja tieteellisen tiedon filosofinen merkitys yleinen tieteenfilosofia vs. erityistieteiden filosofiat Yhteiskuntatieteiden filosofia: yhteiskuntatieteiden ja niiden kohteiden herättämät filosofiset kysymykset: käsitteelliset, metodologiset, ontologiset, metateoreettiset ja normatiiviset kysymykset yhteiskuntatieteellisen tiedon arviointi filosofisiin tarpeisiin: mitä on yhteisöllisyys, valta, identiteetti jne.

Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset “Metodologia” Yhteiskuntatieteellinen käsitteen- ja teorian muodostus Käsitteiden heuristiset ja selittävät tehtävät (valta, identiteetti, normi, habitus…) Onko “teoria” joukko peittäviä lakeja vai mallinrakennusohje? Pitääkö teorian koskea yksilöiden käyttäytymistä? Ovatko tutkimuskohteen käsitteet ensisijaisia?

Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset Havaintojen ja ilmiöiden suhde Haastattelututkimukset ja validiteetti “Triangulaatio” Kuinka riippumattomia yhteiskunnalliset ilmiöt ovat havaintojen tekemisestä? Kuinka atomistisia? Kausaalinen päättely tilastollisesta aineistosta Miten päätellä otoksen ulkopuolelle? Realismi Ovatko yhteiskuntatieteiden teoreettiset oliot pelkkiä konstruktioita? Mitä ihmettä tarkoittaa olla konstruktio?

Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset Selittäminen Miten yhteiskuntatieteelliset selitykset toimivat? Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja merkityksellisyys sekä kulttuuriset, jaetut merkitykset. Onko tulkittavan näkökulma ensisijainen yritettäessä ymmärtää yksilöä? Entäpä yhteisöä? Miten rakenteelliset selitykset toimivat?

Yhteiskuntatieteiden kohteisiin liittyvät filosofiset kysymykset Mitä on inhimillinen toiminta? intentionaalisuus, teon merkityksellisyys, vapaa tahto Mitä on sosiaalinen toiminta? miten käsitteellistää intentionaalista kollektiivista toimintaa? Mitä on sosiaalinen todellisuus? mistä se koostuu, miten se rakentuu? Mitä ovat kulttuuriset merkitykset? Mitä ovat normit? Mikä on yhteisön ja kulttuurin suhde yksilöön? identiteetin muodostuminen, toiminnan syyt, vastuu

Yhteiskuntatieteiden suhde arvoihin Tieteellisen tiedon tuottamisen ja arvioimisen arvovapaus? Yhteiskuntatieteellisen tiedon yhteiskunnallinen merkitys Yhteiskuntatieteellinen tieto voi tulla osaksi uskomusjärjestelmiä, jotka konstituoivat yhteiskunnallisia ilmiöitä Yhteiskuntatieteilijän tutkimusetiikka

Yhteiskuntatieteiden filosofiat Yhteiskuntatieteiden sisällä joukko metodologisia keskusteluja: Määrällinen vs. laadullinen tutkimus ja “positivismin” peikko. Yhteismitattomat tutkimusparadigmat Kriittinen realismi

Yhteiskuntatieteiden filosofiat Yhteiskuntateoria Käsitteellistetään ja “mallinnetaan” yksilöä ja yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan ontologia. Merton: “Grand theory” ja paikalliset työhypoteesit Teoretisointi yhteiskunnallis-kulttuurisista makrotrendeistä (“kysymys moderniteetista”) Normatiivisten kysymysten reflektointia Rakentuu empiiriselle tiedolle, tutkijoiden filosofiselle reflektiolle ja eklektisille filosofisille vaikutteille.

Filosofin ja yhteiskuntateoreetikon asenne-ero Teorioiden ja käsitteiden rooli tieteessä: välineitä, joiden hyödyn ratkaisee käyttökelpoisuus empiirinen tutkimus: havaintojen jäsentäminen ja riippuvuussuhteiden paikantaminen (empiirinen täsmällisyys tärkeää) yhteiskuntateoria: artikulaatio tutkijan omasta kokonaiskäsityksestä yhteiskunnasta abstraktilla tasolla (ei tarvetta suurelle täsmällisyydelle tai kytköksellä empiriaan)

Filosofin ja yhteiskuntateoreetikon asenne-ero Vaikka filosofinen tutkimus koskee abstrakteja asioita, tavoitteena selvittää miten asiat ovat, ei vain artikuloida omaa näkemystä teorioiden ja käsitteiden on oltava täsmällisiä näkemykset tulee perustella Teesi: pätevä yhteiskuntateoria tarvitsee yhteiskuntatieteilijän itseymmärrystä (relevanssi) selkeän yhteyden empiirisiin ja selittäviin teorioihin filosofista analyysiä, ontologiaa, yhteiskuntafilosofiaa Sama pätee yhteiskuntatieteiden filosofiaan yhteiskuntateorian potentiaali hybridialueena

Yhteiskuntatieteet ja muu käytännöllinen filosofia Yhteiskuntafilosofia yhteiskuntatieteellisen tiedon analyysi yhteiskuntafilosofian tarpeisiin (esim. valta, sukupuoli, yhteiskuntarakenteet) yhteiskunnallisten ilmiöiden yleisempi filosofinen analyysi pohjana normatiivisille pohdinnoille (esim. yksilön ja yhteisön suhde puhuttaessa identiteetistä, yhteisöllisestä vastuusta jne.) Metaetiikka analogisia argumentteja moraalipsykologia on erityistapaus inhimillisen toiminnan filosofisesta käsitteellistämisestä

Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet Luonnontieteiden tutkimuskohde on ontologisesti riippumaton ihmisestä ja ihmisen toiminnasta oliot, ominaisuudet, riippuvuussuhteet konkreettinen tutkimuskohde voi olla tuotettu, käsitelty jne. kuva kohteesta riippuu myös tavasta käsitteellistää se Tutkimuskohteen atomismi kohteet, niiden ominaisuuksia, toimintaa ja vuorovaikutuksia voidaan periaatteessa eristää

Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet Yhteiskuntatieteiden ei ontologisesti ihmisestä riippumaton sosiaaliset rakenteet, kulttuuriset merkitykset ja sosiaaliset instituutiot ihmisen tuottamia tai toiminnan seurausta olemassaolo ja ominaisuudet voivat silti olla objektiivisia tutkimuskohde voi osittain olla ontologisesti riippumaton (psykologia, biologia) Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus ja merkityksellisyys Erilaiset holismit: merkitykset, toiminta, sosiaaliset rakenteet

Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet Seurauksia yhteiskuntatieteiden kohteen erilaisuudesta: Uusi väylä tietoon? ymmärtäminen ”sisältä päin”: merkityksellisyys, toiminnan perusteet ja päämäärät jne. Tiedon suora vaikutus kohteeseensa? Poliittinen merkitys: mitä voimme muuttaa ja miten

Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet Havainnot yhteiskuntatieteessä Tilastollinen tieto periaatteessa samanlaista havainnointia kuin luonnontieteessä kausaalisten mekanismien löytäminen vaikeampaa: kohdetta ei voida eristää (holismi, kokeiden käytännöllinen vaikeus) Laadullinen tutkimus merkitysten ja tarkoitusten selvittäminen tietoa ilmiöiden oikeaa kategorisointia varten? kausaalisten mekanismien jäljittämistä? Kokeellinen sosiaalipsykologinen tutkimus

Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet Selittäminen yhteiskuntatieteessä Intentionaalinen toiminta mikä on rationaalisuuden suhde kausaliteettiin? koetun merkityksellisyyden rooli toiminnan selittämisessä? mikä muu vaikuttaa toimintaan? vapaa tahto ja selitettävyys? kollektiivinen sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset instituutiot? Rakenteet, merkitykset, arvot, normit mikä rooli selityksissä? yksilön ja yhteisön suhde? (metodologinen individualismi vs. holismi; toimija vs. rakenne)

Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet Yhteiskuntatieteiden arvorelevanttius Yhteiskuntatieteellisen tiedon yhteiskunnallinen (ja yhteiskuntafilosofinen) merkitys tieto rakenteista, epäkohdista, riippuvuussuhteista asioiden välillä jne. tieto siitä, miten asioihin voi vaikuttaa tutkimuskohteen valinta voi itsessään olla arvovalinta tutkijan vastuu tavasta raportoida tutkimuksesta Onko yhteiskuntatieteiden tehtävä vain arvovapaa tiedonhankinta? epäkohtien ja sortavien rakenteiden paljastaminen? Habermas: emansipatorinen tiedonintressi

Kurssin rakenne 1. Johdanto 2. Teoriat, havainnot ja testaaminen. Näkymätön käsi. 3. Mallit ja idealisaatiot 4. Lait ja kausaliteetti 5. Selittäminen 6. Inhimillinen toiminta ja sen ymmärtäminen 7. Normit, instituutiot ja merkitykset 8. Individualismi ja holismi 9. Funktionaalinen selittäminen 10. Rationaalisen valinnan teoria (Lehtinen & Kuorikoski 2007) 11. Kokeet ja simulaatiot 12. Peliteorian filosofiset perusteet 13. Instituutioiden suunnittelu (Pettit 2006)